Väestön ikääntymisen, työikäisten eläköitymisen sekä syntyvyyden laskun myötä itäisen Suomen työvoiman saatavuus edellyttää tulevaisuudessa kansainvälisiä osaajia. Alueen työvoimatarpeen kehitystä ennakoivat raportit osoittavat, että ilman muualta Suomeen muuttaneita työntekijöitä osaajapula uhkaa monilla aloilla (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2023). Itä-Suomen oppilaitoksissa opiskelee yli 6000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa. Suurin osa heistä haluaisi jäädä valmistumisensa jälkeen alueelle, mutta n.70 % heistä joutuu muuttamaa työn perässä muualla Suomeen tai jopa ulkomaille. Kuuden itäsuomalaisen oppilaitoksen yhdessä toteuttama Talent Hub Eastern Finland –hanke toteuttaa työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, jotka vahvistavat alueelle jäämisen mahdollisuuksia.
Työntekijän sitouttamisen monet tavat
Ulkomailta muuttaneiden henkilöiden osaaminen tunnistetaan tällä hetkellä jo osassa itäsuomalaisia yrityksiä. Yritykset ovat toteuttaneet toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ollut edistää kv-osaajien sitouttaminen osaksi maakunnan työvoimaa. Kielitaidon merkitys on suuri sekä työn että työyhteisöön integroitumisen näkökulmasta. Puutteellinen kielitaito on todennäköisin syy sille, että muulta Suomeen muuttanut, osaamiseltaan pätevä henkilö ei tule palkatuksi.
Outokummun Metalli Oy on ratkaissut kieleen liittyviä haasteita mm. kuvallisilla työohjeilla. Näin on saatu varmistettua myös turvallisuuteen liittyviä asioita, joka usein mainitaan syyksi olla palkkaamatta ulkomaalaisia työntekijöitä. Myös perehdyttäjän valinnalla on väliä. Kokenein työntekijä ei aina ole paras perehdyttäjä, vaan kyse on oikeanlaisesta henkilökemiasta ja kielitaidosta perehdyttäjän sekä perehdytettävän välillä. Outokummun Metalli pyrkii varmistamaan, että jokaisessa työvuorossa on riittävän kielitaidon osaavia työntekijöitä. Kielitaidon lisääminen on myös vastavuoroista. Ulkomaalaisille työntekijöille opetetaan suomea ja suomalaisille työntekijöille englantia. Työpaikan yhteisöllisyyttä lisätään myös yhteisillä liikuntavuoroilla ja vapaa-ajan aktiviteeteilla. Yleisesti harjoittelut ovat paras tapa sitouttaa tulevia työntekijöitä ja kouluttaa heitä yksityiskohtaisesti työnantajan mahdollisten erityistarpeiden näkökulmasta. Tarve sesonkiluonteiseen työskentelyyn voi tulla hyvin nopeasti, jolloin yrityksellä on oltava yrityksen toimintatapoihin perehtynyttä työntekijäreserviä.
Joensuulaisessa Arbonaut Oy:ssä koetaan, että yrityksillä on velvollisuus tarjota työpaikkoja ulkomaalaisille työntekijöille. Rekrytoinnit ovat varmin tapa juurruttaa osaajat maakuntaan. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen on yksi tapa todentaa yrityksen toteuttamaa sosiaalista vastuuta, mikä on osa yrityksen arvoja ja vaikuttaa myös yrityksen brändiin myönteisesti. Globaaleilla markkinoilla toimivalle yritykselle kansainväliset osaajat ovat todella tärkeitä myös jokapäiväisen toiminnan näkökulmasta. Arbonautilla on monivuotinen kokemus kansainvälisistä rekrytoinneista ja yrityksessä on työntekijöitä tällä hetkellä viidestätoista eri maasta.
Future Talents Team yhteistyötä edistämässä
Kansainvälisten opiskelijoiden työn saantia heikentää myös verkostojen puute. Yhtenä Talent Hub Eastern Finland –hankkeen toimenpiteenä Karelia- ja Savonia-ammattikorkeakoulut sekä Itä-Suomen yliopisto ovat perustaneet kansainvälisten opiskelijoiden monilaiset Future Talents -tiimit. Tiimien tavoitteena on ollut tehdä korkeakoulujen kansainvälisiä koulutuksia, opiskelijoita sekä mahdollisia yhteistyön muotoja tutuksi alueen työnantajille.
Alkuvuoden 2025 aikana ryhmät ovat olleet yhteydessä yli sataan itäsuomalaiseen työnantajaan. Haasteena on ollut saada työnantajat reagoimaan opiskelijoiden yhteydenottopyyntöihin, koska kokonaisuudessaan vain 15 yritystä on reagoinut ja halunnut sopia tapaamisen opiskelijoiden kanssa. Huolimatta tapaamisten pienestä määrästä, ne ovat olleet tuloksellisesti varsin myönteisiä. Tapaamisia on ollut suunniteltua vähemmän, mutta ne ovat olleet hyödyllisiä kohtaamisia niin opiskelijoille kuin alueen yrityksille. Työnantajat ovat huomanneet omien ennakkoluulojensa hälvenneen, kun ovat konkreettisesti päässeet kohtaamaan ja keskustelemaan eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Lähes poikkeuksetta tiimiläisten ja työnantajien tapaamiset ovat johtaneet yhteistyöhön. Korkeakoulujen sekä työnantajien välille on löytynyt yhteistyöaihioita kehittämistehtävien, projektien ja opinnäytetöiden muodossa, minkä lisäksi yksittäisille opiskelijoille on saatu harjoittelupaikkoja tai jopa osa-aikatöitä.
Parhaita paikkoja Future Talents -tiimin sekä työnantajien kohtaamisille ovat olleet rekry- ja verkostoitumistapahtumat. Näissä tilaisuuksissa työnantajat ovat asennoituneet kohtaamaan uusia työntekijöitä, jolloin kohtaamiselle on enemmän aikaa kuin yhteydenottoihin puhelimitse tai sähköpostilla. Kuluneen lukuvuoden aikana Future Talents Team on toteutettu ensimmäisen kerran Karelian, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen yliopiston yhteisenä pilottina. Tulevana syksynä käynnistyy seuraava toteutuskerta, jonka sisältöjä on mahdollista kehittää saatujen kokemusten perusteella.
Talenttien tulevaisuus Itä-Suomessa
Muualta itäiseen Suomeen muuttaneen kansainvälisen opiskelijan päätös alueelle asettumisesta valmistumisen jälkeen on yksilöllinen kokonaisuus. Asiaan vaikuttavat mahdollisen työllistymisen ohella myös sosiaaliset verkostot sekä merkityksellinen arki. Kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien jääminen maakuntaan edellyttää korkeakoulujen, työnantajien sekä kuntien välistä yhteistyötä. Tärkeimmässä asemassa on kuitenkin kansainvälisen osaajan oma motivaatio työllistymisensä edistämiseen.
Talent Hub Eastern Finland -hanke pyrkii kehittämään monipuolisemmin työllistymistä edistäviä ratkaisuja. Hankkeen toimijoille tämä tarkoittaa työntäyteisiä kuukausia, koska työllisyystilanne Itä-Suomessa on haastava myös kotimaisille osaajille. Vaikka yritysten kynnys uusille rekrytoinneille on tällä hetkellä varsin korkea, voi hiljaiset hetket hyödyntää kehittämällä prosessit sellaisiksi, että kansainvälisten osaajien tarpeen kasvaessa yrityksissä tiedetään, mistä ja miten työntekijöitä on mahdollista saada.
Työelämä tarvitsee tulevaisuudessa kansainvälisiä osaajia erityisesti alueilla, joissa väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Kansainväliset osaajat tuovat mukanaan monipuolista osaamista ja uusia näkökulmia, jotka voivat edistää innovaatioita ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Kansainvälisten opiskelijoiden avulla yrityksissä pystytään kehittämään kykyä integroida ulkomaalaiset työntekijät osaksi työyhteisöä. Lisäksi kansainvälisillä osaajilla on usein valmiit verkostot ja kulttuurinen ymmärrys omasta kotimaastaan, mikä voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistymistä.
Kirjoittajat:
Sanna Jeskanen, projektipäällikkö, Talent Hub Eastern Finland -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Paavo Raappana, projektiasiantuntija, Talent Hub Eastern Finland -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2023. Pohjois-Karjalan työllisyyden tilannekuva – Suuntaviivoja tulevaan. https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2023/12/Pohjois-Karjalan-tyollisyyden-tilannekuva-Suuntaviivoja-tulevaan-1.pdf. 4.6.2025.