Sosiaalinen hyväksyttävyys on tällä hetkellä erittäin keskeinen teema energiasiirtymässä, sekä kansainvälisesti että Suomessa. Se on noussut esiin paitsi tutkimuskentässä, myös politiikassa, aluekehityksessä ja käytännön energiainfrastruktuurin suunnittelussa.
Sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeinen tekijä uusien teknologioiden, infrastruktuurihankkeiden ja poliittisten siirtymien, kuten vetytalouden, onnistuneessa käyttöönotossa. Sen merkitys perustuu useisiin tieteellisesti tunnistettuihin syihin ja siksi myös Karelian kehittämishankkeessa Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima pureuduttiin omalta osaltaan aiheeseen kevyen kyselytutkimuksen kautta. Mutta käydään ensin hieman tarkemmin läpi, mitä sosiaalinen hyväksyttävyys tarkoittaa.
Yleisesti sosiaalinen hyväksyttävyys viittaa siihen, missä määrin jokin toiminta, politiikka, teknologia tai käyttäytymismalli on hyväksytty tai tuomittu yhteiskunnassa tai tietyssä sosiaalisessa ryhmässä. Se on moniulotteinen käsite, joka kytkeytyy arvoihin, normeihin, uskomuksiin ja yhteisön vuorovaikutusprosesseihin.
Sosiaalinen hyväksyttävyys voidaan määritellä esimerkiksi seuraavasti:
Sosiaalinen hyväksyttävyys on julkisen mielipiteen ja yhteiskunnallisten ryhmien hyväksyntä tai vastustus tietylle ehdotukselle, käytännölle tai teknologialle, ja se perustuu usein arvoihin, eettisiin näkemyksiin ja luottamukseen instituutioita kohtaan.
Sosiaalisesta hyväksyttävyydestä on tunnistettu kolme hyväksyttävyyden ulottuvuutta
- Menettelyllinen hyväksyttävyys (procedural acceptance): Kuinka oikeudenmukaisina ja osallistavina ihmiset kokevat päätöksentekoprosessit.
- Jakautuva hyväksyttävyys (distributional acceptance): Kuinka reiluina ihmiset kokevat hyötyjen ja haittojen jakautumisen.
- Yksilöllinen ja yhteisöllinen hyväksyntä (individual and community acceptance): Henkilökohtaiset mielipiteet ja yhteisötasolla ilmenevä tuki tai vastustus.
Sosiaaliseen hyväksyttävyyteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat mm. luottamus toimijoihin ja instituutioihin, Kansalaisosallistuminen päätöksentekoon, eettiset ja kulttuuriset näkökulmat, riskien ja hyötyjen arviointi sekä sosiaalinen konteksti ja paikallinen historia.
Vetytalouden osalta sosiaalinen hyväksyttävyys voidaan ymmärtää siten, missä määrin yhteiskunta – yksilöt, yhteisöt ja institutionaaliset toimijat – hyväksyisivät vedyn tuotannon, jakelun ja käytön osaksi energiainfrastruktuuria, aluekehitystä, omaa asuinalueittaan sekä ilmastopolitiikkaa. Sosiaalinen paikallinen hyväksyntä on keskeinen tekijä vetytalouden kehittymisessä, sillä pelkkä teknologinen ja taloudellinen toteutettavuus ei riitä – ilman kansalaisten tukea tai ainakin passiivista hyväksyntää hankkeet voivat viivästyä tai jopa epäonnistua jo alkuunsa.
Sosiaalisen hyväksyttävyyden rooli vetytaloudessa
Kun mietitään sosiaalisen hyväksyttävyyden roolia vetytalouden osalta, voidaan se liittää muun muassa seuraaviin teemoihin:
- Vetyinfrastruktuurin sijoittaminen (esim. vedyntuotanto tai jalostuslaitokset, vetyvarastot tai vetyputkistot, vetyyn liittyvä logistiikka, vedyn tuotantoon liittyvä uusiutuva sähköinfrastruktuuri)
- Vihreän vs. harmaan vedyn hyväksyttävyys (ympäristövaikutukset ja eettiset kysymykset)
- Riskien ja turvallisuuden kokemus (esim. vetykaasun räjähdysalttius)
- Luottamus poliittisiin ja teollisiin toimijoihin (esim. ovatko päätökset oikeudenmukaisia, käytetäänkö veronmaksajien rahat oikein, jääkö alueelle talousvaikutuksia)
- Yhteisövaikutukset ja osallistuminen päätöksentekoon (mm. voidaanko päätöksiin vaikuttaa, mihin vetytaloutta sijoitetaan ja kuka siitä hyötyy, mitä kokonaisvaltaisia ympäristövaikutuksia hankkeista aiheutuu)
- Teknologian ymmärrettävyys ja turvallisuus
Vetytalouden hyväksyttävyys on monitahoinen ja riippuu yhteiskunnallisesta kontekstista, informaation laadusta sekä kansalaisten arvopohjasta. Osallistava suunnittelu ja läpinäkyvä viestintä lisäävät luottamusta vetytalouteen. Vetyteknologioiden yleinen hyväksyntä määrää merkittävästi vedyn integroinnin nopeuden ja laajuuden energiajärjestelmään. Ilman sosiaalista oikeutusta jopa kustannustehokkaimmat ratkaisut saattavat kohdata vastustusta.
Vetytalouden sosiaalinen hyväksyttävyys ei ole myöskään pelkkä ”viestintäongelma”, vaan siihen vaikuttavat reaaliset kokemukset teknologian hyödyistä ja haitoista, kuten työpaikkojen syntyminen, ympäristöriskit ja energiademokratia.
Suomessa vetytalouden sosiaalista hyväksyttävyyttä on tarkasteltu erityisesti JustH2Transit-projektissa, jossa on kehitetty skenaarioita vetytalouden siirtymän vaikutuksista. Tutkimuksessa korostetaan, että onnistunut siirtymä edellyttää laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää, myös niiltä, jotka eivät ole välittömiä hyötyjiä. Tässä yhteydessä mainitaan erityisesti paikallinen omistajuusmalli, joka voi edistää hyväksyntää ja vähentää vastarintaa.
VTT tutkii puolestaan sosio-teknisiä skenaarioita, joissa huomioidaan muun muassa maankäyttökiistat, resurssien ja työvoiman saatavuus, sosiaalinen hyväksyntä ja investointien epävarmuus. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus määrittää vetytalouden siirtymän onnistumisen Suomessa.
Lisäksi vetytalouden sosiaalista hyväksyttävyyttä on käsitelty useissa merkittävissä tieteellisissä ja asiantuntijatapahtumissa Suomessa. Näissä tilaisuuksissa on tarkasteltu muun muassa paikallisten yhteisöjen suhtautumista vetytalouden hankkeisiin, osallistavaa päätöksentekoa, oikeudenmukaisuutta ja alueellista hyväksyntää. Karelian vetytaloushanke osallistui mm. Oulun Hydrogen Week tapahtumaan, missä kahtena päivänä vetytalouden sosiaalinen hyväksyttävyys oli hyvin merkittävästi esillä. Hydrogen research -päivänä käsiteltiin mm. vedyn roolia yhteiskunnallisessa hyväksynnässä ja korostettiin erityisesti avoimen ja rehellisen viestinnän merkitystä. Lisäksi käytiin läpi sosiaalisen hyväksynnän ulottuvuuksia ja konflikteja vihreässä siirtymässä, erityisesti vetytalouden kontekstissa. Hydrogen Impact Forumissa taas tarkasteltiin vetytalouden paikallisia vaikutuksia ja hyväksyttävyyttä. Tapahtumassa keskusteltiin muun muassa alueellisesta itsehallinnosta, ekologisesta kompensaatiosta ja paikallisten yhteisöjen osallistamisesta vetytalouden hankkeisiin.
Kysely kansalaisten suhtautumisesta vetytalouteen
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke toteutti kaikille avoimen verkkokyselyn keväällä 2025. Kyselyn jakelu tapahtui pääasiassa sosiaalisen median kanavien sekä hankkeen sidosryhmien kautta. Kyselyyn saatiin yhteensä 271 vastausta. Kyselyssä mitattiin mm. vastaajien tietämystä vetytaloudesta, suhtautumista vetytalouteen ja energiasiirtymään, vetyyn liittyviä huolia ja mahdollisuuksia sekä mistä vastaajat ovat saanet ensisijaisesti tietoa vetytaloudesta. Kysymykset koostuivat pääosin likert-asteikoista koostuvista kysymyksistä mutta myös avoimista vastauksista.
Kyselyn tavoitteena on kuvata vastaajien näkemyksiä ja suhtautumista vetytalouteen sekä tunnistaa hyväksyttävyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa vetytalouden kehittämisen tueksi ja voivat ohjata niin viestintää kuin osallistavaa suunnittelua tulevaisuudessa.
Tietämys vetytaloudesta
62 % prosenttia kyselyyn vastaajista vastasi tietävänsä vetytaloudesta vähän tai ei mitään. Yleinen tietämys vetytaloudesta oli siis puutteellista yli puolella vastaajista. Vain 7 % vastasi tietävänsä paljon. Vastaajista eniten tietoa oli 50–59-vuotiailla. Vastausten keskiarvon perusteella tietämys aihealueeseen oli puutteellista kaikissa ikäluokissa. Koulutustason ja tiedon määrän välillä on selvä yhteys. Vastausten perusteella korkeampi koulutustaso korreloi suuremman tiedon määrän kanssa.
Suhtautuminen vetyyn ja vetytalouteen
Suhtautuminen vetyyn ja vetytalouteen on vastaajilla pääosin myönteistä. 86 % vastaajista antoi vastauksen 3 tai suuremman. Yleisellä tasolla suhtautuminen on siis myönteistä ja vain 4 % vastasi vaihtoehdon 1, joka tarkoittaa kielteistä suhtautumista. Suhtautuminen vetytalouteen oli hyvin sama kaikissa ikäluokissa, eikä suuria eroja ollut. Suhtautuminen vetytalouteen on myönteisempää koulutusasteen noustessa korkeammalle tasolle. Ylemmän korkeakoulun käyneet suhtautuvat kaikkein myönteisimmin.
Mikä vetytaloudessa herättää huolta?
Eniten huolta vetytaloudessa herätti vaikutus ympäristöön, toiseksi eniten vaikutus maisemaan ja kolmanneksi eniten kustannusten jakautuminen. Avoimissa vastauksissa esiin nousseita teemoja olivat energiatehokkuus, tekniset ongelmat, kasvava sähkön kulutus ja muut negatiiviset vaikutukset luontoon. Yleisin vastaus negatiivista suhtautumista herättävistä tekijöistä oli vaikutus ympäristöön kaikissa muissa ikäluokissa paitsi 30–39-vuotiaissa. Yleisin vastaus 30–39-vuotiaiden ikäluokassa oli kustannukset veronmaksajille. Vaikutus maisemaan ja ympäristöön olivat eniten vastauksia saaneet vaihtoehdot kaikilla eri koulutusasteilla. Jakautuminen oli hyvin samankaltainen kuin ristiintaulukoinnissa iän perusteella.
Ympäristövaikutukset korostuivat avoimissa vastauksissa
Kyselyn avoimissa vastauksissa korostuneita teemoja olivat uusituvan energiantuotannon vaikutukset ympäristöön. Aurinkopuistoihin suhtauduttiin positiivisemmin kuin tuulipuistoihin. Vetytalouden energiatehokkuus ja hyötysuhde herätti myös kysymyksiä. Taloudellinen näkökulma tuotiin myös esille, ja vihreän vedyn korkea hinta herätti epäilyksiä. Vetytalouden hyötyä kyseenalaistettiin ja esiin nousi tulkinta sähkön käytöstä ensisijaisena energianlähteenä. Tulevaisuudessa sähkö tulisikin olemaan ensisijainen energianlähde ja vetyä tai sen jalosteita käytettäisiin kohteissa, joissa sähköä ei voida hyödyntää.
Vety nähdään potentiaalisena energianlähteenä erityisesti raskaassa liikenteessä ja teollisuudessa. Kyselyn perusteella laitosten turvallisuus aiheuttaa kuitenkin huolta kansalaisissa. Potentiaalinen onnettomuusriski ja paineenalaiset järjestelmät mainittiin. Osa vastaajista myös koki nykyisen vihreän siirtymän teollisuus- ja sijoittajavetoiseksi, ei aidosti ekologiseksi. Vetytalouden vihreyttä kyseenalaistettiin, johtuen aurinko- ja tuulipuistojen kuluttamista luonnonvaroista.
Vertailu kansainvälisiin tutkimuksiin
Saksassa ja Australiassa toteutetuilla sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimuksilla on saavutettu samankaltaisia tuloksia. Suhtautuminen vetyyn ja vetytalouteen on ollut pääosin positiivinen, mutta tietoisuus vetytaloudesta on ollut vaihtelevaa. Vetytalous on koettu eniten sosiaalisesti hyväksyttäväksi silloin kun vastaajalla on ollut selkeä käsitys tekniikasta ja luottamus tieteeseen vetytalouden pohjalla. Myös läpinäkyvä tiedottaminen ja mahdollisuus vaikuttaa lisäsivät sosiaalista hyväksyttävyyttä.
Kansainvälisten kyselyjen tulokset ovat siis hyvin rinnastettavissa Karelian toteuttaman kyselyn vastauksiin. Mikäli tietoisuus on hyvällä tasolla, vetytalouteen voidaan luottaa paremmin. Korkeimmin koulutettujen tietoisuus asioista on yleisesti ottaen paremmalla tasolla verrattuna muihin koulutusasteisiin. Korkea tietoisuus helpottaa todenmukaisen käsityksen luomista vetytaloudesta, joka johtaa korkeampaan sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.
Yhteenveto
Vetytalouden sosiaalinen hyväksyttävyys on ollut viime aikoina pinnalla ja tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Kyselyn perusteella suhtautuminen vetytalouteen on kuitenkin positiivinen. Tietoisuus vetytaloudesta on vielä puutteellista, joka todennäköisesti vaikuttaa suhtautumiseen ja johtopäätöksiin.
Avointen vastausten perusteella vetytaloudesta kaivataan perustason helposti ymmärrettävää ja saavutettavaa tietoa. Ihmisten vetytaloudesta saama tieto on usein peräisin uutisista, jossa on taloudellinen näkökulma, tai niissä kerrotaan yksittäisten tuotantohankkeiden etenemisestä. Uutiset harvoin kuvaavat vetytalouden arvoketjua ja kokonaisuutta. Toivottavasti tulevaisuudessa vetytalouden kehittyessä ihmiset pidetään tietoisina tekniikasta ja riskeistä, jolloin käsitys ei rakennu puutteellisen tiedon ja epäilysten varaan.
Sosiaalinen hyväksyttävyys perustuu tietoisuuteen, luottamukseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa. Uusituvan energiantuotannon ja vetytalouden kannalta on siis erittäin tärkeää pitää ihmiset tietoisina muutoksista ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa. Energiajärjestelmä kuitenkin vaatii muutoksia, jotka eivät tule miellyttämään kaikkia. Tästä syystä on tärkeää rakentaa vakaa pohja vetytalouden ja energiasiirtymän sosiaaliselle hyväksyttävyydelle.
Kirjoittajat:
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lauri Tikka, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Wang, X., Jochem, P., & Fichtner, W. (2021). Public acceptance of hydrogen technologies: A literature review. Sustainability, 13(13), 7130. https://doi.org/10.3390/su13137130
Nicita, A., Romano, O., & Sforna, G. (2022). The hydrogen economy and the social acceptance of energy transitions. Energy Research & Social Science, 86, 102463. https://doi.org/10.1016/j.erss.2022.102463
Schaefer, L. A., Poganietz, W.-R., & Schweizer-Ries, P. (2021). Acceptance of hydrogen technologies – A comprehensive literature review. Energy Policy, 148, 111906. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2020.111906
Wüstenhagen, R., Wolsink, M., & Bürer, M. J. (2007). Social acceptance of renewable energy innovation: An introduction to the concept. Energy Policy, 35(5), 2683–2691. https://doi.org/10.1016/j.enpol.2006.12.001
Devine-Wright, P. (2005). Beyond NIMBYism: towards an integrated framework for understanding public perceptions of wind energy. Wind Energy, 8(2), 125–139. https://doi.org/10.1002/we.124
Huijts, N. M. A., Molin, E. J. E., & Steg, L. (2012). Psychological factors influencing sustainable energy technology acceptance: A review-based comprehensive framework. Renewable and Sustainable Energy Reviews, 16(1), 525–531. https://doi.org/10.1016/j.rser.2011.08.018
Häuberman, J., Maier, M., Kaiser, M., & Schrauder, M. (2023). Social acceptance of green hydrogen in Germany: building trust through responsible innovation. https://energsustainsoc.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13705-023-00394-4
Lozano, L., Bharadwaj, B., de Sales, A., Kambo, A., & Asworth, P. (2022). Societal acceptance of hydrogen for domestic and export applications in Australia. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0360319922028452
Oulun yliopisto. (2025). Skenaarioista työkaluja puhtaan siirtymän vaikutusten arviointiin. https://www.oulu.fi/fi/uutiset/skenaarioista-tyokaluja-puhtaan-siirtyman-vaikutusten-arviointiin
Oulun yliopisto. (2023). Ilmastoystävällinen, perusteltu ja kestävä H2-siirtymä. https://www.oulu.fi/fi/projektit/ilmastoystavallinen-perusteltu-ja-kestava-h2-siirtyma
Fimpec. (2025). Nyt on oikea aika miettiä vetytalouden sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden kysymyksiä. https://fimpec.fi/uutiset/nyt-on-oikea-aika-miettia-vetytalouden-sosiaalisen-oikeudenmukaisuuden-ja-hyvaksyttavyyden-kysymyksia/
