BIM (Building Information Modelling)on rakentamisessa paljon muutakin, kuin 3D-piirtämistä. Jo ennen aloittamista on tiedettävä mm. mihin rakennetaan, mitä rakennetaan, miksi rakennetaan, millä työkaluilla suunnitellaan, suunnittelun laajuus ja tarkkuus, tietomallin käyttötarkoitus sekä paljon muita asioita.
BIM ja tietomallinnus eivät tarkoita aivan samaa asiaa. BIM on kokonaisvaltainen prosessi, kun taas tietomallinnus on teknistä tekemistä ja mallien tuottamista. BIM on rakentamisessa kohtalaisen uusi termi ja joissakin teksteissä tietomallintamisella ja BIM:llä saatetaan tarkoittaa samaa.
BIM:n jako osiin
BIM:n kokonaisuus voidaan jakaa osiin, jolloin on helpompi ymmärtää sen laajuus. Jako voidaan tehdä esimerkiksi seuraavasti:
- BIM:n perusteet ja tietomallinnuksen teoriapohja
- Lainsäädäntö, standardit ja sopimusasiat
- Mallinnusohjelmistojen käyttö
- Tietomallin hyödyntäminen suunnittelussa
- Tietomallin hallinta ja tiedonhallinta
- Rakentaminen ja ylläpito tietomallin avulla
Kohdat 1) ja 2) ovat BIM:n ja tietomallintamisen teoriapohjaa, kun taas muut kohdat pääasiassa käytännönläheisempää ja teknisempää tietomallien käyttöä.
BIM:n teoriaosat
BIM:stä on hyvä ymmärtää mitä se on ja miksi sitä käytetään. Jaotteluesimerkissä edellä kohta 1) käsittelee tätä aihetta, kuin myös tietomallintamisen historiaa ja kehitystä. Se sisältää myös BIM-tasojen kuvauksia, terminologiaa ja standardeja sekä eri ohjelmistojen rooleja ja yhteensopivuuksia.
Kohdassa 2) käsitellään kansallisia ohjeita ja suosituksia sekä suurimpien alan toimijoiden omia ohjeita ja käytäntöjä. Julkisen sektorin vaatimukset (esim. YTV20xx) liittyvät myös tähän osioon, kuten myös tietomallintamisen sopimustekniset asiat.
BIM, tietomallintaminen ja ohjelmistot
Kohdat 3) – 6) sisältävät tietoa rakentamisen ja rakennusten käytön parissa työskenteleville. Kohta 3) käsittelee käytännön mallinnusta yleisimmillä ohjelmilla, kuten Autodesk Revit ja MagiCAD, ArchiCAD sekä Cadmatic. Ohjelmissa on omat tapansa perustaa projekti ja hallita sitä sekä luoda mallinnuskomponentteja ja muokata niitä.
Kohdassa 4) syvennytään tietomallintamisen hyödyntämiseen suunnittelussa kaikilla suunnittelualoilla. Yhteistyö suunnittelussa on olennaista, joten kohta käsittelee myös mallien yhteensovitusta ja koordinaatiopalavereja. Kaikille ei tekniset kuvat ole tuttuja tai havainnollisia, joten kohdassa 4) on myös mallin käyttöä rakennuskohteen visualisointiin ja esittelyyn.
Yleisempään käytännön tietomallintamiseen keskitytään kohdassa 5). Se sisältää tietomallin rakenteen ja tietosisällön sekä nimikkeistöt ja luokittelujärjestelmät. Metadata, ominaisuustiedot ja nimikkeiden hallinta liittyvät myös tähän kohtaan, kuten myös mallien arkistointi ja versiointi.
Viimeisessä kohdassa 6) käsitellään tietomallintamisen hyödyntämistä työmaalla, esimerkiksi 4D/5D-BIM, jotka sisältävät 3D-tietomallin lisäksi myös aikataulutuksen ja kustannukset. Työmaalla käytetään usein mobiilisovelluksia ja työmaalle sijoitettavia näyttöjä, joiden avulla rakentamisen vaiheet ovat havainnollisempia. Kohta 6) sisältää myös rakennuksen ylläpitovaiheeseen siirryttäessä digitaalisen luovutuksen ja ylläpitomallin.
BIM ja tietomalli eivät ole yksinkertaisia asioita, vaan monen jatkuvasti muuttuvan ja kehittyvän osan summia. BIM:n jako osiin helpottaa kokonaisuuden hallintaa ja esimerkiksi koulutuksessa voidaan muutoksia hallita helpommin pienempinä osina sekä opettaa pienempiä ja helpommin sisäistettäviä osioita. Kaikkien ei myöskään tarvitse osata kaikkea ja hyvin jaetusta kokonaisuudesta on helppo valita itselleen ne tärkeimmät.
Kirjoittaja:
Jari Kuusisto, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
