Yhteistyötä työelämän kanssa tarkastellaan ammattikorkeakouluissa useista näkökulmista, kuten koulutuksen kehittämisen, opiskelijoiden ohjauksen sekä alueellisen vaikuttamisen kautta. Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyötä kartoitettiin PINKO-hankkeen toteuttamalla kyselyllä.
Yhteistyö alueen työelämän kanssa on lakiin kirjattu osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoululain 4 & 6 § velvoittaa toteuttamaan opetuksen ohella korkeakoulun toiminta-alueen työelämää ja elinkeinorakennetta edistävää sekä uudistavaa alueellista kehittämistyötä. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014.) Yhteistyön muodot työelämän kanssa ovat erilaisia ja riippuvaisia esimerkiksi koulutus- tai toimialasta, alueellisista tarpeista sekä osapuolten yhteistyölle asettamista tavoitteista. PINKO – Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hanke toteutti keväällä 2025 kyselyn, jossa tiedusteltiin ammattikorkeakoulujen henkilöstön näkemyksistä työelämäyhteistyön nykytilasta, haasteista sekä mahdollisista kehittämiskohteista. Kysely lähetettiin yhteentoista hankkeen toteuttaja-ammatitkorkeakouluun, joiden henkilöstöstä kyselyyn vastasi anonyymisti yhteensä 54 henkilöä. Vastaajista noin puolet työskentelee ammattikorkeakoulussaan opetustehtävissä, kun loput toteuttavat TKI-tehtäviä tai työskentelevät hallinto- ja tukipalveluissa.
Harjoitteluista hankkeisiin – työelämäyhteistyön monet mahdollisuudet
Saatujen vastausten perusteella tutkintokoulutuksiin liittyvät opiskelijoiden työharjoittelut ovat tärkein muoto oppilaitoksen sekä työelämän yhteistyölle. Työharjoittelun nimesi tärkeimmäksi reilu kolmannes vastaajista, kun toiseksi tärkeimpänä pidettiin hankkeiden ja projektien kautta tapahtuvaa yhteistyötä. Opiskelijoiden opinnäytetyöt sekä opintojaksoille toteutetut projektitoimeksiannot ovat keskeisiä yhteistyön muotoja. Työelämäyhteistyö pyritään pääsääntöisesti toteuttamaan niin, että toimenpiteisiin osallistuu myös ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Näin ajankohtaista työelämätietoa voidaan sisällyttää opetukseen sekä vahvistaa opiskelijoiden työelämävalmiuksia.
Työelämäkumppaneita on osallistettu opetussuunnitelmatyöhön sekä täydennyskoulutusten kehittämiseen ja koulutuksia on toteutettu yritysten tarpeiden pohjalta. Työelämän edustajat ovat osallistuneet opetukseen tarkkailijoina. Tämä on mahdollistanut opiskelijoiden tapaamisen, antanut konkreettisen kokemuksen koulutuksen sisällöistä ja avannut opiskelijoille näkymiä työelämän urapolkuihin ja esimerkiksi alumnien kokemuksiin.
Tärkeää olisi myös löytää ja kokeilla uusia tapoja, joilla työelämän tarpeet ja ammattikorkeakoulujen asiantuntemus yhdistyvät opiskelijoiden osaamisen kehittämiseksi, innovaatioiden synnyttämiseksi ja alueen elinvoiman vahvistamiseksi.
Haasteina yhteisen ajan löytäminen ja viestintä
Erityisesti pienissä yrityksissä on havaittu rajalliset mahdollisuudet yhteistyöhön, vaikka yhteistyö auttaisi yrityksiä kohtaamaan toimintaympäristön muutoksia. Resurssipula yhteistyölle on haaste myös ammattikorkeakouluille. Nykyisen kumppaniverkoston ylläpitäminen kuluttaa toimintaresursseja niin, että mahdollisuuksia tutustua uusiin kumppaneihin on rajatusti.
Kumppanuuden merkittävänä haasteena mainittiin myös työelämän epätietoisuus siitä, mitä ammattikorkeakoulun kanssa voidaan tehdä. Oppilaitosympäristön ulkopuolisille voi olla epäselvää, millaisiin asioihin liittyen ja kenen puoleen milloinkin tulee kääntyä toiminnan ja osaamisen kehittämisessä, etenkin kun eri hankkeiden, koulutusten ja oppilaitosten roolit suhteessa työelämään menevät osin päällekkäin.
Myös työelämän ja ammattikorkeakoulun odotukset yhteistyöstä voivat olla ristiriidassa keskenään. Kun työelämä odottaa välittömiä hyötyjä, ammattikorkeakoulun operatiivinen vuosikello tai kehittämisen sykli voi osoittautua liian hitaaksi. Vastauksissa nousi esille myös esimerkkejä, joissa haluttomuus yhteistyöhön johtui aiemmista huonoista yhteistyökokemuksista oppilaitosyhteistyössä kanssa. Jos onnistumista ei aikaisemmin ole tapahtunut, ei ammattikorkeakoululle välttämättä anneta toista mahdollisuutta.
Kohtaamisista syntyy kumppanuus
Avoimissa vastauksissa painotettiin jatkuvuuden merkitystä hyvälle yhteistyölle, jota voidaan vahvistaa esimerkiksi kahdenvälisen kumppanisopimuksen avulla. Säännöllinen yhteistyö madaltaa kynnystä yhteydenotoille. Säännöllinen ja toimiva yhteistyö edellyttää selkeitä yhteyshenkilöitä ja toimintamalleja, yhteisesti määriteltyjä tavoitteita sekä molemminpuoliseen luottamukseen perustuvaa avointa vuoropuhelua.
Yhteistyö toteutuu usein ammattikorkeakoulun työntekijöiden henkilökohtaisten kontaktien kautta. Työelämäkumppanin on helppoa olla yhteydessä tuttuun ammattikorkeakoulun työntekijään. Toisaalta yhteistyön henkilöityminen tunnistettiin myös haasteeksi. Muutokset organisaation sisällä, kuten henkilöstövaihdokset tai uudet strategiset valinnat voivat hankaloittaa yhteistyötä, mikäli yhteistyötä ei dokumentoida systemaattisesti. Kyselyn avoimissa vastauksissa esille noussut kehittämistarve systemaattisuuden lisäämiseksi on CRM- eli asiakkuudenhallintajärjestelmien käytön kehittäminen. CRM-järjestelmän avulla työelämäyhteistyötä voidaan dokumentoida esimerkiksi siten, milloin yhteistyötä on tapahtunut, mitä yhteistyöhön on sisältynyt ja ketkä organisaation jäsenet yhteistyötä ovat organisoineet.
Kyselyn perusteella työelämäyhteistyön kehittäminen ja kehittyminen ei vaadi ammattikorkeakouluilta mitään sellaista osaamista, mitä ammattikorkeakouluilla ei jo olisi. Kumppanuus edellyttää toiminnan suunnitelmallisuutta, koordinointia ja dialogia. Työelämän kanssa tapahtuvan yhteistyön on myös lähtökohtaisesti oltava kaikkien ammattikorkeakouluyhteisön jäsenten tehtävä. Tämä tarkoittaa myös opiskelijoita, jotka osallistuvat työelämäyhteistyöhön projektien, harjoittelujen tai opinnäytetöiden kautta. Opiskelijoille tarjotut kohtaamiset työelämäkumppaneiden kanssa ovat tärkeitä työllistymisen näkökulmasta. Vastuu näiden mahdollisuuksien hyödyntämisestä on myös opiskelijalla itsellään. Oppilaitos tukee ja kannustaa opiskelijoita tarttumaan tilaisuuksiin aktiivisesti.
PINKO-hankkeen tavoitteena on valmentaa ammattikorkeakoulujen henkilöstöä tuottamaan pieniä osaamiskokonaisuuksia erityisesti jatkuvan oppimisen ja työelämän tarpeisiin. Keväällä 2025 toteutetulla kyselyllä selvitettiin ammattikorkeakoulujen näkemyksiä työelämäyhteistyöstä. Hyvän yhteistyön lähtökohtana on vuorovaikutus, miksi on myös työelämän näkemykset ovat tärkeitä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa on toukokuussa aloitettu tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyvät vuoropuhelut pohjoiskarjalaisten yritysten kanssa. Tavoitteena luoda toimintamalleja, jotka auttavat ammattikorkeakouluja suuntaamaan työelämäyhteistyönsä vaikuttavammin ja kehittämään sitä tavoilla, jotka vastaavat työelämäkumppaneiden tarpeisiin sekä vahvistavat molemminpuolista ymmärrystä, osaamisen jakamista ja uuden oppimista.
Yhteistyö ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työelämän kanssa on lakisääteinen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa, jossa lain asettamaa pakkoa merkittävämpi motivaatio yhteistyölle on oltava oman maakunnan toimintakyvyn vahvistaminen.
Kirjoittajat:
Paavo Raappana, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mikko Lahti, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat työskentelevät PINKO – Pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hankkeessa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
