Miten hyvin opetussuunnitelmat vastaavat työelämän tarpeisiin? Näkyvätkö tekoälyn tuomat muutokset opinnoissa? Tukeeko opetussuunnitelma opintojen sujuvaa etenemisestä? Näihin kysymyksiin – ja moniin muihin – haimme vastauksia keväällä Kareliassa toteutetuissa opetussuunnitelma-arvioinneissa. Nyt itsearvioinnit ja havaintojen pohjalta laaditut kehittämissuositukset on koottu arviointiraporttiin, johon pääset tästä (raportti luettavissa Karelia-intrassa, vaatii kirjautumisen).
Kareliassa säännöllisesti toteutettavien opetussuunnitelma-arviointien tavoitteena on tarkastella opetussuunnitelman toimivuutta ja ajankohtaisuutta sekä tunnistaa koulutuskohtaisia hyviä käytänteitä ja kehittämiskohteita. Opetussuunnitelma-arviointi tuottaa tietoa niin korkeakoulukohtaisen kuin koulutusvastuissakin tapahtuvan päätöksenteon pohjaksi ja auttaa meitä tunnistamaan ammattikorkeakoulun yhteisiä opetussuunnitelmien kehittämistarpeita. Opetussuunnitelma-arviointi on yksi tapa kiinnittää ennakointityötä koulutustarjonnan ja koulutuksen sisältöjen kehittämiseen ja siten varmistaa opetussuunnitelmien ajankohtaisuus.
OPS-arviointi käynnistyi kevään 2025 aikana koulutusvastuukohtaisina itsearviointeina, joihin osallistui opetushenkilöstön lisäksi opiskelijoita, työelämän edustajia ja Karelian TKI-henkilöstöä. Koulutusvastuut hyödynsivät työelämän osaamistarpeiden määrittelemisessä ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa erilaisia työkaluja. Käytettyjä menetelmiä olivat mm. koulutuksissa toteutetut työelämäfoorumit, alumneille toteutetut kyselyt, kumppanuusyhteistyö, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen ennakointitiedon hyödyntäminen sekä erilaiset työelämäyhteistyön muodot. Opiskelijoilta nousevien kehittämistarpeiden tarkastelussa hyödynnettiin opiskelijapalautekyselyjen tuloksia (uraseurantakysely, AVOP-kysely ja lukuvuosipalautekysely OPALA). Osassa koulutuksia opiskelijat osallistuivat myös koulutuksessa järjestettyyn ennakointifoorumiin.
Keskeisenä teemana arvioinneissa oli osaamisen ennakointi ja erityisesti tekoälyn vaikutus koulutuksen sisältöön ja toteutukseen. Myös koulutuksen vetovoiman kehittäminen osana OPS-työtä oli nostettu keskiöön. Itsearvioinneissa kiinnitettiin huomiota myös opintojen sujuvaan etenemiseen, työelämäintegraatioon, koulutuksen kansainvälistymiseen sekä koulutuksen resursseihin.
Vahva työelämäintegraatio
Palautekyselyjen pohjalta tarkasteltuna opetussuunnitelmat toimivat pääosin hyvin. Opiskelija- ja opettajapalautteessa kiiteltiin mm. opetussuunnitelman ajankohtaisuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Haasteena joissakin koulutuksissa nousi esille opetuksen epätasainen jakautuminen eri lukukausille, joka kuormitti niin opettajia kuin opiskelijoitakin. Työelämäyhteistyö on koulutuksissa vahvaa ja opetussuunnitelmat mahdollistavat valmistumisen tavoiteajassa. Opetussuunnitelmissa on myös joustavuutta, mikä mahdollistaa myös etuajassa valmistumisen. Opiskelijat pystyvät valitsemaan joustavasti opintoja esim. ristiinopiskelutarjonnasta, mikä tukee opintojen etenemistä, tavoiteajassa valmistumista sekä mahdollistaa opintojen suorittamisen myös kesällä. Osassa koulutuksia opinnäytetyö sijoittuu viimeiselle lukukaudelle, mikä pitää sisällään riskejä määräajassa valmistumisen näkökulmasta. Mikäli opinnäytetyöprosessin aloitus viivästyy, ei yksi lukukausi aina riitä opinnäytetyön valmistumiseen.
Talouden näkökulmasta haasteena tuotiin joissakin koulutuksissa esille laaja täydentävän osaamisen opintotarjonta. Koulutusten taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi ja koulutusten välisen yhteistyön lisäämiseksi on osassa koulutuksia käynnistetty tiiviimpi yhteistyö yhteisten opintojaksojen kehittämiseksi (mm. talotekniikka ja energia- ja ympäristötekniikka sekä matkailu ja liiketalous).
Myös YAMK-koulutusten opetussuunnitelmia pidettiin pääosin toimivina. YAMK-koulutukset tekevät yhteistyötä keskenään, minkä ansiosta toteutuksiin on saatu kustannustehokkuutta, mutta myös opiskelijoiden arvostamaa monialaisuutta. Opetussuunnitelmat ovat joustavia ja mahdollistavat hyvin työn ja opintojen yhteensovittamisen.
Muuttuvat osaamistarpeet
Nykyiset opetussuunnitelmat vastaavat työelämän tarpeisiin eri koulutusvastuissa pääosin hyvin. Opetussuunnitelmien joustavuutta tukee se, että OPS-kuvaukset laaditaan riittävän yleiselle tasolle, mikä antaa mahdollisuuden huomioida työelämästä nousevat uudet tarpeet ja teknologiset ratkaisut opintojen sisällöissä ja toteutuksissa.
Työelämäpalautetta kerättiin arviointikierroksen aikana eri tavoin. Uutena toimintamallina toteutettiin useissa koulutuksissa työelämäfoorumeita osaamisen ennakoinnin tueksi. Koulutuksissa tunnistettiin sekä vahvuuksia että kehitystarpeita tulevaisuuden osaamistarpeisiin liittyen. Arenen kompetenssit, kuten ennakoiva kehittäminen, kestävä kehitys ja kansainvälisyys, näkyvät opetussuunnitelmissa hyvin tai melko hyvin. Yksittäisissä koulutuksissa kehittämistarpeina nostetaan esille perustaidot, kuten viestintätaidot, ongelmanratkaisutaidot, oppimaan oppiminen, yleiset työelämätaidot ja digitalisaatio-osaaminen. Työelämästä tulevan palautteen lisäksi muutostarpeita aiheuttavat mm. lainsäädäntöön tai EU-direktiiviin liittyvät muutokset.
Tulevaisuuden osaamistarpeita tarkasteltiin tällä arviointikierroksella erityisesti tekoälyn kehityksen näkökulmasta. Tekoälyyn liittyviä muutostarpeita tunnistettiin kaikissa koulutuksissa. Osassa koulutuksia ne liittyivät erityisesti opetuksen toteutukseen, kuten oppimistehtävien muotoiluun ja osaamisen arviointitapoihin. Itsearvioinneissa tuotiin esille tarve tukea opiskelijoita tekoälyn ammatillisessa ja eettisessä hyödyntämisessä. Useissa koulutuksissa tunnistettiin myös tekoälyn tuomia muutoksia tulevaisuuden työnkuviin ja ammatissa tarvittavaan osaamiseen.
Karelian koulutusten opetussuunnitelmat mahdollistavat monipuolisen työelämäyhteistyön opintojen eri vaiheissa. Yhteistyömuodot vaihtelevat koulutuksittain ja sisältävät harjoitteluja, projektitöitä, asiantuntijaluentoja ja yritysvierailuja. Myös oppimisympäristöjä, laboratorioita ja simulaatiotiloja hyödynnetään opetuksessa aktiivisesti. TKI-toiminta tukee työelämäintegraatioita ja sen avulla kehitetään uusia opetussisältöjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä.
Keskeinen työelämäintegraatiota tukeva tekijä ovat opettajien hyvät työelämä- ja sidosryhmäkontaktit, ja niiden vahvistaminen on jatkossakin tärkeää. Haasteena on se, että työelämäkontaktit ovat usein olla henkilösidonnaisia. Työelämäyhteistyötä tuetaan Kareliassa opettajien työelämäjaksoilla. Kumppanuustapaamisissa yritykset ovat ilmaisseet valmiutensa tiiviimpään yhteistyöhön vierailujen ja opiskelijatapaamisten kautta.
Työelämäyhteistyön merkitys on korostunut viime aikoina, kun opiskelijoiden vaikeudet löytää harjoittelupaikka ovat kasvaneet suhdannetilanteen heikentyessä. Lisäpaineita harjoittelupaikkamäärän lisäämiseen luo kasvava kansainvälisten opiskelijoiden määrä. Harjoittelupaikojen puute on riski opintojen etenemiselle ja määräajassa valmistumiselle. Yhtenä ratkaisuna Kareliassa ollaan laajentamassa Y-akatemiatoimintaa, jossa opiskelijat voivat kehittää tiimissä yritystoimintaa. Jatkossa on tärkeää nivoa entistä enemmän harjoittelupaikkoja hankkeisiin ja oppimisympäristöihin. YAMK-koulutuksissa on luonnostaan vahva työelämäintegraatio, sillä valtaosa opiskelijoista tekee opintoja työn ohella. Tämä mahdollistaa oppimistehtävien ja opinnäytetyön integroinnin työtehtäviin.
Kehittämissuositukset
Opetussuunnitelmatyön tavoitteena ovat laadukkaat, työelämän tarpeisiin vastaavat, kiinnostavat ja kilpailukykyiset opetussuunnitelmat. Samalla opetussuunnitelman toteuttamisen tulee olla mahdollista käytettävissä olevilla resursseilla (henkilöstö, talous, osaaminen). Tämä edellyttää yhteistyön kehittämistä niin Karelian koulutusten välillä kuin verkostoissa. Kaikkea ei tarvitse toteuttaa itse, vaan laadukasta opetusta pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Tätä kehittämistyötä on Kareliassa jo käynnistetty useammalla koulutusalalla ja se on tärkeää viedä tehokkaasti maaliin. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi ja laadukkaan tarjonnan varmistamiseksi yhteistoteutuksia kannattaa kehittää sellaisiin opintoihin, jotka toistuvat eri koulutuksissa. OPS-arvioinneissa esille tulivat mm. johtamisen ja yrittäjyyden opinnot. Yrittäjyyden osalta tämä asia on jo etenemässä osana Karelia Next-kokonaisuutta.
Opetussuunnitelmien joustavuus on useammastakin näkökulmasta tärkeä kehittämiskohde. Opetussuunnitelman joustavuus mahdollistaa sisältöjen päivittämisen nousevien työelämätarpeiden ja teknologioiden näkökulmasta. Opetussuunnitelman joustavuus tukee opiskelijan opintojen etenemistä ja opetussuunnitelman henkilökohtaistamista. OPS:n joustavuus ja esimerkiksi täydentävän osaamisen opintotarjonnan merkitys tulevat jatkossa kasvamaan Digivisiossa kehitetyn Opin.fi -alustan laajentuessa tutkinto-opiskeluun. Myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset korostavat joustavuuden merkitystä. Opiskelijoiden asumistukimuutos tarkoittaa myös sitä, että yhä useampi opiskelija haluaa tehdä opintoja kesällä. Täydentävän osaamisen opintojen määrää ei kannata vähäisin perustein lähteä vähentämään, sen sijaan itse tarjoamamme tarjonnan määrää on syytä tarkastella monessa koulutuksessa.
Pullonkaulat ja sujuvan etenemisen esteet on tärkeä ottaa tarkasteluun osana OPS-kehittämistä. Erityisesti opinnäytetyön sijoittuminen on määräajassa valmistumisen kannalta keskeinen tekijä. Opinnäytetyön sijoittuminen pelkästään viimeiselle lukukaudelle pitää sisällään riskejä. Valmistumisen näkökulmasta olisi tärkeää, että opiskelijalla olisi vähintään opinnäytetyön aihe valittuna jo ennen viimeistä lukukautta. Opinnäytetyötä tukevia opintojaksoja tai teemaan liittyviä työpajoja on tärkeää kiinnittää työjärjestyksiin tukemaan opiskelijan työskentelyn käynnistymistä ja tavoitteellista etenemistä.
Lue lisää tästä: OPS-arviointiraportti ja koulutuskohtaiset itsearvioinnit (Raportti luettavissa Karelia-intrassa, vaatii kirjautumisen).
Kirjoittaja:
Marjo Nenonen, vararehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu