Osaamistarpeiden ennakointi on keskeinen osa korkeakoulun toimintaa. Pohditaanpa koulutustarjontaa, opetussuunnitelmia tai opetuksen toteutusta, pohjana on tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Koulutusorganisaationa joudumme aina katsomaan kristallipalloon ja pohtimaan, mitä meidän pitäisi opettaa ja miten, jotta valmistuvilla opiskelijoilla olisi mahdollisimman hyvät eväät työllistyä ja menestyä tulevaisuuden työelämässä.
Osaamistarpeiden ennakoinnissa käytetään Kareliassa monenlaisia menetelmiä. Koulutustarjonnan arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksia, ELY-keskusten laatimia alueellisia kehitysnäkökulmia, työvoiman saatavuus- ja kohtaantoraportteja sekä työllisyystilastoja. Korkeakoulut tekevät myös alakohtaista yhteistyötä osaamistarpeiden ennakointiin liittyen. Osaamisen ennakointifoorumin tuottamaa tietoa hyödynnetään koulutusten sisältöjä pohdittaessa.
Opetussuunnitelmien näkökulmasta keskiössä on kuitenkin tiivis yhteistyö työelämän ja koulutusten välillä. Kumppanuustoiminnassa, harjoitteluissa, opinnäytetöissä ja TKI-hankkeissa tehty yhteistyö tuottaa tietoa nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista sekä ammattialan kehityksestä. Tiivis työelämäyhteistyö on keskeinen pohja ammattikorkeakoulujen koulutukselle monella eri tavalla ja sitä on tärkeää jatkuvasti kehittää.
Ennakointi on osa korkeakoulun arkea ja meidän kaikkien työtämme. Siksi se, että Karvin toteuttamassa ulkoisessa auditoinnissa ennakointityö nostettiin yhdeksi Karelian kehittämiskohteeksi, kirpaisi hieman. Ensireaktio, ”kyllähän me ennakoidaan”, vaihtui hetken kuluttua analyyttisempään pohdintaan: Puhummeko ennakoinnista keskenämme? Tunnistammeko, milloin ja miten osaamista arjessa ennakoidaan? Teemmekö ennakointityötämme ja sen hyödyntämistä näkyväksi? Kerrommeko, miten ennakointitietoa hyödynnetään kehittämisessä? Dokumentoimmeko työtämme ja tuloksia? Ehkä emme – ainakaan riittävästi.
Ennakointi osana OPS-kehittämistä
Karvin kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti päätimme nostaa osaamisen ennakoinnin vahvempaan fokukseen. Keväälle 2025 suunnitellut opetussuunnitelma-arvioinnit loivat hyvät puitteet ennakointityön vahvistamiselle. Lähtölaukauksena opetussuunnitelma-arvioinneille toteutimme koko korkeakoulun henkilöstön yhteisen ennakointiteemaisen strategiapäivän. Puhujiksi saimme futuristi Elina Hiltusen sekä kolme merkittävää työelämäkumppaniamme: toimitusjohtaja Mia Mantsisen Mantsinen Group Ltd:stä, henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monosen PKO:sta sekä strategiajohtaja Ilkka Pirskasen Siun Sotesta. Tavoitteena oli nostaa keskusteluun ennakointi, ja miten se vaikuttaa meidän kaikkien työhön ja Karelian toimintaan.
Yhteisen ennakoinnin tuloksia
Osana strategiapäivää toteutimme tekoälyavusteisen ryhmätyön teemasta ennakointi. Monialaisissa ja moniammatillisissa ryhmissä pohdimme, miten korkeakoulutus, työ ja osaamisvaatimukset muuttuvat, millaista osaamista me itse tarvitsemme ja millaisia palveluja opiskelijat tulevaisuudessa haluavat? Yksinkertainen kysymys kuului: miltä tämä koulutusala näyttää 5 vuoden kuluttua ja mitä vaikutuksia sillä on meidän toimintaamme? Kysymys sinällään oli yksinkertainen, mutta vauhdilla tekoälystyvässä maailmassa viisi vuotta on pidempi aika kuin koskaan aikaisemmin. Ja se tekee ennakoinnista entistä haastavampaa.
Työpajojen tuloksissa korostuvia teemoja olivat mm. teknologian, tekoälyn ja digitalisaation merkityksen kasvu, työelämäläheisyyden korostuminen, oppimisen joustavuus ja yksilöllisyys, kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden merkityksen kasvu. Digitaalisuuden ja tekoälyn merkityksen korostuminen ei poista tarvetta vuorovaikutus- ja työelämätaitojen kehittämiseen – pikemminkin sen koetaan korostuvan tässä tilanteessa. Muutoksia ennakoitiin myös osaamisen arviointiin ja ohjaukseen sekä organisaation kehitykseen.
| Teknologia, tekoäly ja digitalisaatio | Työelämälähtöisyys ja käytännön taidot | Joustavuus, yksilöllisyys ja jatkuva oppiminen | Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus |
| – Tekoäly on keskeinen osa opetusta, arviointia, ohjausta ja oppimisen tukemista kaikilla aloilla. – Virtuaaliset ja lisätyn todellisuuden oppimisympäristöt yleistyvät (simulaatiot, pop-upskills -pisteet, VR-oppimisympäristöt). – Digitalisaatio vaikuttaa oppimis- ja työskentelytapoihin, sillä opetus, arviointi ja ohjaus siirtyvät yhä enemmän digitaalisiin ympäristöihin. – Digitaaliset taidot (ml. tekoälytaidot, tietoturva, datanhallinta) ovat keskeisiä osaamisvaatimuksia kaikilla koulutusaloilla. | – Työssäoppiminen, opinnollistaminen ja työelämäkumppanuudet vahvistuvat. – Opinnot sidotaan entistä tiiviimmin muuttuvan työelämän vaatimuksiin: kestävä kehitys, vastuullisuus, digitalisaatio. – Työelämän odotukset korostavat resilienssiä, sopeutumiskykyä ja monialaista osaamista. | – Opintopolut rakennetaan yksilöllisemmiksi ja joustavammiksi (modulaarisuus, räätälöinti, lyhytkoulutukset). – Jatkuva oppiminen ja täydennyskoulutukset muodostavat merkittävän osan koulutustarjontaa. – Ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu yleistyy – opiskelijoilta edellytetään kuitenkin yhä parempaa itseohjautuvuutta. | – Kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa, ja koulutuksia kielituetaan (englanti ja muut kielet). – Opetuksen ja opiskelun kansainväliset standardit ja yhteistyöverkostot vahvistuvat. – Kulttuurisensitiivinen työote ja monikulttuurinen viestintäosaaminen ovat keskeisiä taitoja valmistuville. |
| Kestävä kehitys ja vastuullisuus | Vuorovaikutus- ja työelämätaidot | Osaamisen arviointi ja ohjaus | Organisaation kehittämistarpeet |
| – Kestävä kehitys, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kiertotalous ovat läpileikkaavia teemoja kaikessa koulutuksessa. – Koulutus kehittää opiskelijoiden ympäristötietoisuutta, sosiaalisesti vastuullista toimintaa ja eettistä päätöksentekoa. | – Vuorovaikutustaidot, dialogiosaaminen ja asiakaslähtöisyys korostuvat entisestään. – Tiimityö, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen ovat keskeisiä työelämätaitoja. – Läsnäolon ja aitojen kohtaamisten merkitys säilyy digitalisoituvasta ympäristöstä huolimatta. | – Osaamisen arviointi siirtyy yhä enemmän osaamisperusteiseksi ja jatkuvaksi. – Yksilöllinen ohjaus ja uraohjaus vahvistuvat. – Tekoälyn tukema oppimisanalytiikka ja henkilökohtainen ohjaus mahdollistavat yksilölliset etenemismallit. | – Opettajien ja henkilöstön teknologinen, pedagoginen ja työelämälähtöinen osaaminen on jatkuvan kehittämisen kohteena. – Koulutusohjelmien ja opetussuunnitelmien tulee olla ketteriä, päivitettäviä ja modulaarisia. – Karelian on kirkastettava vahva erityisosaajaprofiilinsa ja brändinsä esimerkiksi ikäosaamisessa, digitaalisessa oppimisessa ja kestävässä kehityksessä. |
Mitä tästä seuraa?
Ennakointiteemaisen strategiapäivän tavoitteena oli nostaa keskusteluun ennakoinnin merkitys osana kaikkien työtä. Samalla pyrimme tuottamaan tietoa, jota voidaan hyödyntää koulutustoiminnan, palvelujen ja opetussuunnitelmien kehittämisessä. Ennakointityötä jatkettiin koulutuksissa kevään aikana toteutetuissa opetussuunnitelmien arvioinneissa, joissa tulevaisuuden osaamistarpeita pohdittiin yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Näissä arvokkaissa keskusteluissa esiin nousseet asiat saavat paikkansa opetus- ja toteutussuunnitelmissa.
Tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa kukaan, mutta se on helpompi kohdata valmistautuneena. Osaamistarpeiden ennakointi Kareliassa ei ole vain erillinen projekti – se on osa jokaisen työtä ja Karelian identiteettiä. Seuraamme megatrendejä ja heikkoja signaaleja, kuuntelemme työelämää ja opiskelijoita, ja yhdessä päivitämme rohkeasti opetussuunnitelmia vastaamaan muuttuvaa maailmaa. Näin varmistamme, että meiltä valmistuvilla opiskelijoilla on parhaat mahdolliset valmiudet menestyä työelämässä. Ei vain tänään, vaan myös viiden ja kymmenenkin vuoden päästä.
Lähteet:
EDUCAUSE Publications. Horizon Reports. https://library.educause.edu/resources/2021/2/horizon-reports
ELY-keskus. Alueellinen ennakointi. https://www.ely-keskus.fi/alueellinen-ennakointi
Osaamistarvekompassi. Mitä on ennakointitieto. https://www.osaamistarvekompassi.fi/fi/tietoa-palvelusta/ohjeita-palvelun-kayttoon/tukimateriaali-ohjaustyota-tekeville/mita
Opetushallitus. Osaamisen ennakointifoorumi (OEF). https://www.oph.fi/fi/palvelut/osaamisen-ennakointifoorumi-oef
Rissanen, R., Ma, D., Rizvi, A., Teräs, H., Nurkka, N., Mustonen, K. 2024. Karelia-ammattikorkeakoulun auditointi. Karvin julkaisu 5:2024. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/karelia-ammattikorkeakoulun-auditointi-2024
Sitra. Megatrendit. https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#nakokulmia-megatrendeihin
Kirjoittajat:
Marjo Nenonen, vararehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Harri Mielonen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu