Rakennusten energiankulutus muodostaa noin 40 % Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan vähentää tehokkaasti ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Suomen lisäksi rakennusten energiankulutus on merkittävä päästönlähde laajemmin Euroopan Unionissa. Rakennuksista koituvia päästöjä ei olla saatu vähennettyä riittävästi, jonka myötä Euroopan Parlamentti päivitti huhtikuussa 2024 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive). Direktiivin tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta ja edistää uusiutuvan energian käyttöä. (Ympäristöministeriö 2025.)
Direktiivin päivityksen yhteydessä siihen lisättiin uusi artikla, joka käsittelee aurinkoenergialaitteistoja. Kyseessä oleva artikla 10 velvoittaa aurinkoenergialaitteistojen osalta jäsenvaltioita varmistamaan, että soveltuvat aurinkoenergialaitteistot otetaan käyttöön, jos se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa, seuraavasti:
- Viimeistään 31.12.2026 kaikissa uusissa julkisissa muissa kuin asuinrakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on yli 250 m2.
- Kaikissa olemassa olevissa julkisissa rakennuksissa, joiden hyötypinta-ala on suurempi kuin
- 2 000 m2 viimeistään 31.12.2027,
- 750 m2 viimeistään 31.12.2028,
- 250 m2 viimeistään 31.12.2030.
Direktiivin asettama aikataulu kunnille ja muille julkisten kiinteistöjen omistajille on äärimmäisen tiukka, jonka myötä on käynnistetty AURI2027 – Uudet EPBD-direktiivin mukaiset aurinkoenergia- ja energian joustoratkaisut julkisiin kiinteistöihin -hanke. Rahoittajina hankkeessa ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanke toteutetaan valtakunnallisena hankkeena, sillä EPBD-direktiivin asettamat velvoitteet koskettavat valtakunnallisesti lähes kaikkia kuntia. Hankkeen päätoteuttaja on Metropolia-ammattikorkeakoulu ja Karelia toimii hankkeessa osatoteuttajana LAB-ammattikorkeakoulun sekä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa.
Karelia kartoittaa Itä-Suomen julkisia rakennuksia
Hanke toteutetaan valtakunnallisena hankkeena, jotta aurinkosähköjärjestelmien potentiaalista saadaan hyvä maantieteellinen kattavuus etenkin pohjois-etelä suunnassa. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään eri ammattikorkeakoulujen erityisosaamista ja kokemusta aiemmista hankkeista. Metropolia-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeessa Etelä- ja Länsi-Suomen alueesta, LAB-ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan alueesta ja Oulun ammattikorkeakoulu pohjoisemmasta Suomesta. Karelian vastuulla on Itä-Suomen kuntien julkisten rakennusten kartoittaminen.
Kartoituksessa arvioidaan kiinteistöjen potentiaalia aurinkoenergian hyödyntämisen suhteen. Kiinteistöjen sähkönkulutuksen perusteella mitoitetaan järjestelmät rakennuksiin ja arvioidaan järjestelmien kannattavuutta. Hankkeessa tutkitaan myös energiayhteisömahdollisuuksia. Kaikissa kiinteistöissä ei ole välttämättä mahdollista tuottaa riittävästi aurinkoenergiaa omiin tarpeisiin tai viereisellä tontilla voi olla paremmat olosuhteet aurinkoenergian tuottamiseen. Tällöin voi olla kannattavaa esimerkiksi jakaa aurinkosähköä toisen kiinteistön aurinkosähköjärjestelmästä.
Auriapp-työkalu aurinkoenergiapotentiaalin kartoitukseen
Metropolia-ammattikorkeakoulu aloitti hankkeen huhtikuussa 2025. Metropolian erityisvastuuna on kartoitusmenetelmän ja työkalun kehittäminen. Kesän 2025 aikana metropolia kehitti Auriapp-työkalun aurinkoenergiakartoitusten tekemistä varten. Työkalu hyödyntää Google Solar API -rajapintaa, joka tarjoaa tietoa rakennusten kattojen aurinkosäteilypotentiaalista. Auriapp-työkalun avulla saa kartoitettua nopeasti rakennuksien potentiaalin auringon säteilyenergian suhteen sekä aurinkovoimaloiden kannattavuuden kattoasennuksella.
Työkalu on tällä hetkellä muilla osatoteuttajilla – mukaan lukien Karelialla – testauksessa. Osatoteuttajien antaman palautteen perusteella työkalua jatkokehitetään tarpeen mukaan. Hankkeen jälkeen työkalua ylläpidetään julkisesti vapaasti käytettävänä hankkeen verkkosivustolla tai Metropolian ylläpitämässä verkkopalvelussa vähintään 6 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.
Energian joustoratkaisut
Aurinkosähköjärjestelmien lisäksi hankkeessa tutkitaan teknistaloudellisia energian joustoratkaisuja. Päävastuu joustoratkaisuiden mallinnuksessa on LAB-ammattikorkeakoululla, joka kehittää joustoratkaisuiden mallinnustyökalun. Työkalun avulla on tarkoitus mallintaa dynaamisesti alueellisten yhteisöllisten energiajärjestelmien ja rakennusten aurinkosähkö-, energiavarasto- ja energiajoustoteknologioiden yhteistoimintaa ja yhteensopivuutta hankkeessa valittavissa kohteissa.
Energian joustoratkaisuiden tarkoituksena on säätää kulutusta ja tuotantoa vastaamaan sähköverkon kysyntää ja tarjontaa. Uusiutuvan energian määrän lisääntyessä sähkön tarjonta on yhä enemmän säästä riippuvaista ja painottuu tuulienergian osalta tuulisiin ajankohtiin ja aurinkoenergian osalta kesäpäiville. Sähköverkon taajuuden ylläpitämiseksi ja varavoimaloiden käynnistämisen välttämiseksi sähkön kuluttajien tulee sopeutua muuttuneeseen tuotantoon.
Energian joustoratkaisut voidaan toteuttaa rakennusautomaatiolla ja akkuvarastoilla. Rakennusautomaatiolla säädellään kulutusta sähköverkon tarpeiden mukaan – kuitenkin niin, että esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden tehoa säädellessä rakennuksen sisäilmasto ei kärsi ja hiilidioksidipitoisuus ei nouse liian suureksi. Akkuvarastoja voidaan puolestaan ladata, kun aurinkoenergian tuotto on runsasta tai sähköverkossa on ylitarjontaa. Sähkön tuotannon ollessa vähäistä, voidaan akkuvarastoja puolestaan käyttää rakennuksen omaan energiankulutukseen tai purkaa sähköverkkoon reservimarkkinoille.
Fingrid huolehtii sähköverkon tuotannon ja kulutuksen tasapainotuksesta ja korjaa reaaliajassa sähköverkon taajuuden muutoksia sähköjärjestelmän reserveillä. Reservimarkkinoilla voi toimia mikä vain sähkön tuotanto-, kulutus- tai varastointikohde tai hybridijärjestelmä, joka täyttää reservituotteiden tekniset vaatimukset ja markkinapaikan vaatimukset. Reservimarkkinoista maksetaan korvaus, joka riippuu käytettävästä reservityypistä. Energiajoustoratkaisuilla voidaan siis saada sekä säästettyä sähkölaskuista että tuottoja reservimarkkinoista. (Fingrid 2025)
Hankkeessa tutkittavat energiajouston mallinnuskohteet pyritään valitsemaan niin, että niiden sijainti ja kohteiden erilaisuus palvelevat referenssinä kaikkia Suomen kuntia. Työpaketin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millä teknologioiden ja mitoitusten kokoonpanoilla energiajoustoja kannattaa yhdistää muihin kestävän energian teknologioihin.
Karelia vauhdittaa yhteisöllisten energiaratkaisujen kehittämistä kuntakiinteistöissä
Karelian erityisvastuuna on projektissa työpaketti 3, joka keskittyy kuntien ja kaupunkien kiinteistöjen yhteisölliseen energiaresurssien hyödyntämiseen. Työpaketin tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta, vähentää päästöjä ja energiakustannuksia sekä lisätä joustoa sähkömarkkinoille. Yhteisömuotoiset energiaratkaisut tarkoittavat usean toimijan yhdessä toteuttamia energiaratkaisuja, joissa hallitaan esimerkiksi uusiutuvaa tuotantoa tai kulutuksen joustoa. Käytännössä yhteisöratkaisut voivat olla esimerkiksi aurinkovoimalan tuotannon jakamista eri loppukäyttäjien kesken tai vaikkapa virtuaalivoimalaitoksia, joissa usean rakennuksen sähkölaitteiden – kuten ilmanvaihtokoneiden – kulutusta säädellään sähköverkon tarpeiden mukaan.
Karelia-ammattikorkeakoulu on viime vuosina noussut edelläkävijäksi energiayhteisöjen kehittämisessä Pohjois-Karjalassa. Hanketoiminnan kautta on karttunut laajaa osaamista erityisesti reaaliaikaisesta datankeruusta, virtuaalisista energiayhteisöistä sekä yhteisöllisten energiaratkaisujen toimintamallien kehittämisestä. Työtä on viety eteenpäin konkreettisten pilottien avulla ja tiiviissä yhteistyössä paikallisten verkkoyhtiöiden sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Näin on vahvistettu alueellista osaamista sekä tutkimuksen että viestinnän saralla.
AURI2027-hankkeessa hyödynnetään erityisesti Karelian erityisosaamista kunnallisten kiinteistöjen aurinkoenergiapotentiaalin ja sähkönkulutuksen kartoituksessa, digitaalisten simulointien toteutuksessa sekä yhteisömuotoisten energiaratkaisujen arvioinnissa. Arviointi kattaa tekniset, taloudelliset ja hallinnolliset näkökulmat, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen tarkastelun.
Hankkeessa käytetään laajasti paikallista rakennuskohtaista dataa, kuten aurinkosähköpotentiaalia, sähkönkulutusta, kulutusjouston teknisiä valmiuksia sekä muita kiinteistöjen energiaresursseja. Datan pohjalta voidaan rakentaa digitaalisia kaksosia ja mallintaa erilaisia skenaarioita. Näiden avulla tuotetaan konkreettisia toimintamalleja ja suosituksia, jotka tukevat kuntien yhteisöllisen energian sekä virtuaalivoimalaitospalveluiden kehittämistä.
Mallinnuksissa hyödynnetään myös LAB-ammattikorkeakoulun kehittämää työkalua, jolla voidaan simuloida energiaratkaisujen vaikutuksia esimerkiksi sähkömarkkinoiden joustoon, toimitusvarmuuteen, päästövähennyksiin ja kustannustehokkuuteen. Karelia tuo hankkeeseen vahvan kokemuksensa datan integroinnista avoimiin lähteisiin, kuten sääaineistoihin, kysyntäjoustodataan ja energiahintoihin.
AURI2027-hankkeessa tuotetaan konkreettisia suosituksia kunnille toteuttajien valtakunnallisien kartoituksien pohjalta. Karelian vastuulla on erityisesti sopivien investointi- ja sopimusmallien arviointi sekä suositusten laatiminen kunnille ja kuntayhtiöille yhteisömuotoisen energiantuotannon hallintaan. Näin Karelia vahvistaa asemaansa suunnannäyttäjänä, joka rakentaa kestävämpää ja älykkäämpää energiayhteisöjen tulevaisuutta.
Hankkeen lopputulemana valtakunnalliset suositukset EPBD-direktiivin toimeenpanemiseksi
Hankkeen päätavoitteena on auttaa kuntia saavuttamaan EPBD-direktiivin tavoitteet sekä omat hiilineutraaliustavoitteensa. Hankkeessa syntyy konkreettisia aurinkoenergian ja energiajoustoratkaisujen pilotteja, joiden avulla kunnat ja muut julkiset toimijat voivat testata ja arvioida ratkaisujen käytännön toimivuutta sekä vaikutusta energiankulutukseen ja päästöjen vähenemiseen. Laaja viestintä hankkeen yhteydessä kuntien ja muiden julkisten kiinteistöjen omistajien suuntaan on tärkeä osa projektin tavoitteita. Konkreettisten tulosten lisäksi hankkeen ohessa tuodaan esille EPBD-direktiivin velvoitteita sekä hankkeen tavoitteita.
Kunnat ja julkisten kiinteistöjen omistajat hyötyvät projektista suoraan, kun aurinkoenergiapotentiaalia tutkitaan direktiivin velvoittamiin kiinteistöihin. Tämän lisäksi projektissa tehdyn kartoitustyön tulokset toimitetaan Oulun ammattikorkeakoululle, jonka vastuualueena on laatia aineiston perusteella valtakunnalliset suositukset ja ohjeet direktiivin toimeenpanemiseksi.
Kirjoittajat:
Inka Leppänen, projektisuunnittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kim Blomqvist, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Fingrid 2025 Sähköjärjestelmän reservit https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/sahkojarjestelman-reservit/#reservituotteet-ja-niiden-kayttotarkoitukset
Ympäristöministeriö 2025 Rakennusten energiatehokkuus https://ym.fi/rakennusten-energiatehokkuus
