Suomalaisen terveydenhuollon työvoimapulaa on pyritty helpottamaan viime vuosien aikana lisääntyneillä ja järjestelmällisillä kansainvälisillä hoitajarekrytoinneilla. Yhteiskuntarakenteemme vuoksi korkeasti koulutetun henkilöstön riittävyys sekä saatavuus ovat heikentyneet ja hakijamäärät ammattikorkeakoulutukseen vähentyneet. Toisaalta viime aikojen hyvinvointialueiden taloudellinen kriisiytyminen on vaikuttanut henkilöstörekrytointeihin ja kansainväliset rekrytoinnit ovat monin paikoin jäädytettyinä. Terveydenhuollon talouskriisin vaikutuksien vuoksi työvoimaennusteita ei ole pystytty realistisesti päivittämään. Kuitenkin, Kuntasektorin työvoimaennusteen (2023) mukaan Suomeen tarvitaan yli 16 000 uutta sairaanhoitajaa.
Vuonna 2022 Suomessa asui yli 1 400 EU/ETA-maiden ulkopuolelta olevaa sosiaali- ja terveysalan asiantuntijaa, jotka olivat työvoiman ulkopuolella ja joiden voidaan ajatella olevan laillistamiskoulutusten potentiaalista asiakaskuntaa sekä potentiaalista työvoimaa. Lisäksi Suomessa työskenteli suuri määrä kotimaassaan sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat Suomeen tultuaan opiskelleet joko hoiva-avustajiksi tai lähihoitajiksi oppisopimuksella. Rekrytointien eettisyyden ja osaamisen tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta olisi tärkeää edesauttaa näiden henkilöiden etenemistä sairaanhoitajan tehtäviin. (STM 2024.)
Euroopan unionin ulkopuolella koulutuksen saaneen tie sairaanhoitajaksi ei ole helppo
Euroopan Unionin ulkopuolella koulutettujen sairaanhoitajien reitti Suomeen on pitkä, työläs ja kallis. Käytännössä rekrytointiyritykset luovat väylän suomalaiseen terveydenhuoltoon ja heidän vastuullaan on ollut rekrytointi, kielikoulutusten järjestäminen, palvelujärjestelmään perehdyttäminen sekä käytännön järjestelyt ennen Suomeen saapumista. Kokemusten perusteella Suomeen saapuvat ammattilaiset tarvitsevat rekrytointiprosessin jälkeen lisää sekä kielellistä että ammatillista koulutusta sekä tukea vieraaseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sopeutumisessa.
Toimiakseen sairaanhoitajana Suomessa, tutkinnon suoritettuaan henkilön tulee hakea lupaa ammattioikeuden harjoittamiseen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Aikaisemmin Valvira on huolehtinut myös kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen saaneiden osaamisen arvioinnista, mutta vastuuta on pyritty siirtämään viimeaikaisten laillistumiskoulutushankkeiden myötä ammattikorkeakouluille. Laillistumisen edellytyksenä on myös riittävä suullinen ja kirjallinen suomen tai ruotsin kielen kielitaito. Kielitaidon osoittaminen tapahtuu käytännössä kielitutkinnolla, tutkintotodistuksella tai kypsyysnäytteellä. (Valvira 2025).
Sairaanhoitajaksi laillistuminen on Euroopan unionin ulkopuolella koulutetulle sairaanhoitajalle taloudellinen investointi. Valviran kaksivaiheinen hakemusprosessi maksaa kaikkiaan noin 1400 euroa. Lisäkustannuksia tulee virallisista todistusten käännöksistä sekä todennäköisesti kielen osaamisen osoittamisesta yleisellä kielitutkinnolla (YKI), jonka hinta on tällä hetkellä noin 200 euroa. Kokonaisuudessaan hintaa laillistumiselle tulee yhteensä noin 2000 euroa. Toistaiseksi laillistumiseen liittyvä ammatillisen osaamisen kartoittaminen ja täydentävä koulutus on järjestetty hankkeissa julkisen rahoituksen mahdollistamana.
Suomeen saapuneiden kansainvälisten sairaanhoitajien ammatilliset taustat ovat moninaisia
Kansainvälisesti tarkasteltuna sairaanhoitajakoulutus on varsin heterogeenista, sitä tuotetaan eri tasoisina ja eri laajuisina. Eurooppalaista sairaanhoitajakoulutusta ohjaavat EU:n lainsäädäntö (Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY), joka määrittelee muun muassa koulutuksen vähimmäislaajuuden ja sisällöt sekä eurooppalaisten tutkintojen viitekehys (EQF), joka määrittelee koulutuksen tiedollisen, taidollisen sekä vastuun ja itsenäisyyden vaativuustasot (European Union, europass 2025).
Sairaanhoitajan laillistamiskoulutusta on kehitetty ja toteutettu Suomessa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamien hankkeiden avulla vuodesta 2022 alkaen. Pysyvää rahoitusta tai toimintamallia sairaanhoitajien laillistumiskoulutuksen toteuttamiseen ei ole toistaiseksi olemassa, lukuisia toimenpiteitä on kuitenkin luvattu vuoteen 2027 mennessä sujuvan pätevöitymispolun takaamiseksi.
Hankkeiden tuottamien kokemusten perusteella Suomeen saapuneiden hoitotyön ammattilaisten koulutus- ja kokemustaustat ovat moninaiset. Laillistamisväylään sisältyvä harjoittelu suunnitellaan yksilöllisesti. Sitä ei voi rinnastaa tutkinto-opiskelijoiden harjoitteluihin, sillä laillistujilla on jo tutkinto, mutta ei lupaa työskennellä ammatissaan Suomessa. On muistettava, että laillistujan lähtömaassa sairaanhoitajan vastuu, tehtävät ja itsenäinen päätöksenteko voivat olla rajatumpia kuin Suomessa. Vaikka laillistujalla olisi pitkä työkokemus joltakin erikoisalalta, ei ole itsestään selvää, että hän osaa toimia sairaanhoitajana itselle vieraalla erikoisalalla.
Suomalaisen yhteiskunnan etu olisi, että Suomessa työtehtävät kohdistuisivat osaamista vastaaviin tehtäviin. Hankkeiden aikana on tunnistettu myös intressieroja rekrytoinnin tilaajien ja rekrytoitujen välillä. Usein kansainvälinen rekrytointi kohdistuu terveydenhuollon avustaviin tehtäviin asiantuntijatehtävien sijasta, joihin rekrytoiduilla saattaa olla pätevyys. Työnantajaedustajat ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeissa, mutta mahdollisuudet laillistumiskoulutuksen rahoittamiseen ovat toistaiseksi olleet vähäiset.
Valtakunnallisella koulutuksen kehittämisellä kohti yhteneväisempiä ja eettisesti kestäviä malleja
Terveydenhuollon kansainvälistymiseen ja rekrytointeihin liittyy eettisiä kysymyksiä. Avoin keskustelu rekrytointiprosessien hinnoittelusta ja ehdoista rekrytoinnin tilaajille sekä rekrytoitaville on ollut valtakunnallisesti puutteellista. Osa rekrytoiduista ammattilaisista taustasta riippumatta aloittaa hoiva-avustaja tai lähihoitajakoulutuksen oppisopimuksella. Koulutus tukee kielen oppimista, mutta sairaanhoitajakoulutetuille työn sisällöt eivät välttämättä vastaa ammatillisiin tarpeisiin. Toisaalta laillistamishankkeiden myötä on tullut esille, ettei suomalainen lähihoitajatutkinto varmista Valviran velvoittamaa suomen kielen riittävää osaamista.
Vuoden 2025 loppuun mennessä valtakunnalliselta Sairaanhoitajien laillistamisväylä (SAILA 1 & 2) -hankkeilta odotetaan yhtenäistä laillistamiskoulutusmallia Suomeen (SAILA-hanke 2025). Mallin tavoitteena on sujuvoittaa laillistamisprosessia koulutuksen näkökulmasta ja vahvistaa samalla korkeakoulujen roolia sairaanhoitajakoulutettujen aikaisemman osaamisen arvioimisessa ja varmistamisessa Valviran tukena. Hankkeen aikana 260 laillistujaa suorittaa suomalaiseen sote-palvelujärjestelmään, lääkehoitoon ja kliiniseen hoitotyöhön liittyvät pätevöitymisopinnot sekä niihin liittyvät osaamisen näytöt. Lisäksi keskeinen osa on suomen tai ruotsin kielen kehittymisen tukemisella ja osaamisen varmistamisella. Hankekokonaisuudessa ovat mukana kaikki suomalaiset sairaanhoitajakoulutusta toteuttavat ammattikorkeakoulut.
Alueellinen yhteistyö työelämän ja koulutuksen kehittämisen tukemisessa
Vuoden 2025 alusta alkaneessa Saila-hankekokonaisuudessa pyrittiin edistämään vuoropuhelua työelämän ja koulutuksen kehittämisen välillä muun muassa jakautumalla alueellisiin työryhmiin. Karelia-ammattikorkeakoulu valittiin koordinoimaan Itä- ja Keski-Suomeen alueellista työryhmää, johon kuuluivat myös Savonia AMK, JAMK, sekä XAMK. Alueellinen työryhmä aloitti toimintansa heti keväällä 2025 ja on kokoontunut säännöllisesti yhteiskehittämisen merkeissä. Alueellinen työryhmä on toiminut tarpeellisena pienempänä yhteistyörakenteena hankkeen eri vaiheissa.
Alkuvaiheessa työryhmä tuki opiskelijavalintaprosesseja kussakin korkeakoulussa ja on myöhemmin toiminut myös kokemusten jakamisen sekä pulmien ratkaisun foorumina. Koko laillistamisprosessin ajan on ollut selvää, että ilman työelämän vahvaa roolia ei laillistumisia tapahdu ja työelämäyhteistyön merkittävää roolia on hankkeessa korostettu. Joten tämän työryhmän keskeisenä tehtävä on ollut työelämäfoorumien järjestäminen ja Kaakois-, Itä- ja Keski-Suomen alueen hyvinvointialueiden ja pienempien toimijoiden näkökulmien esiin tuominen.
Työelämän näkökulma keskiössä kehittämistyössä
Työelämän näkemykset, tarpeet ja kokemukset ovat olleen ensiarvoisen tärkeitä niin kansainvälisen henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä ja varmistamisessa sekä suomalaisen henkilöstön kansainvälisyys- ja inklusiivisuusosaamisen kartoittamisessa ja kehittämisessä. Erityisesti harjoitteluihin liittyvät teemat ovat olleet keskeisessä roolissa työelämäfoorumeilla niin ammatillisen osaamisen kuin kielen oppimisen teemojen kautta. Harjoittelun ohjauksen hyviä käytänteitä on jaettu esimerkiksi paneelikeskusteluissa ja kielen oppimisen kokemuksia pohdittiin vastavuoroisesti työelämän edustajien kesken koulutusorganisaatioiden tuella.
Alueellisen yhteistyön myötä on tunnistettu hyvinvointialueiden välisiä eroja EU/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien sairaanhoitajien koulutus- ja työllistämisprosesseissa. Aiemmat hankkeet ja toimijoiden omat rekrytointiprosessit selittänevät eroja. Työelämäfoorumien pääpaino onkin ollut työelämästä tulevien kokemusten alueellisessa jakamisessa. Alueellinen yhteistyö on luonut tiiviin verkoston, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa monesta näkökulmasta. Yhteistyö jatkuu hankkeiden päätyttyä ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen on myös tulevaisuudessa tärkeässä asemassa Sairaanhoitajan laillistamisväylän kehittämisessä.
Kirjoittajat:
Elina Turunen, yliopettaja, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Merja Natunen, hoitotyön opettaja, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tiia Luotojoki, hoitotyön opettaja, projektiasiantuntija, Jamk
Hannele Tyrväinen, hoitotyön opettaja, projektiasiantuntija, Jamk
Tanja Hirvonen, hoitotyön opettaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Savolainen, hoitotyön opettaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anna-Maija Uusoksa, hoitotyön opettaja, projektiasiantuntija, XAMK
Lähteet:
Ammattipätevyysdirektiivi 2005/36/EY. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:02005L0036-20171201
European Union europass 2025. https://europass.europa.eu/en/europass-digital-tools/european-qualifications-framework
Kuntasektorin työvoimaennuste 2023. http://www.keva.fi/contentassets/de5752333bfb4e0a8194a8797ed24935/analyysi-kuntien-tyovoimatarpeista-2023.pdf
SAILA-hanke 2025. https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku
STM 2024. Sosiaali- ja terveysalan kansainvälisen rekrytoinnin laillistamisprosessin ja sitä tukevan koulutuksen asiantuntijaryhmä. Loppuraportti. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7159-2
Valvira 2025. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/ammattioikeudet
