Mikä tukee maakunnan ihmisten hyvinvointia? Mitä voimme tehdä yhdessä? Millaisia paikkoja opetussuunnitelmasta löytyy yhteiskehittämiselle? Miten innostaa opettajia ja opiskelijoita mukaan?
Tällaisten kysymysten äärellä käynnistyi Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin yhteistyö Inno Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on käynnistää oppilaitosten ja työelämän yhteistä innovaatiotoimintaa ja kestävän hyvinvoinnin ratkaisuja. Kiihtelysvaaran Mielipaikka-projekti on esimerkki siitä, miten yhteiskehittäminen voi toteutua monialaisesti ja vaikuttavasti.
Yhteiskehittäminen tarkoittaa eri toimijoiden – kuten opiskelijoiden, asiantuntijoiden, kuntien ja yhteisöjen – yhdessä tekemää kehittämistyötä, jossa jokaisen osaaminen ja näkökulma ovat arvokkaita. Se perustuu vuoropuheluun, yhteiseen ideointiin ja käytännön kokeiluihin. Yhteiskehittämisessä ei vain tuoteta ratkaisuja, vaan rakennetaan myös ymmärrystä ja luottamusta eri osapuolten välille.
Kulttuurihyvinvoinnin jäljillä – Mielipaikka-projektin synty
Inno Pohjois-Karjala -hankkeen toimijat Joensuun kaupunki, Karelia-ammattikorkeakoulu, Riveria ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Sote järjestivät hankkeen alussa ideointitapaamisen yhteiskehittämisen toimenpiteistä. Joensuun kaupungin näkökulmana oli pitäjien yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen esimerkiksi kulttuurihyvinvointia edistämällä. Tapaamisessa oli mukana hanketoimijoiden lisäksi Joensuun kaupungin alueellisen museotyön amanuenssi, sekä pitäjien yhteisökoordinaattoreita. Keskustelussa heräsi idea kulttuurihyvinvointia vahvistavan elävän perinnön taltioimisesta osana hanketta. Niin käynnistyi Mielipaikka-projekti.
Yhteiskehittäminen näkyi Mielipaikka-projektissa konkreettisesti: asukkaat ja opiskelijat loivat yhdessä tarinoita, kuvia ja videoita, jotka jäävät elämään paikallisyhteisön käyttöön. On ollut mielenkiintoista tutustua kiihtelysvaaralaisten tarinoihin ja opiskelijoiden ammattitaidolla tuottamiin aineistoihin. Yhteiskehittämisen näkökulmasta on perusteltua katsoa myös lopputuotoksia edeltävää prosessia; kohtaamisia sekä palasia, jotka löysivät paikkansa ja osaltaan mahdollistivat lopputuleman.
Opiskelijayhteistyö ja elävän perinnön tallentaminen
Opiskelijayhteistyö ja oppimisen mahdollistaminen ohjaa Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Aineistojen suunnittelu ja toteutus Mielipaikka-projektissa vaikutti sopivalta haasteelta kahdelle Inno Pohjois-Karjala -hankkeessa harjoitteluaan suorittaneelle medianomiopiskelijalle. Lisäksi tarvittiin ihmiset, jotka halusivat jakaa kokemuksensa omista mielipaikoistaan ja toisaalta tekijät, jotka auttaisivat heitä syventämään kertomustaan ja jakamaan tätä elävää perintöä.
Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoimijat olivat tietoisia sosionomikoulutuksen projekti- ja yhteisökehittämisen opintojaksosta, jolle haettiin toimeksiantoja. Kyseiselle opintojaksolle oli valmiina toimeksiantolomake, jolle Mielipaikka-projektin toimeksianto laadittiin. Toimeksiannon tavoitteiksi muotoiltiin yhteisöllisyyden edistäminen ja yhteisökehittäminen luovia menetelmiä hyödyntäen. Tehtävänä oli kiihtelysvaaralaisen elävän perinnön kerääminen vuorovaikutuksen keinoin. Pian viisihenkinen opiskelijaryhmä otti yhteyttä hanketoimijoihin ja he tapasivat kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Laadittiin ilmoitus, jossa etsittiin halukkaita kiihtelysvaaralaisia mukaan projektiin. Mielipaikka-projektista kerrottiin myös Inno Pohjois-Karjala -hankeen Kiihtelysvaarassa järjestämässä Pitäjien pyöreät pöydät- tapahtumassa ja vapaaehtoiset kuntalaiset löydettiin opiskelijoiden laatiman hakuilmoituksen avulla.
Sosionomiopiskelijat tapasivat mielipaikkojansa esitelleet kiihtelysvaaralaiset ja tallensivat heidän tarinoitaan niistä. Toisella tapaamiskerralla mukaan liittyivät medianomiopiskelijat, jotka kuvasivat ja dokumentoivat mielipaikkoja. Vaikka aluksi oli tarkoituksena kuvata ainoastaan paikkoja ja maisemia, päädyttiin prosessin kuluessa siihen, että tarinoista saisi elävämpiä, kun projektiin osallistuvat asukkaat esiintyisivät julkaisuissa omilla nimillään ja kasvoillaan. Lupakysymyksissä merkittävä tuki oli alueellisen museotyön amanuenssi, jolla oli työnsä kautta tietoa kuvien ja tarinoiden käyttöön tarvittavista luvista. Kun tiedonkeruuvaihe sosionomiopiskelijoiden opintojen puitteissa päättyi, jatkoivat medianomiopiskelijat kuvien käsittelyä, visuaalisen ilmeen suunnittelua, äänityksiä, editointia ja tekstitystä. Lopputulemana valmistui kaksi tuotosta: kuvasarja neljän veljeksen kotipaikasta, sekä video kotiseudulla sijaitsevasta mökkisaunasta, jotka julkaistiin Museo Elielin verkkosivulla.
Yhdessä enemmän
Luovuuden edellytyksiä monitieteisessä yhteistyössä ovat yksilön ominaisuudet, ryhmän vuorovaikutus sekä toimintaympäristöön liittyvät seikat. Luovat ratkaisut eivät synny sattumalta, vaan tarvitaan avoimuutta, aikaa, aktiivista kommunikaatiota sekä huolellista suunnittelua sekä yhteistyötä tukevia rakenteita. (Moirano, Sánchez, & Štěpánek 2020.) Hankkeet voivat tuoda lisäresurssia monialaiselle ideoinnille ja kehittämistyölle, joille monen organisaation arki on turhan kiireistä. Inno Pohjois-Karjala -hanke mahdollisti tässä yhteiskehittämisprosessissa verkostoitumisen, tarpeiden kuulemisen, ideoiden herättelemisen, koulutuksiin linkittämisen, toimeksiannon koostamisen ja järjestelyissä tukemisen. Onnistuakseen kehittämistyö edellytti myös eri alojen opiskelijoiden ja Joensuun kaupungin kulttuuripalvelujen asiantuntemusta ja osaamista.
Monialaisena yhteistyönä syntyneet aineistot ovat laadukkaita ja tarjoavat mahdollisuuksia aineiston hyödyntämiseen jatkossa esimerkiksi työpaja- ja näyttelytoiminnassa. Projekti avasi silmiä yhteistyön mahdollisuuksille myös jatkossa ja uusia projekteja on jo suunnitteilla.
Kirjoittajat:
Minna Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Anni Koskeli-Ratamaa, aluekoordinaattori, Joensuun kaupunki
Lähteet:
Moirano, R., Sánchez, M. A. & Štěpánek, L. 2020. Creative Interdisciplinary Collaboration: A Systematic Literature Review. Thinking Skills and Creativity 35, 1-14.
Kansikuva: Roine Piirainen, Kuvia Suomesta, Creative Commons Zero
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected].
