Johtaminen vaatii aikaa ja läsnäoloa, mutta monessa organisaatiossa esihenkilötyö jää muiden tehtävien varjoon. Ajanhallinnan haasteet voivat heikentää esihenkilön työhyvinvointia ja lisätä kuormitusta, erityisesti silloin kun esihenkilö ei voi vaikuttaa omaan ajankäyttöönsä. Ajanhallinta ei siis ole pelkkä henkilökohtainen taito, vaan strategisen johtamisen kysymys, joka vaikuttaa koko organisaation toimivuuteen.
Johtaminen ei tapahdu itsestään, siihen on varattava aikaa
Johtaminen on ennen kaikkea työtä ihmisten kanssa, mutta monessa organisaatiossa aikaa sille on liian vähän. Esihenkilötyö on puristuksissa kasvavien vaatimusten ja rajallisen ajankäytön välissä. Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia esihenkilöiden työajasta kuluu omiin työtehtäviin, kuten asiantuntijatyöhön, hallinnollisiin tehtäviin ja asiakastyöhön. Varsinaiseen johtamistyöhön, kuten työntekijöiden ohjaamiseen, palautteen antamiseen ja henkilöstön kehittämiseen, jää vain 20 prosenttia ajasta. Esihenkilön työhön kuuluu lisäksi usein kehittämis- ja projektityötä, asiantuntijatyötä ja asiakastyötä. Esihenkilöt kokevat usein, että aikaa johtamiseen on liian vähän. Ajanhallinnan haasteet vaikuttavat työhyvinvointiin. Mitä vähemmän esihenkilö pystyy vaikuttamaan omaan ajankäyttöönsä, sitä suurempi riski hänellä on kuormittua työssä. (Manninen, Nykänen & Savolainen 2025; Salminen 2020.)
Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia työhyvinvoinnin johtamisesta muutoksessa. Tulosten mukaan esihenkilöt pitivät tärkeänä, että johtamistyöhön ja henkilöstön tukemiseen on riittävästi aikaa. (Junes-Leinonen & Kovero 2025).
Keskittynyt johtaminen tuottaa tulosta
Organisaatioiden tulisi arvioida kriittisesti, miten esihenkilöiden työaika jakautuu ja onko johtamiselle ylipäätään varattu riittävästi resursseja. On huolehdittava, että johtamistyölle jää riittävästi aikaa. Palautuminen ja ajanhallinnan huomioiminen ovat tärkeitä asioita työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta. (Manninen, Nykänen & Savolainen 2025; Salminen 2020.) Esihenkilöiden työhyvinvoinnin tukemisessa keskeistä on myös se, että he saavat tukea omalta esihenkilöltään, kollegoiltaan ja ylimmältä johdolta (Junes-Leinonen & Kovero 2025).
Ajankäyttö ei ole pelkästään tehokkuuskysymys, vaan strategisen johtamisen haaste. Kun johtamiseen varataan aikaa, paranevat sekä henkilöstön hyvinvointi että organisaation tuloksellisuus. Mahdollisuus keskittyä yhteen asiaan kerrallaan lisää johtamisen laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta. (Momoh, Adamu & Isa 2025).
Kirjoittajat:
Marianne Junes-Leinonen, YAMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Paula Kovero, YAMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marika Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin tuotannossa on käytetty ChatGPT-tekoälyä kuvituskuvan luomiseen.
Lähteet
Junes-Leinonen, M. & Kovero, P. 2025. Työhyvinvoinnin johtaminen muutoksessa. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111327982
Manninen, I., Nykänen, M. & Savolainen, K. 2025. Esihenkilöiden työkyky ja kuormitus muuttuvassa työelämässä. Elon työkykytietoa. https://www.elo.fi/fi-fi/tyokyky/tyokykytietopankki/elon-tyokykytietoa/esihenkilotutkimus
Salminen, J. 2020. Esimiestyön ajankäyttö. Tutkimusraportti. Helsinki: Brik Johtaminen Oy. https://urly.fi/3Xpk Momoh, E., Adamu, M. & Isa, A. 2025. The effects of multitasking on cognitive performance and productivity: a comparative analysis. Journal of Management Science and Entrepreneurship 9 (7), 93-99. https://doi.org/10.70382/bejmse.v9i7.042