Eri kulttuureista tulevien hoitotyön opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaiset (Culturally and Linguistically Diverse, CALD) sairaanhoitajaopiskelijat kohtaavat koulutuksensa aikana usein haasteita vieraan kielen oppimisessa, mikä voi vaikuttaa heidän opintomenestykseensä. Kielitietoinen opetus tukee sekä vieraan kielen oppimista että kulttuuriin integroitumista.
Ratkaisuja osaajapulaan kansainvälisyyden kautta
Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote) toteuttavat yhdessä Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan hanketta. Sen tavoitteena on kehittää kokeilevan toiminnan kautta ratkaisuja Siun soten osaajapulaan, edistää kansainvälistymistä ja nopeuttaa ulkomaalaistaustaisten koulutus- ja työllistymispolkuja sekä kehittää vieraskielisille opiskelijoille suomenkielinen sairaanhoitajatutkinto. Sairaanhoitajakoulutus on suunnattu Suomessa asuville henkilöille, joiden suomen kielen taito (A2.2) ei riitä suomenkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2023.)
Hankkeeseen tuotettiin ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä tietoa kielitietoisista opetusmenetelmistä, jotka tukevat CALD-sairaanhoitajaopiskelijoiden kielen oppimista. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valikoitui laadunarvioinnin perusteella 11 alkuperäistutkimusta. (Maanpää 2025.)
Kielitietoiset opetusmenetelmät CALD-sairaanhoitajaopiskelijoiden kielen oppimisen edistämisessä
Kielitietoisuus tarkoittaa ymmärrystä siitä, miten ihmiset oppivat ja käyttävät kieltä ja miten ne toimivat. Se on myös ymmärrystä siitä, miten kielenkäyttäjien kulttuurinen ja kielellinen tausta on sidoksissa heidän kielenkäyttöönsä. (Repo 2023, 21-22.) Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella CALD-opiskelijoiden kielitietoisessa opetuksessa korostuu kulttuurisesti reagoiva opetustyyli, joka tunnistaa ja arvostaa opiskelijoiden erilaisia kulttuuritaustoja. Opetus muovautuu opiskelijoiden tarpeisiin, ja opettajan välittävä, ymmärtäväinen sekä empaattinen suhtautuminen CALD-opiskelijoiden kielellisiin haasteisiin on keskeistä. Opettajan tuki osoittautui merkittäväksi tekijäksi vieraan kielen oppimisessa.
CALD-opiskelijoiden viestintään liittyvät haasteet, kuten vaikeudet vieraan kielen oppimisessa, lukemisessa, kirjoittamisessa ja opiskelutaidoissa voivat vaikuttaa opintojen etenemiseen tai olla keskeisin syy hoitoalan opintojen keskeyttämiseen (Starr 2009, 484). Kielitietoisessa opetuksessa opettajat suunnittelevat opetustaan siten, että se huomioi kielen oppimisen aiheuttamat haasteet (Repo 2023, 35). Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan CALD-opiskelijoiden vieraan kielen oppimista voidaan tukea monipuolisilla menetelmillä, kuten hyödyntämällä opetuksessa lukuoppaita, roolipelejä, visuaalisia kielen oppimisen välineitä kuten muistipelikortteja sekä tarjoamalla akateemista tukea, kielen harjoitteluun liittyviä työpajoja tai henkilökohtaista neuvontaa.
Kun opettaja lähestyy opetusta kielitietoisesti, opiskelijalla on paremmat mahdollisuudet ymmärtää ja sisäistää opiskeltavaa asiaa (Kangassalo 2024). Vieraan kielen oppimiseen tulee antaa riittävästi aikaa, ja selkokielen käyttö opetuskielessä sekä – materiaaleissa on tärkeää. Lisäksi sanontojen selittäminen, hitaampi puhetapa ja opiskelijan oman äidinkielen hyödyntäminen tukevat oppimista. Selkokieltä on tärkeää hyödyntää CALD-opiskelijoiden opetuskielessä ja opetusmateriaaleissa. Lisäksi opetuksessa on keskeistä selittää erilaisia sanontoja ja puhua hitaammin. Vieraan kielen opetuksessa ja opetusmateriaalissa tulisi myös käyttää CALD-opiskelijoiden omaa äidinkieltä. Opetuksessa tulisi suosia pienryhmäopetusta sekä eri kieliryhmien yhteisopettajuutta, sillä niillä on todettu olevan vaikutusta kielen oppimiseen.
Kielitietoisuus ja kulttuurinen integroituminen kulkevat käsi kädessä
Kielitietoinen opetus ei ainoastaan tue CALD-opiskelijoiden kielen oppimista, vaan sillä on myös keskeinen rooli opiskelijoiden kulttuurisen integroitumisen edistämisessä. Kieli ei ole vain viestinnän väline, vaan sen kautta ymmärretään ja omaksutaan myös kulttuuriin sisältyviä ajattelutapoja ja toimintamalleja (Opetushallitus 2025). Tämän vahvistamiseksi kulttuurinen simulaatio-opetus voi tarjota toimivan lähestymistavan. Simulaatio-oppimisella voidaan edistää kulttuurista osaamista ja edistää siten potilashoidon laatua. (Walshe ym. 2022.) Kielitietoinen opetus toimii keskeisenä välineenä opiskelijan kulttuurisen ja sosiaalisen osallisuuden rakentamisessa. Kulttuuritaustan tunnistaminen ja siihen vastaaminen ovat olennaisia tekijöitä, kun tavoitteena on tukea opiskelijan integroitumista. Kielellinen osaaminen mahdollistaa kulttuurisen ja sosiaalisen verkostoitumisen yhteiskunnassa. Kielitietoinen opetus ei ole siis vain pedagoginen valinta, vaan se tukee opiskelijan kokonaisvaltaista integroitumista yhteiskuntaan, jossa kieli toimii kulttuurisen ymmärryksen ja osallisuuden perustana. (Sievers & Vasari 2024, 34.)
Kirjoittajat:
Linda Maanpää, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK-tutkinnon opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marika Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin tuotannossa on käytetty Adobe Express -tekoälyä kuvituskuvien luomiseen. Artikkelin pääkuva: Adobe Stock.
Lähteet:
Kangassalo, T. 2024. Kielitietoisuuden huomiointi opetuksessa tukee monipuolisesti osaamisen kehittymistä. LAB Pro. https://www.labopen.fi/lab-pro/kielitietoisuuden-huomiointi-opetuksessa-tukee-monipuolisesti-osaamisen-kehittymista/.
Maanpää, L. 2025. Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten (CALD) sairaanhoitajaopiskelijoiden kielen oppiminen. Karelia ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma. YAMK opinnäytetyö. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226877
Opetushallitus. 2025. Kielitietoisuus ammatillisessa koulutuksessa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitietoisuus-ammatillisessa-koulutuksessa.
Repo, E. 2023. Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Väitöskirja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Sievers, A. & Vasari, V. 2024. Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten opiskelijoiden ohjaus ja integraation tukeminen. Teoksessa Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.) Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. TAITO-sarja 146; Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja, 30-35. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-440-1
Starr, K. 2009. Nursing Education Challenges: Students with English as an Additional Language. Journal of Nursing Education 48(9),478-487. https://doi.org/10.3928/01484834-20090610-01
Walshe, N., Condon, C., Gonzales, R., Burke, E., Ní Chianáin, L., Thamanam, N., Smart, A., Jordaan, G. & O’ Regan, P. 2022. Cultural Simulations, Authenticity, Focus, and Outcomes: A Systematic Review of the Healthcare Literature. Clinical Simulation in Nursing 71, 65-81. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2022.05.008