Tietotalouden aikakaudella datakeskukset ovat paitsi digitaalisen infrastruktuurin perusta myös yhä merkittävämpi alueellisen kasvun moottori. Marraskuussa joukko Riverian, Karelian ja muiden alueellisten toimijoiden edustajia vieraili Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa ja LUMI-supertietokoneen äärellä tutustumassa siihen, miten datakeskukset voivat konkreettisesti synnyttää elinvoimaa, osaamista ja uusia työmahdollisuuksia.
Vierailu tarjosi havainnollisen kuvan siitä, millaisessa murroksessa Suomi parhaillaan on. Digitalisaation ja tekoälyn kiihtyvä käyttöönotto kasvattaa datakeskusten tarvetta voimakkaasti. Valtioneuvoston tuore tiekartta korostaa, että Suomeen tarvitaan korkean lisäarvon datakeskuksia, jotka tukevat energia- ja turvallisuusratkaisuja, vahvistavat huoltovarmuutta ja luovat pohjan datatalouden ekosysteemeille eri toimialoilla. (Mattila 2025)
Kajaanin malli: ekosysteemi, osaamista ja investointeja
Kajaanin datakeskusalue on jo nyt yksi Suomen merkittävimmistä. CSC:n LUMI-supertietokoneen lisäksi alueella toimii ja rakentuu useita suuria datakeskusinvestointeja, kuten Borealiksen 12 MW laitos ja XTX Marketsin jopa 250 MW kokonaisuus. Ympärille on kehittynyt “Kajaanin datakeskusekosysteemi” (KDCE), jossa koulutus, tutkimus, yritykset ja infrastruktuuri toimivat tiiviissä yhteistyössä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Markus Leinosen (2025) mukaan on selvää, että datakeskukset eivät ole vain palvelinsaleja – ne ovat monialaisia toimintaympäristöjä. Koko ekosysteemi tarvitsee laaja-alaista osaamista:
- ICT-asiantuntijoita ja kyberturvallisuuden osaajia,
- sähkö- ja automaatiotekniikan ammattilaisia,
- jäähdytys-, LVI- ja kiinteistöhuollon osaajia,
- logistiikan, vartioinnin ja rakennusalan toimijoita.
Jo pelkästään 100 MW:n datakeskus työllistää suoraan noin 60 henkilöä ja epäsuorasti moninkertaisen määrän. Kajaanissa meneillään olevien ja suunnitteilla olevien investointien mittaluokka tarkoittaa satoja uusia työpaikkoja vuosikymmenen aikana.
Datakeskusinvestointeja myös Joensuuhun?
Valtioneuvoston datakeskustiekartan (Mattila 2025) mukaan Itä-Suomi on jatkossa potentiaalinen sijoittumisalue datakeskuksille, kunhan alueella ratkaistaan mm. sähköverkon ja uusiutuvan energian investointeihin liittyvät kysymykset. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös Joensuun seudulle, jossa on vahvaa ICT-osaamista, toimivia koulutusorganisaatioita ja kykyä rakentaa uudenlaisia osaamiskokonaisuuksia.
Yritykset, kuntapäättäjät ja oppilaitokset voivat yhdessä valmistella alueen valmiuksia – aivan kuten Kajaanissa on tehty. Tämä vaatii kuitenkin strategista yhteistyötä, jonka edellytyksenä on yhteinen ymmärrys pitkän aikavälin tavoitteista ja tahtotila – eräänlainen datakeskusekosysteemin malli, jonka pohjalta eri toimijat pystyvät kukin osaltaan edistämään yhteistä asiaa. Suomen olosuhteet ovat monella tapaa suotuisat datakeskushankkeille, esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksien osalta (Mattila 2025).
Karelian ICT-opetuslaboratorio osana ratkaisua
Karelia-ammattikorkeakoulu on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan ICT-alan ja datakeskusalan vaatimiin osaamistarpeisiin investoimalla ICT-opetuslaboratorioon ja pienimuotoiseen Nutanix/Cisco UCS -pohjaiseen datakeskusympäristöön, joka palvelee sekä opetusta että TKI-toimintaa. Tämä kokonaisuus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden harjoitella datakeskusluokan teknologioita käytännössä: virtualisointia, konttialustoja, verkko- ja tallennusratkaisuja sekä valvonnan ja automaation työkaluja.
Tulevien vuosien osaajatarpeen kasvaessa laboratoriota voidaan hyödyntää entistä systemaattisemmin alueellisena koulutusalustana – esimerkiksi väyläopintojen, yrityslähtöisten harjoitusympäristöjen ja datakeskusoperaatioihin liittyvien täydennyskoulutusten kehittämisessä. Joensuun seudulla on siten vahva perusta rakentaa omaa datakeskusosaamista ja tukea Itä-Suomen asemaa tulevina investointivuosina.
Kohti laajempaa yhteistyötä
Kajaanin vierailu osoitti selvästi, että datakeskuksiin liittyvä kasvu ei synny yksittäisistä hankkeista, vaan pitkäjänteisestä yhteistyöstä yritysten, julkisen sektorin ja koulutusorganisaatioiden välillä. Myös Joensuun seudulla on edellytykset vastaavan ekosysteemin rakentamiseen – yhdessä Riverian, Karelian-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Maakuntaliiton, Business Joensuun ja muiden alueen elinkeinotoimijoiden kanssa.
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat talouden rakenteita nopeammin kuin aiemmin on nähty. Ne alueet, jotka panostavat osaamiseen ja infrastruktuuriin ajoissa, voivat hyötyä murroksesta merkittävästi. Datakeskusten tiekartta antaa selkeän viestin: Suomeen halutaan korkean lisäarvon datakeskuksia, ja Itä-Suomella on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana.
Lähteet:
Leinonen, M. 2025. Osaamista Kainuun datakeskuksiin. Esitys 15.11.2025. Kajaanin ammattikorkeakoulu.
Mattila, V-M. 2025. Datakeskusten kansallinen tiekartta : Selvitysmiehen raportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:94. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-869-7
Artikkelin kansikuva: Supertietokone Mahti, BullSequana XH2000, Atos. Kuva: CSC.
Artikkelin muotoilussa on hyödynnetty ChatGPT 5.1 -kielimallia
Kirjoittaja:
Petri Laitinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tämä artikkeli on tuotettu ICT-konesali investointi ja integraatiot oppimislaboratorioihin -hankkeessa, jota rahoittaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.