Maailma muuttuu yhä vaikeammin ennustettavaksi: totutut johtamismallit lakkaavat toimimasta, ja kaaos sekä epävarmuus ovat uusi normaali. Tällaisissa olosuhteissa design-ajattelu (Design Thinking, DT) toimii universaalina työkaluna, joka ei ainoastaan auta kehittämään tuotteita ja palveluja, vaan myös rakentamaan uudenlaista johtamisajattelua. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miksi DT-metodologia on erityisen ajankohtainen korkeakoulutason liiketoimintaopetuksessa ja millaista arvoa se tuottaa tuleville esimiehille ja insinööreille.
Entropian maailma: haaste koulutukselle ja johtamiselle
Viime vuosikymmeninä epävarmuus on kasvanut kaikilla elämänalueilla. Talouskriisit, pandemiat, teknologiset läpimurrot ja sosiaaliset muutokset luovat tilan, jota kuvataan VUCA-mallilla (volatility, uncertainty, complexity, ambiguity) (Bennett & Lemoine, 2014), BANI-mallilla (brittleness, anxiety, nonlinearity, incomprehensibility) (Cascio, 2020) ja jopa SHIVA-maailman käsitteellä, jossa muutokset ovat luonteeltaan hajottavia (Karminskiy ym., 2022). Yhteistä kaikille malleille on kaaos, pirstaleisuus ja muutosten nopeus.
Johtamistieteessä tätä tilaa liitetään kasvavaan entropiaan – järjestelmän epäjärjestykseen (Prigogine & Stengers, 1984). Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tämä tarkoittaa tarvetta kouluttaa asiantuntijoita, jotka pystyvät toimimaan jatkuvassa muutoksessa, eivät vakaudessa. Siksi nykyiset oppimiskäytännöt eivät voi rajoittua menneiden mallien analyysiin, vaan niiden tulee opettaa tulevaisuuden suunnittelua, epävarmuuden sietoa ja kaaoksen muuttamista mahdollisuuksiksi.
Design-ajattelun periaatteet
Design-ajattelu on suunnittelualalta lähtöisin oleva metodologia, joka on laajentunut kauas sen ulkopuolelle. Lähestymistavan perustana ovat neljä periaatetta:
- Empatia – ihmisten tarpeiden syvällinen ymmärtäminen
- Ongelman uudelleenmäärittely – todellisen ydinongelman löytäminen
- Prototyyppien rakentaminen ja testaus – ratkaisujen kokeileminen käytännössä
- Iteratiivisuus – jatkuva oppiminen ja kehittäminen
DT yhdistää menetelmän, ajattelufilosofian ja kulttuurin (Brown, 2009; Liedtka, 2018), mikä tekee siitä sovellettavan liiketoiminnan lisäksi myös opetuksessa, sosiaalisessa kehittämisessä ja henkilökohtaisessa toiminnassa.
Rooli korkeakoulutason liiketoimintaopetuksessa
Kauppakorkeakouluissa design-ajattelulla on useita tehtäviä. Ensinnäkin se kehittää epävarmuudensietoa, jolloin opiskelijat oppivat näkemään kaaoksen uhkan sijasta resurssina. Toiseksi DT vahvistaa empatiaa: tulevat johtajat harjoittelevat tarkastelemaan tehtäviä asiakkaan, kumppanin tai tiimin näkökulmasta. Lisäksi DT integroi tietoa – se yhdistää johtamisen, psykologian, tekniikan ja sosiologian elementtejä.
Lähestymistapa tekee oppimisesta käytännöllistä: tehtävät ratkaistaan projekteina ja laboratorioharjoituksina, prototyyppien avulla ja nopeilla kokeiluilla, mikä vähentää virheiden pelkoa ja lisää luovuutta sekä aloitteellisuutta.
Design-ajattelun käytännön toteutus liiketoimintakoulutuksessa
Nykyään DT ei toimi vain erillisenä kurssina, vaan projektityöskentelyn metodina. Tyypillisesti opiskelijat ratkovat yritysten tai organisaatioiden todellisia haasteita. Prosessi etenee seuraavasti:
ongelman tunnistaminen → haastattelut ja havainnointi → oivallusten muotoilu → ideointi → nopeat prototyypit → testaus.
Stanfordin d.school ja Aallon Design Factory ovat tunnettuja ympäristöjä, joissa opiskelijat työskentelevät aikapaineessa ja rajallisilla resursseilla – aivan kuten todellisissa yritysprojekteissa. Eurooppalaisissa kauppakorkeakouluissa lyhyet sprintit ja hackathonit yleistyvät nopeasti.
Tällainen käytäntö kehittää myös pehmeitä taitoja: viestintää, kulttuurienvälistä yhteistyötä ja joustavuutta. Työnantajat korostavat, että juuri nämä taidot ratkaisevat valmistuneiden menestymisen.
Design-ajattelu suomalaisissa yrityksissä
Yrityksen sisäinen akatemia: Fortum
Fortum ja Solita ovat perustaneet oman Design Thinking Academy -ohjelman. Tavoitteena on, että työntekijät oppivat katsomaan palveluja asiakkaan näkökulmasta ja muuttamaan ideat nopeasti testattaviksi prototyypeiksi.
Konsultointia ilman raporttivuoria: Deloitte Finland
Deloittella design-ajattelu on osa päivittäistä työtä. Strategiaraporttien sijaan järjestetään yhteisiä työpajoja asiakkaiden kanssa. Esimerkki on yhteistyö IHH:n kanssa, jossa uusi palvelukonsepti syntyi viikkojen — ei kuukausien — aikana.
Tietoevry Create + Aalto University
Keväällä 2025 Tietoevry Create ja Aalto-yliopiston verkosto aloittivat kurssin Radical Creativity, joka opettaa IT-opiskelijoille kykyä yhdistää teknologia ja luovuus sekä tarkastella liiketoimintaa laajemmasta näkökulmasta.
Kestävyysajattelun hackathon: Ethica Circular Design Sprints
Ethican kolmen päivän intensiivisprintit kokoavat yrityksiä, kuten ŌURA, Lumene Group ja KONE, kehittämään kestäviä liiketoimintaratkaisuja nopeiden prototyyppien avulla.
Kestävä design jokaiseen toimistoon: DeCo-projekti
LAB-ammattikorkeakoulu ja Design Forum Finland toteuttavat DeCo-projektia, jossa yrityksille järjestetään työpajoja kestävän muotoilun käytännöistä ja liiketoimintaprosessien uudistamisesta.
Design-ajattelu on vakiintunut yritysten käyttöön
Lopuksi voidaan todeta, että design-ajattelu ei ole mikään muotitrendi eikä ”tyhjä työkalu suunnittelijoille”, vaan laaja ja vakiintunut liiketoimintakäytäntö. Siinä missä DT kuului aikaisemmin lähinnä luoviin studioihin ja kauppakorkeakouluihin, sitä hyödyntävät nyt energiayhtiöt, IT-yritykset ja teollisuus. Suomessa design-ajattelu on todella muodostumassa tulevaisuuden liike-elämän kieleksi.
Liiketaloutta opettaville korkeakouluille tämä on mahdollisuus kouluttaa johtajia, jotka eivät ainoastaan osaa analysoida menneisyyttä, vaan myös luoda tulevaisuutta.
Tekstin kielellisen laadun ja rakenteen tarkistamiseen on käytetty tekoälypohjaista kielityökalua (ChatGPT).
Kirjoittaja:
Eleonora Prits, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Bennett, N. & Lemoine, G.J. 2014. What VUCA really means for you. Harvard Business Review. https://hbr.org/2014/01/what-vuca-really-means-for-you 29.09.2025.
Cascio, J. 2020. Facing the age of chaos (BANI). Medium. https://medium.com/@cascio/bani-the-next-age-of-chaos-3410d0b3c9b0 30.09.2025.
Prigogine, I. & Stengers, I. 1984. Order out of chaos: Man’s new dialogue with nature. Chicago: University of Chicago Press. https://press.uchicago.edu/ucp/books/book/chicago/O/bo5979428.html 29.09.2025.
Brown, T. 2009. Change by design: How design thinking transforms organizations and inspires innovation. New York: Harper Business. https://www.harpercollins.com/products/change-by-design-tim-brown 20.11.2025.
Liedtka, J. 2018. Why design thinking works. Harvard Business Review. https://hbr.org/2018/09/why-design-thinking-works 30.11.2025.
Karminskiy, A.M., Lifits, I.M. & Shustov, M.V. 2022. Upravlenie v uslovijakh “SHIVA-mira”: vyzovy i strategii. Menedžment v Rossii i za rubežom. https://www.elibrary.ru/ 28.09.2025.