Tämä artikkeli kuvaa kirjaston roolia osana Y-Akatemian pedagogista kokonaisuutta ja sen merkitystä sivistyksellisen oppimisympäristön rakentamisessa. Artikkelissa kuvataan, kuinka kirjojen hyödyntäminen tukee opiskelijoiden ajattelun syvenemistä sekä yhteisöllistä tiedon rakentumista. Artikkelissa kerrotaan myös, miten kirjojen lukeminen, kirjoittaminen sekä yhteinen pohdinta dialogeissa ja opinnäytetyöpajoissa luovat perustan vuorovaikutteiselle ja osallistavalle oppimisprosessille.
Kirjaston kirjakokoelma oppimisen, ajattelun ja sivistyksen mahdollistajana
Ammattikorkeakoulujen perustehtävänä on kouluttaa ammatillisia asiantuntijoita, mutta niiden rooli ulottuu paljon laajemmalle, ne toimivat myös osana yhteiskunnan sivistystehtävää. Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulut antavat työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukevat opiskelijan ammatillista kasvua (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 1 luku 4 §). Käsitys ammattikorkeakoulusta heijastaa samalla käsitystä osaamisesta, tutkimuksesta ja yhteistyöstä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä yhteiskuntavastuusta (Heikkinen & Kukkonen 2019).
Sivistys on enemmän kuin pelkkää tiedon hallintaa ja taitojen osaamista. Se sisältää myös kyvyn ajatella kriittisesti, toimia eettisesti ja ymmärtää maailmaa laajemmassa sosiokulttuurisessa kontekstissa. Tämän laajemman sivistystehtävän tukeminen edellyttää oppimisympäristöjä, jotka kannustavat syventymiseen, kriittiseen lukemiseen ja monipuoliseen tiedonhankintaan. Tässä kehitystyössä Y-Akatemian ja Karelian kirjaston henkilökunnan yhteistyön tuloksena hankittiin enemmän Y-akatemian opiskelijoiden tarpeisiin sopivia painettuja ja lainattavissa olevia kirjoja. Ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden syventyä kirjallisuuteen rauhassa, irti näytöistä ja jatkuvasta digitaalisesta virrasta, mikä tänä päivänä liikaakin vie aikaamme. Tämän hankkeen alkujuuret löytyvät sivistyksellistä lähestymistavasta, jossa tiedollinen pohja nähdään ajattelun ja vastuullisen toiminnan välttämättömänä edellytyksenä.
On huomioitu, että painettujen kirjojen käyttö on jälleen kasvussa ammattikorkeakouluissa (Pekola & Virtanen 2025). Haluamme näin huomioida myös erilaiset oppijat ja yksilölliset oppimistyylit. Kirjaston painettujen kirjojen valikoima ei rajoitu pelkästään oppikirjoihin. Tarjoamalla pääsyn klassisiin teoksiin, ajankohtaiseen tutkimustietoon sekä eri tieteenalojen risteyskohtiin sijoittuviin aineistoihin kirjaston kirjakokoelma tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia laajentaa ymmärrystään yli kurssisisältöjen ja koulutusalojen, mahdollistaen näin monipuolisen yleissivistyksen. Y-akatemian opiskelijoiden tarpeisiin hankittujen kirjojen merkitys korostuu erityisesti siinä, että se pystyy palvelemaan Y-Akatemian erityistarpeita räätälöidysti. Esimerkiksi kokoelmat tukevat opiskelijoiden syventymistä omaan alaansa ja yrittäjyyteen, mutta auttaa myös sen suhteuttamista laajempaan kontekstiin. Tämä tiedollinen syventäminen on keskeinen osa sivistystä, jossa pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös reflektiokykyä ja eettistä harkintaa.
Kirjojen rooli yhteisöllisessä oppimisessa
Kirjaston kirjat ei ainoastaan tarjoa opiskelijoille pääsyä monipuolisiin tietolähteisiin, vaan toimii myös aktiivisena osana oppimisprosessia Y-akatemiassa. Opiskelijat lukevat kirjakokoelman valikoituja teoksia ja kirjoittavat niiden pohjalta tiedonhankinnan tehtäviä, joissa he tarkastelevat luettua kriittisesti ja suhteuttavat sen omaan ajatteluunsa sekä tekevät oivalluksia. Opiskelussa ja oppimisessa korostuvat muun muassa opiskelijoiden oppimaan oppimisen taidot, kun opiskelija hakee tietoa omaan projektiinsa, tutustuu siihen, käsittelee sitä rakentaen omia tiedollisia käsityksiään ja pyrkii esittelemään niitä muille (Frilander-Paavilainen 2005). Kirjat toimivat ajattelun ja vuorovaikutuksen välineinä Y-Akatemian tiimien dialogeissa joissa teosten sisällöt puretaan ja pohditaan yhdessä, tarkastellaan niitä eri näkökulmista ja liitetään laajempiin yhteiskunnallisiin ja ammatillisiin konteksteihin.
Y-Akatemian dialogeissa opiskelijat kohtaavat, jakavat ajatuksiaan ja oppivat toisiltaan asioita rakentavassa ja avoimessa ilmapiirissä. Tällainen yhteisöllinen oppiminen ja tiedon vuorovaikutteinen rakentuminen ovat keskeisiä sivistysyhteiskunnan piirteitä, jossa tieto ei näyttäydy yksinomaan yksilön henkilökohtaisena pääomana, vaan kollektiivisena resurssina. Dialoginen työskentely vahvistaa opiskelijoiden kykyä kuunnella aktiivisesti, argumentoida, kyseenalaistaa ja tarkastella asioita moniäänisesti. Nämä taidot ovat välttämättömiä niin akateemisessa kontekstissa kuin yhteiskunnallisessa osallistumisessakin. Tällä tavoin voidaan edistää jatkuvaa sivistymisen prosessia, johon kuuluu ekososiaalinen vastuu (Heikkinen & Kukkonen 2019; Salonen & Brady 2015).
Kirjat opinnäytetyöprosessin tukena Y-Akatemiassa
Y-Akatemian opinnäytetyöprosessin dialoginen polku tarjoaa opiskelijoille tilaa ajattelun kehittämiseen (Balerina 2025; Balerina & Gröhn 2025a; 2025b; 2025c). Kirjaston kokoelmat tukevat Y-Akatemian opinnäytetyöprosessia tutkimusasetelman rakentamisessa. Ne tarjoavat opiskelijalle pääsyn relevanttiin aineistoon, auttavat taustatiedon keräämisessä ja mahdollistavat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen luomisen. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen rakentaminen ei aina edellytä filosofisten lähtökohtien pohtimista siitä, millainen todellisuus on. Usein Y-Akatemian opiskelijat pohtivat etenkin käytännön kysymyksiä, kuten miten he voivat ymmärtää kirjallisuutta ja rakentaa viitekehyksen, joka tukee heidän opinnäytetyönsä tavoitteita.
Tämän prosessin tukena reflektio toimii kognitiivisena välineenä, jonka avulla opiskelija huomioi omia kokemuksiaan, arvioi oppimisprosessin haasteita ja pohtii keinoja kehittää osaamistaan. Reflektion rinnalla voi soveltaa asioita yhdistävää lähestymistapaa, jossa opiskelija tekee käytännönläheisiä valintoja tutkimuskohteen mukaan, keskittyen niihin menetelmiin ja ratkaisuihin, jotka parhaiten palvelevat kulloisenkin tutkimusongelman ratkaisemista (Tuomi & Sarajärvi 2017; Åkerblad & Seppänen-Järvelä 2024). Tässä prosessissa kirjaston kirjallisuuskokoelma toimii keskeisenä välineenä. Se tukee opiskelijoita reflektoimaan teoreettisia näkökulmia käytännön tilanteisiin, huomioimaan eri lähestymistapojen merkityksen ja tekemään niihin perustuvia käytännön ratkaisuja kirjoituksissaan sekä soveltamaan niitä omassa opinnäytetyössään. Näin kirjaston kokoelman aineisto toimii aktiivisena katalyyttina oppimiselle.
Y-Akatemian opinnäytetyöprosessissa reflektiivinen prosessi konkretisoituu jatkuvana ajattelun, kokemusten ja oppimisen tarkasteluna, joka kulkee läpi koko opinnäytetyön, ja esimerkkinä toimii Y-Akatemiassa vuodesta 2022 käytössä ollut praktinen osaamis- ja oppimispäiväkirjapainotteinen opinnäytetyö (POP). Kirjoittamisessa osaamispäiväkirjasta portfolion esittelyyn asti on kyse reflektiosta, ja opiskelijaa ohjataan kysymysten avulla (Balerina 2025). Nämä kysymykset kannustavat hyödyntämään kirjaston kirjallisuuskokoelman teoksia ja lainaamaan niitä osaksi omaa pohdintaa, ja auttavat opiskelijaa arvioimaan aiheensa ”ajankohtaisuutta, tutkittavuutta ja hyötyä” (Hakala 2024).
Yhteisöllisessä ajatteluprosessissa opiskelijan ajattelu kehittyy ja kirkastuu ikään kuin palapeliä yhdessä kokoamalla ja purkamalla: kommentit ja toisten esittämät kysymykset tuovat esiin mahdolliset ristiriidat ja epäselvyydet (Hurtig 2015). Kun opiskelija etsii kirjallisuutta yhdessä muiden kanssa, hän ei enää peilaa opinnäytetyöprosessiaan pelkästään valmiisiin ja julkaistuihin opinnäytteisiin. Opinnäytetyöpajojen vertaisvuorovaikutus tekee työn etenemisestä konkreettisempaa, ja opiskelija voi huomata, miten sama teos herättää erilaisia tulkintoja ja näkökulmia eri lukijoissa. Samalla hän perehtyy tietokantoihin ja muihin lähteisiin hyödyntämällä ennalta määriteltyjä hakusanoja, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan tutkimusaiheesta, sen kehityksestä ja keskeisistä teemoista.
Tutkimuksen kontekstuaalinen rakenne koostuu eri osa-alueista ja niihin kohdistetuilla kysymyksillä voi tavoitella jäsennettyä kuvaa siitä, mitkä asiat omassa tutkimuksessa vaikuttavat tutkimussuhteen muotoutumiseen (Laitinen 2015). Lähteiden etsiminen ja lähdeluettelon hahmottelu voidaan toteuttaa esimerkiksi listojen tai kaavioiden avulla. Ne auttavat jäsentämään opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä sekä rakentamaan työn teoreettista viitekehystä. Tällainen rakenteellinen suunnittelu tekee kokonaisuudesta selkeämmän jo varhaisessa vaiheessa. Lisäksi se helpottaa tutkimuskysymysten tarkentamista, teorian ja käytännön yhteyksien hahmottamista sekä työn loogisen rakenteen kehittämistä. Kun keskeiset käsitteet, teemat ja lähteet ovat näkyvästi esillä, opinnäytetyön kirjoittaminen etenee usein sujuvammin ja johdonmukaisemmin. Vaikka opinnäytetyön tulee olla tiivis, sen on silti tarjottava informatiivinen ja perusteltu esitys valitusta aiheesta.
Kirjaston kirjakokoelma myös valmentajien työn tukena
Kirjasto ei ole pelkästään kokoelma kirjoja, vaan konkreettinen sivistyksen tila sekä opiskelijoiden ja valmentajien kohtaamispaikka, jossa tiedonhaku ja yhteisöllinen oppiminen limittyvät. Kirjasto luo matalan kynnyksen lähestymistavan kirjallisuuden äärelle, sillä se on kaikkien saavutettavissa. Jokainen tiimiyrittäjä ja tiimivalmentaja voi löytää parhaat uusimmat kirjat, joiden avulla oma ajattelu kehittyy ja kehittää omaa tiimiyritystä tai tiimivalmentajan taitoja jatkuvasti eteenpäin. Jatkuva henkinen kasvaminen ja oman osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä niin tiimiyrittäjälle kuin tiimivalmentajalle, mikä on Y-akatemian oppimisympäristössä keskiössä. Tavoitteena on kehittää tiedonhankinnan, kriittisen ajattelun ja tiedon soveltamisen taitoja. Tietoa tulee etsiä, analysoida ja prosessoida eri lähteistä sekä reflektoida sen merkitystä omaan oppimiseen ja oman ammatillisen kehittymisen kannalta. Tiedonhankinta- ja lähdekriittisyystaidot ovat tärkeitä taitoja työelämässä. Tänä päivänä tietoa on paljon ja sen laatu vaihtelee todella paljon. Ajantasaisen ja luotettavan tiedon löytäminen auttaa tekemään oikeita valintoja ja päätöksiä, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan vastuullisesti nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kirjasto toimii oppimisen, sivistyksen ja ajattelun tukirakenteena.
Kirjoittajat:
Martha Balerina, lehtori, tiimivalmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Varis, lehtori, tiimivalmentaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. 10.2.2025.
Balerina, M. 2025. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: huomioita koordinaattorin toiminnasta. https://www.karelia.fi/2025/05/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-Y-Akatemiassa-huomioita-koordinaattorin-toiminnasta/ 9.5.2015.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025a. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 1. https://www.karelia.fi/2025/03/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-Y-Akatemiassa-osa-1/ 11.3.2025.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025b. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 2. https://www.karelia.fi/2025/04/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-Y-Akatemiassa-osa-2/ 8.4.2025.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025c. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 3. https://www.karelia.fi/2025/04/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-Y-Akatemiassa-osa-3/ 22.4.2025.
Frilander-Paavilainen, E. 2005. Opinnäytetyö asiantuntijuuden kehittäjänä ammattikorkeakoulussa. Väitöskirja. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:952-10-1632-9.
Hakala, J. T. 2024. Laadullisen tutkimuksen ABC: menetelmäopas opinnäytteen tekijälle. Tallina: Gaudeamus.
Heikkinen, H. L. T. & Kukkonen, H. 2019. Ammattikorkeakoulu toisin ajateltuna. Aikuiskasvatus, 39(4), 262–275. https://doi.org/10.33336/aik.88096.
Hurtig, J. 2015. Ajattelu ilmiöiden lukemisen taitona. Teoksessa Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio (toim.). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-451-692-1.
Laitinen, M. 2015. Kontekstin ja teorian hahmottamisen taito. Teoksessa Hurtig, J., Laitinen, M. & Uljas-Rautio (toim.). Ajattele itse! Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-451-692-1.
Pekola, M. & Virtanen, T. 2025. Kirjasto on kampuksen sydän. AMK-kirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn tuloksia Centria-kirjastossa. Centriabulletin: https://centriabulletin.fi/kirjasto-on-kampuksen-sydan.
Salonen, A. O. & Brady, M. 2015. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15. https://doi.org/10.33336/aik.94118.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2017. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Åkerblad, L. & Seppänen-Järvelä, R. 2024. Monimenetelmällinen tutkimus: opas suunnitteluun ja toteutukseen. Tallina: Gaudeamus.