Kielituettuun sairaanhoitajakoulutukseen tehdyissä opintojaksoissa on jotain vanhaa, jotain uutta ja jotain kielituettua. Kun rakennetaan uutta opintojaksoa, tulee sen perustuksia tarkastella kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti, mutta erityisesti korostaen opiskelijalähtöisyyttä. Opintojaksojen rakentamisen malli on prosessi, joka tuottaa oppimisen iloa myös opettajalle, koska se mahdollistaa opetuksen sisältöjen ja menetelmien kehittämisen yhteistyössä muiden opettajien kanssa.
Opintojakson suunnittelu eri vaiheiden kautta
Opintojaksosuunnittelu ja sen sisältämä ydinainesanalyysi etenivät kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen suunnittelua varten kehitetyn prosessimallin mukaisesti (Hagman, Kakkonen & Sunikka 2025). Opintojaksosuunnittelu alkoi sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman, OPS22:n, vastaavan opintojakson tarkastelulla, jossa läpikäydään opintojakson sisällöt ja tavoitteet eli opintojaksokuvaukset ja Moodlessa olevat sisällöt. Tämän jälkeen opintojakson sisältöä tarkastellaan YleSh-osaamisvaatimusten (Silén-Lipponen & Korhonen 2020) näkökulmasta.
Opintojakson suunnittelun vaiheet on tiivistetty viiteen päävaiheeseen, jotka ovat nähtävissä kuvassa 1.
Ydinainesanalyysissa on ollut tärkeässä roolissa opettajien parityöskentely, joka on vahvistanut ydinainesanalyysin luotettavuutta ja opintojaksojen sisältöjen valitsemista. Parityöskentely on mahdollistanut sen, että opintojaksoja on pystytty tarkastelemaan objektiivisesti ja yleSh- osaamisvaatimuksiin peilaten ilman, että opettajan oma substanssiosaaminen tai intressit vaikuttaisivat liian korostetusti tai jopa epäsuotuisasti opintojakson kehittämiseen. Samalla se on opettanut kriittisyyttä opetuksen sisältöjä kohtaan, sillä koko prosessin ajan on täytynyt pitää mielessä se, että opiskelijat valmistuvat yleissairaanhoitajiksi. Lisäksi on pitänyt painottaa sitä ajattelutapaa, että opiskelijat oppivat koulussa ensisijaisesti ydinasiat ja oppimista tapahtuu myös harjoittelujaksojen aikana. Opettajien parityöskentely on mahdollistanut yhdessä asioista päättämisen ja reflektoinnin.
Yhteissuunnittelu opintojaksoa opettavien opettajien kanssa on siten ollut tärkeä osa suunnitteluprosessia ja toisaalta antanut myös mahdollisuuden pohtia sairaanhoitajan työtä alati muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteisissä keskusteluissa on tarkasteltu nykysairaanhoitajan osaamisvaatimuksia eli esimerkiksi sitä, millaista osaamista sairaanhoitajalla tulee olla nyt ja tulevaisuudessa. Tämän pohdinnan tuotoksena on voitu esimerkiksi tuottaa laajempia sisältökokonaisuuksia opintojaksolle.
Opintojaksojen sisältöjen päällekkäisyyksien purkaminen integroinnin avulla
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opetuksen rakentumisen yksi keskeinen tavoite on ollut purkaa opintojaksojen sisällöissä mahdollisesti ilmeneviä päällekkäisyyksiä. Käytännössä tämä vaatii Karelia-ammattikorkeakoulun hanketoimijoina olevilta hoitotyön opettajilta opintojaksojen yhteistarkastelua koko opetussuunnitelman osalta sekä sitä, että opintojaksojen tavoitteet ja sisällöt on kirjattu näkyviin ja niihin sitoudutaan toteutuksissa. Jos päällekkäisyyksiä on todettu olevan, on ne purettu siten, että opetussuunnitelma palvelisi parhaiten opiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä asteittain jokaisella lukukaudella.
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman ensimmäiset lukukaudet sisältävät opintojaksoja, joissa integroitiin OPS22:ssa olevia, laajuudeltaan pienempiä opintojaksoja. Kaiken integroimisen lähtökohtana ja tavoitteena on ollut opiskelijalähtöisyyden parantaminen ja hoitotyön sisältöjen hahmottaminen kokonaisuuksina. Integroinnin perusideana on auttaa opiskelijaa hahmottamaan tiiviimmin se, miten erilaiset opetuksen aiheet ja teemat asemoituvat suhteessa toisiinsa. Tavoitteena on ollut, että opiskelija ei oppisi vain erillisiä sisältöjä, joista hän ei osaakaan rakentaa kokonaisuutta, vaan että opiskelija oppisi erillisiä sisältöjä ja häntä autetaan oppimaan myös näiden erillisten sisältöjen suhteet toisiinsa ja ennen kaikkea niiden muodostama kokonaisuus.
Toisen lukukauden opinnoista Sisätautien hoitotyö -opintojakso on yksi esimerkki opintojaksojen integraatiosta, koska opintojaksoon integroitiin kolme OPS 22:ssa olevaa opintojaksoa. Tämä tarkoitti tarkkaa suunnitelmallisuutta muun muassa tuntisuunnitelman teossa, sillä integroituvien opintojaksojen sisällöt haluttiin järjestää tuntisuunnitelmaan siten, että se turvaisi konstruktivistisen oppimisen. Tuntisuunnitelma rakennettiin esimerkiksi siten, että opiskelijoille opetettiin ensin EKG:n perusteet ja tulkinta, jonka jälkeen heillä oli sydän- ja verisuonisairauksia sairastavan potilaan ja sydäninfarktipotilaan hoitoa käsittelevät oppitunnit. Tuntisuunnitelman rakentumisessa huomioitiin koko ajan suomen kielen opinnot, joissa käsiteltiin samoja teemoja, kuten sydän- ja verisuonisairautta sairastavan potilaan hoitotyön kirjaamista ja ohjaamista.
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opetuksen rakentamisessa tapahtuu opintojaksojen integroimisen lisäksi Moodle -oppimisympäristöjen integroitumista. Moodle -integraatiossa on sama tavoite kuin opintojaksojen integroimisessa eli opiskelijalähtöisyyden parantaminen. OPS22:n mukaisessa mielenterveys-, päihde- ja kriisihoitotyön opintojaksossa oli käytössä kolme eri Moodlea: teoriaosuudelle oma Moodle, lapset puheeksi -menetelmän Moodle ja AVEKKI-toimintatapamallin Moodle. Kielituetulle sairaanhoitajakoulutukselle päätettiin yhdistää nämä kaikki Moodlet, mikä auttaa opiskelija hahmottaa opintojakson kokonaisuuden helpommin.
Työelämältä palautetta opintojaksojen sisällöistä
Opintojaksojen suunnittelussa on huomioitu myös työelämäyhteistyön merkitys. Sisätautien hoitotyö -opintojakson suunnitteluvaiheessa kartoitettiin sisätauteja sairastavia potilaita hoitavien yksiköiden sairaanhoitajilta ja esihenkilöiltä, mitkä ovat työelämän näkökulmasta keskeiset teemat tälle opintojaksolle. On tärkeää saada myös käytännön työelämän asiantuntijoilta ajantasaista tietoa siitä, millaista osaamista sairaanhoitajaksi opiskelevat nykyhetkellä tarvitsevat. Näin opintojaksojen sisältöjen suunnittelussa on pystytty huomioimaan työelämän osaamisvaatimukset.
Myös mielenterveys-, päihde- ja kriisihoitotyö -opintojakson osalta työelämäpalautetta on pyydetty opintojakson sisällöistä. Lisäksi työelämän kanssa yhteistyössä on rakennettu case-esimerkkejä opintojaksolle.
Aina löytyy jotain kehitettävää
Kieli- ja kulttuuritietoisuus sekä hyvät opiskelijalähtöiset opiskelumenetelmät tuottavat haluttuja oppimistuloksia ja ne kuuluvat laadukkaaseen opetukseen ammattikorkeakoulussa (Laiho & Ylistalo 2024). Vaikka kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opintojaksojen kehittämistyötä on tehty, on kehittämiselle edelleen tarvetta pilotoinnin tuottamien kokemusten perusteella. Kielituettu korkeakoulutus on moninainen ja vaativa kokonaisuus, jossa meillä projektiasiantuntijoilla on vielä paljon opittavaa ja tehtävää. Tällaisia keskeisiä suunnittelutyön kehittämiskohteita ovat esimerkiksi S2-opetuksen entistä tiiviimpi integrointi osaksi ammattiaineen opetusta sekä vielä monipuolisempien toiminnallisuuksien suunnittelu osaksi opetusta. Onkin tärkeää osallistua muun muassa Karelian tarjoamiin koulutuksiin, jotka käsittelevät kieli- ja kulttuuritietoisuutta opetuksessa ja oppimisessa.
Kirjoittajat:
Henna Kakkonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija, Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke
Terhi Hagman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, projektiasiantuntija, Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke
Lähteet:
Hagman, T., Kakkonen, H. & Sunikka, T. 2025. Opintojakson suunnitteluprosessin mallintaminen. 5.5.2025. Pulssi -portaali. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2025/05/opintojakson-suunnitteluprosessin-mallintaminen/
Laiho, S. & Ylistalo, E. 2024. Toiminnallisesti kaksikielisen korkeakoulutuksen pedagogiset ratkaisuja. Teoksessa Repo Jamal, H. & Laiho, S. (toim.). Toiminnallisesti kaksikielinen korkeakoulutus – uusia osaajia Suomen työmarkkinoille. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 146. Helsinki. 43-47.
Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877
