PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöprojekti muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. PLASTLIFE-hankeen koordinaattori on Suomen ympäristökeskus SYKE. Karelia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta PLASTLIFE-hanke jatkaa käytännössä siitä, mihin edellinen Life-rahoitteinen projekti CIRCWASTE-hanke lopetti.
CIRCWASTE oli seitsemänvuotinen LIFE-hanke, joka edisti materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisemistä sekä uusia jäte- ja resurssienhallintakonsepteja. Hanke toteutettiin vuosina 2016–2023. Kaikki toimenpiteet edistivät kansallisen jätehuoltosuunnitelman toteuttamista ja Suomen ohjaamista kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE oli 20 kumppanin ja 10 rahoittajaorganisaation luomus. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus. CIRCWASTE sai pääosin rahoituksensa EU:n LIFE-15 -ohjelmasta.
PLASTLIFE-hankeen rahoittaa LIFE 21-ohjelma ja hankkeen toiminta-aika on 2023–2029. Karelia-ammattikorkeakoulun osahankkeiden tärkein raaka aine kummassakin LIFE – hankkeessa oli maataloudessa ja rakennusteollisuudessa syntyvä PE-LLD-jätemuovi.
Karelian osahanke PlastLIFE SIP tutkii, testaa ja edistää kierrätysraaka-aineiden käyttöä. Tehtävät PlastLIFE-hankkeessa jakaantuvat neljään teemaan:
- muovijätteiden jalostaminen uudeksi raaka-aineeksi,
- jätemuovista valmistetun kierrätetyn raaka-aineen ja tuotteiden analyysit,
- jätemuovin käsittelyn ympäristövaikutukset sekä
- opetus ja tiedonjakaminen.
Muovijätteiden kerääminen, esikäsittely ja jalostaminen tuotteiden raaka-aineeksi
Osatehtävän tavoitteet kytkeytyvät muovijätteiden keräämiseen, esikäsittelyyn, granulointiin ja pelletöintiin. Tässä osiossa testataan erilaisia tuotantomenetelmiä liittyen muovijätteen jatkokäsittelyyn ja tuotantomenetelmät ovat tarkoitettu pienen mittakaava toimintaan harvaan asutulla alueella.
Varsinkin maatalousmuovien kierrätysaste on Pohjois-Karjalassa hyvin pieni. Karelia testaa, voiko muovijätteen keräystä ja esikäsittelyä tehostamalla uusiokäyttö olla taloudellisesti mielekästä myös pienessä mittakaavassa.
Karelia kehittää tekniikoita ja toimintamalleja, jotka parantavat eri sektoreiden, kuten maatalouden ja rakennusteollisuuden mahdollisuuksia muovijätteiden kierrättämiseen. Käytännössä tavoitteena on vähentää kustannuksia ja tuottaa yhdessä maataloustuottajien kanssa tietoa siitä, miten normien mukainen kierrätys voisi olla kustannustehokkaampaa. Toimintamallit tähtäävät siihen, että uusiomuoviraaka-aineita käytetään pitkäikäisissä uusissa tuotteissa.
Karelia tutkii ja testaa erilaisia raaka-aineseoksia, joissa PE-LLD-jätemuovia käsitellään muiden raaka-aineiden ja / tai lisäaineiden kanssa. Työ jakaantuu kahteen tutkimusjaksoon, jotka ajoittuvat PlastLIFE-hankkeen alkuun ja keskivaiheeseen. Näin Karelia voi reagoida jätemuovimarkkinoiden tilanteen muutoksiin projektin aikana.
Jätemuovista valmistetun kierrätetyn raaka-aineen analyysit sekä uusiotuotteiden valmistus ja testaaminen
Karelia testaa hankkeen alkuvaiheen tuloksena valmistettujen uusiogranulaattien laatua ja soveltuvuutta kierrätystuotteille. Käytännössä hankkeen alussa tarkkuustekniikan asiantuntijat valmistivat uusiomuovituotteiden valumuotit, joiden avulla muovista ja erilaisista sekoituksista valmisteiin ruiskuvalamalla tuotteita. Tuotteiden laatu ja soveltuvuus testattiin laboratoriotesteillä ja käytännön rasituskokeilla. Hankkeen nyt ollessa puolivälissä on suunniteltu tutkimusjakson uusimista, jotta tutkimustulokset saataisiin vahvistettua.
Jätemuovien käyttömallien ympäristövaikutukset
Karelia tutkii pitkäaikaisen varastoinnin vaikutuksia maatalouden jätemuovin laatuun sekä muovin varastoinnista aiheutuvia mikromuovipäästöjä maaperään ja valumavesiin. Samalla tutkitaan pitkäaikaisen varastoinnin vaikutuksia muovin laatuun ja arvioimme jatkokäsittelyn teknisiä mahdollisuuksia. Tavoite on järjestää koeolosuhteet todellisessa ympäristössä yhteistyössä maataloustuottajien kanssa, mutta käytössämme on myös laboratorio-olosuhteissa toimivat Karelian sääkaapit.
Karelia-amk:n Wärtsilä-kampuksen pihalle perustettiin alkuvuodesta 2025 pitkäkestoinen säärasituskoe. Sääkokeen tavoitteena on tutkia pitkäaikaisten sääolojen, kuten lämpötilan ja UV-säteilyn vaikutusta kierrätysmuovista tehtyjen testikappaleiden sekä neitseellisen PE-LLD kalvon laatuun. Kokeessa analysoidaan raaka-aineeseen syntyneitä muutoksia laboratoriokokein vuoden välein.
Hankkeessa tutkitaan myös kierrätysmuovin ympäristövaikutuksia elinkaarianalyysin (LCA) avulla. Tavoitteena on selvittää ja vertailla PE-LLD muovin kierrätysskenaariota. LCA:ssa mallinnetaan muovin kuljetus maatilalta käsittelyyn, muovin murskaus, mahdollinen pesu, hienonnetun muovin ekstruusio granulaateiksi sekä kierrätysgranulaatin tuotanto uudeksi tuotteeksi. Mallinnuksessa tarkastellaan jokaisen elinkaaren vaiheen ympäristövaikutuksia, kuten hiilijalanjälkeä.
Opetus ja tiedonjakaminen sekä muiden osahankkeiden tulosten jalkauttaminen
PlastLife SIP on järjestänyt kolme Kaski-Seminaaria vuosina 2023, 2024 ja 2025. Seminaareissa teemoina olivat maatalouden jätemuovien kiertotalous, Pohjois-Karjalan kiertotalousyritykset sekä Karelia-ammattikorkeakoulun kiertotaloushankkeet.
Karelia-amk:n tehtäväkokonaisuuksien tuloksia hyödynnetään Karelian opetuksessa koko hankkeen ajan.
Lisäksi on julkaistu useita podcast jaksoja Karelian Kiertäjät -podcast-sarjassa, jossa käsitellään kiertotalousteemaa erilaisista näkökulmista.
Hanke on nyt puolivälissä ja hakesuunnitelman mukaisesti hankkeen jälkimmäisen jakson toimenpiteitä suunnitellaan joulukuussa 2025. Karelia-amk:n työntekijätiimi on myös vahvistunut rekrytointien myötä, kun tiimiin palkattiin kahdeksi vuodeksi LCA-asiantuntija ja kemisti. Toimintajaksojen tulosten jakamisessa auttaa viestintäasiantuntija, jolloin osahankkeen tulokset saadaan esille laadukkaasti. Tutustu PlastLife -hankkeen toimintaan sen nettisivuilla.
Kirjoittajat:
Simo Paukkunen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Alma Pohjonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
