Kiireen tuntua ei taida olla mahdollista välttää, mutta miten saisit arkesi toimimaan niin, että tuntisit hallitsevasi sitä itse? Pitkittyneen stressin seuraukset ovat kiistatta hyvinvoinnin uhkatekijöitä. Lähdimme etsimään vinkkejä tietoisuustaitojen ja itsensä johtamisen keinojen vahvistamiseen sekä opiskelijoille että omaan työhön. Ota tästä artikkelista itsellesi talteen keinoja arkipäivän opetus- ja opiskelutilanteisiin. Tietoisuustaidot ja itsensä johtaminen ovat tulevaisuuden keskeisiä työelämätaitoja, jotka lisäävät työ- ja opiskeluhyvinvointia.
Osallistuimme Positive Educationin järjestämään Opetushallituksen rahoittamaan koulutukseen Keskittyminen, rauhoittuminen ja stressinhallinnan taidot (6 op). Artikkeli perustuu koulutuksen antiin. Koulutus syvensi osaamista hyvinvoinnin eri osa-alueilla. Koulutus perustui positiivisen psykologian hyvinvointiteoriaan ja positiivisen pedagogiikan malliin vahvuusperustaisuudesta. Koulutus sisälsi neljä webinaaripäivää sekä itsenäisiä opiskelutehtäviä.
Mitä läsnäolotaidot ovat?
”Keskitä energia asioihin, joihin voit vaikuttaa.”
- Taitoa olla tietoisesti läsnä omassa elämässä ja ihmissuhteissa
- Taitoa asettua, rauhoittua ja keskittyä
- Taitoa rauhoittaa itsensä stressaavissa tilanteissa
- Taitoa keskittyä pitkäjänteisesti ja uppoutua tekemiseen
Kyky pysähtymiseen, mielen rauhoittamiseen ja keskittymiseen on taito muiden joukossa. Tietotyötä tekevälle tämä vastaa konkreettisen työn työkaluja. Opinnoissa läsnäololla ja uppoutumisella on suuri merkitys, koska läsnäolotaidot liittyvät suoraan hyvinvointiin, oppimiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Myönteiset tunteet ja läsnäolon taito mahdollistavat keskittyneen, tehokkaan ja tarkkaavaisen opiskelun sekä työrauhan opiskelutilanteissa.
Katse tavoitetilaan ja ratkaisuihin
“Älä valita, ala valita.”
Ratkaisukeskeinen näkökulma ohjaa siirtämään huomion ongelman toistamisesta kohti tavoitteiden asettamista. Sen sijaan, että kerrataan tarinaa huonosti keskittyvistä opiskelijoista tai heidän itsensä johtamisen puutteista, määritellään konkreettinen tavoite ja jaetaan se pieniin askeliin.
Koulutuksessa esiteltiin työkaluja ratkaisukeskeiseen toimintamalliin. Kun otamme vastuun asioista, joita haluamme muuttaa, voimme irrottautua ongelmista ja etsiä ratkaisuja. Esimerkiksi, jos korkeakoulun aloittaneella opiskelijalla ei ole näitä taitoja, ratkaisu on opettaa niitä pienin askelin oppilaitosympäristössä. Keskustelussa opiskelijan kanssa keskitytään vaihtoehtoihin ja jatkoon, ei ongelman ruotimiseen.
Lisäksi koulutuksessa rohkaistiin rakentamaan myönteistä narratiivia arkeen – tuntien aloituksiin ja opintojaksojen sisälle. Myönteisyys on tarttuvaa: kun jaamme sitä omassa toiminnassamme, luomme yhdessä vahvemman ja innostavamman työyhteisön.
Läsnäolo- ja rauhoittumisharjoitusten hyödyt
”Huomaa, hidasta, hengähdä.”
Läsnäolo- ja rauhoittumisharjoitukset purkavat kuormitusta ja lisäävät voimavaroja. Tehty harjoitus on onnistunut harjoitus. Päivittäin olisi hyvä pohtia, että mikä rentouttaa ja lisää omaa hyvää oloa. Mitä kiireisempi ja kuormittavampi viikko, sitä enemmän pitäisi olla palautumisen hetkiä arjessa. Opettajan työ on jatkuvaa virittyneisyyttä ja vuorovaikutusta. Ilman palautumista aivot eivät palaudu: empatia, joustavuus ja tarkkaavaisuus heikkenevät. Palautuminen on kehon, mielen ja tunteiden tasapainottamista kuormitusta edeltävään tilaan.
Palautumisessa voidaan nähdä kolme tasoa: mikrotaso, mesotaso ja makrotaso. Mikrotasolla otat pieniä 1–3 minuutin taukoja työ- ja opiskelupäivän lomassa ja mesotasolla taas irrottaudut päivän päätteeksi, jolloin tarkkaavaisuus ja energiataso palautuvat. Makrotasolla rakennat pitkäkestoista hyvinvointia, kun viikonloppuisin ja lomilla pääset irrottautumaan työstä tai opiskelusta.
”Taukoa ei tarvitse ansaita”
Palautuminen ei ole palkinto työn jälkeen – se on osa työn laatua.
Vinkkejä opetukseen ja opiskeluun
Kun opettaja pysähtyy, ryhmä pysähtyy.
Ota pienet rauhoittumishetket osaksi työtä säännöllisesti. Opettajana keinoja voivat olla esimerkiksi pienet pysähtymisen hetket tunneilla, tavoitteiden ja aikataulujen näkyväksi tekeminen, tuntien teemojen rytmittäminen pienempiin osiin. Oma ajanhallinnan suunnittelu lisää hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä ja kuormitusta. Ajanhallinta auttaa myös tasapainottamaan opiskelun ja vapaa-ajan tasapainoa. Edellä kuvattuja keinoja kannattaa tehdä näkyväksi ja sanoittaa myös opiskelijoille. Lisäksi helppoja ja nopeita tietoisuustaitojen harjoituksia voi ottaa osaksi opetusta. Harjoituksissa pääsee alkuun esimerkiksi kokeilemalla opiskelijoiden kanssa Hymy Läsnäolotaitojen videoita.
Opettajan omalla tunnetilalla on suurempi vaikutus opiskelijaan kuin millään muulla pedagogisella käyttäytymisellä tai toimenpiteellä.
Kirjoittajat:
Leena Hiltunen, opintokuraattori, erityisopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Turunen, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu