Talent Hub Eastern Finland (THEF) -hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden yrittäjyysosaamista ja edistää kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Itä-Suomeen ja itäsuomalaiseen työelämään. Hankkeen työpaketti 2 keskittyy oppilaitosten väliseen yhteistyöhön ja opiskelijoiden realististen liiketoimintaideoiden kehittämiseen. Kehittämispäivä 21.11.2025 tarjosi mahdollisuuden arvioida onnistumisia ja tunnistaa kehittämiskohteita jälkimotorolan hengessä sekä kokeilla dialogista työskentelyä, joka oli monelle projektiasiantuntijalle uusi kokemus.
Kehittämispäivässä käytetyt työkalut
Dialogisuus – yhteisöllisen oppimisen perusta
Dialogin syntyjuuret ulottuvat Antiikin Kreikkaan. Kreikkalainen filosofi Sokrates keskusteli ja kyseenalaisti, kun taas hänen oppilaansa Platon suosi oman ajattelunsa välittämistä dialogien muodossa. Dialogi (kreik. dialogos, keskustelu, dialegomai, keskustella) on kyselevän ajattelu- ja keskustelutaidon (kreik. dialektikē tekhnē) harjoittamista totuuden tavoittelemisessa. (Opetushallitus 2025).
Dialogissa osapuolet kuuntelevat, puhuvat suoraan, odottavat ja kunnioittavat toisiaan rakentaen yhteistä ymmärrystä. Dialogissa keskustelijoilla ei ole tarkoitus löytää tai voittaa subjektiivista argumenttia, vaan löytää uusia oivalluksia oppien muilta dialogiin osallistuvilta yksilöiltä. Kehittämispäivässä dialogi mahdollisti eri näkökulmat, missä eri oppilaitosten edustajien ääni tuli kuuluviin. Avoin ja lämminhenkinen ilmapiiri rohkaisi jakamaan ajatuksia, mikä vahvisti luottamusta ja synnytti innovatiivisia ratkaisuja hankkeen työpaketin jatkokehittämiseen. Dialogisuus loi tilan, jossa tieto ei siirtynyt vain yksisuuntaisesti, vaan rakentui vuorovaikutuksessa.
Dialogissa luottamus rakentuu vaiheittain. Luottamuksen rakentumisessa keskiössä ovat dialogin perusperiaatteiden toteutuminen:
Odotus. Dialogissa jokainen osallistuja odottaa vuoroaan, dialogissa ei tarvitse viitata. Odotukseen kuuluu myös pidättäytyminen omien oletusten, ennakkokäsitysten ja absoluuttisten mielipiteiden muodostamisesta.
Suora puhe. Mitä enemmän dialogissa puhutaan suoraan sitä vähemmän, on tulkintoja. Suora puhe ei tarkoita hyökkäävää puhetyyliä vaan sitä, että dialogiin osallistuvat kertovat omia näkemyksiään avoimesti.
Kuuntelu. Puhu vähemmän, kuuntele enemmän on hyvä perussääntö dialogissa. Aidossa kuuntelussa osallistuja reflektoi kuulemaansa omien ajatustensa kanssa ja antaa tilaa uusille näkökulmille.
Kunnioitus. Jokainen dialogiin osallistuva on yksilö erilaisine ajatuksineen ja oletuksineen. Kunnioituksen tulisi olla vastavuoroista, jossa tietoisuutta kehitetään yhdessä.
Jälkimotorola – reflektiivinen arviointimalli
Jälkimotorolaa voi hyödyntää projektien väli- ja jälkiarvioinnissa. Jälkimotorolan perusajatus on toiminnan reflektointi kolmella kysymyksellä:
- Mikä meni hyvin?
- Mitä olisi voinut tehdä paremmin?
- Mitä opimme ja mitä kehitämme jatkossa?
Tällä arviointimallilla tuetaan toiminnan kehittämistä ja sen jatkuvaa parantamista. Jälkimotorola auttaa reflektiiviseen arviointimalliin osallistuvat jäsenet tunnistamaan onnistumiset ja kehittämistarpeet yhdessä. Jälkimotorolan parhaan mahdollisen hyödyn saavuttamiseksi, osallistuvien jäsenten reflektoivan keskustelun lopputulemat kirjataan näkyvään muistiin. Näkyvään muistiin kirjaaminen auttaa jäsentämään kokonaisuutta paremmin ja helpottaa kehityskohteiden konkretisoimista.
Onnistumisia on jo saatu aikaan
Kehittämispäivässä tunnistettiin useita merkittäviä onnistumisia. Eri oppilaitosten välinen yhteistyö kahdella kielellä – suomeksi ja englanniksi – koettiin vahvuutena, joka on edistänyt monikulttuurista oppimisympäristöä. Lisäksi Realistic Business Idea -opintojakso on koettu laadukkaana ja konkreettisia tuloksia tuottavana kokonaisuutena Karelia-ammattikorkeakoulussa. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa selkeällä suomen kielellä toteutettavasta Realistinen liikeidea –opintojaksosta vastaavat Riveria ja Sakky. Oppilaitosten välinen yhteistyön ilmapiiri on ollut lämminhenkinen ja antoisa, mikä on vahvistanut keskinäisen luottamuksen rakentumista ja sitoutumista hankkeen yhteisiin tavoitteisiin.
Haasteitakin on vielä ratkottavana
Haasteita ilmeni erityisesti työpaketin tavoitteiden ja lopputuloksen kirkastamisessa. Monille hankkeen toimijoille vaadittava lopputulos ei ollut täysin selkeä, mikä on aiheuttanut epävarmuutta. Nämä ovat kuitenkin kehittämishankkeelle tyypillisiä välivaiheita. Työpaketin alkuvaiheessa havaittiin myös käynnistyshaasteita ja viivästyksiä. Työpaketin tulosten ja kehityksen esittely esimerkiksi alueiden kehittämisyhtiöille on jäänyt odotettua pienemmäksi. Lisäksi havaintojen, kokemusten ja ideoiden jakaminen toimijoiden kesken olisi voinut olla aktiivisempaa, mikä olisi tukenut yhteistä oppimista ja toiminnan kehittämistä.
Tunnistetut kehittämiskohteet
Kehittämispäivässä nousi esiin useita teemoja, joihin tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Ensinnäkin opiskelijoiden moninaisuuden hyödyntäminen vaatii uusia toimintamalleja, jotta eri taustoista tulevien opiskelijoiden vahvuudet saadaan täysimääräisesti käyttöön. Kansainvälisillä opiskelijoilla on paljon latenttia osaamista ja työhistoriaa. Lisäksi Joensuu Entrepreneurship Society -toiminnan integrointi hankkeen rakenteisiin ja yhteisöön nähtiin tärkeänä, samoin alueellisten verkostojen tunnistaminen ja aktivoiminen.
Opiskelijoiden taloudelliset haasteet nousivat esiin esteenä osallistumiselle, mikä edellyttää ratkaisujen etsimistä. Esteenä siksi, koska useat opiskelijat työskentelevät samanaikaisesti palkkatyössä opintojen ohessa. Lisäksi oppilaitosten sisäistä yhteistyötä tulisi syventää ja varmistaa, että kaikki THEF-oppilaitokset saadaan tiiviisti mukaan hankkeen toteutukseen.
Johtopäätökset
Talent Hub Eastern Finland -hankkeen työpaketti 2:n kehittämispäivä osoitti, että monikielinen yhteistyö ja laadukas opintojakso ovat hankkeen eräitä vahvuuksia. Samalla tunnistettiin selkeitä kehittämistarpeita, jotka liittyvät tavoitteiden kirkastamiseen, kenttätyön lisäämiseen ja verkostojen vahvistamiseen. Jälkimotorola ja dialogisuus toimivat arvokkaina menetelminä, jotka tukevat oppimista ja yhteiskehittämistä esimerkiksi hankkeissa. Näiden avulla voidaan varmistaa, että Talent Hub Eastern Finland -hanke vastaa entistä paremmin opiskelijoiden ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin.
Kirjoittajat:
Sanna Jeskanen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riku Jalonen, lehtori, Sakky
Pauliina Korhonen, projektipäällikkö, Sakky
Olli Hatakka, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maarit Paaso, projektipäällikkö, Riveria
Tomi Tuovinen, innovaatioasiantuntija, UEF
Heidi Wilska, lehtori, Riveria
Soilimaria Korhonen, tuntiopettaja, Sakky
Daniel Bågeberg, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kuva dialogista. Copilot. 4.12.2025
Opetushallitus 2025. Dialogi ja dialogisuus. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/dialogi-ja-dialogisuus. 4.12.2025
