Tekoälyllä on mahdollista helpottaa tiedonhankintaa ja kirjoittamista. Tekoälypohjaiset työkalut auttavat sekä tutkijoita että opiskelijoita löytämään relevanttia kirjallisuutta, analysoimaan tutkimusartikkeleita, hallitsemaan lähteitä sekä tuottamaan ja viimeistelemään tekstiä tehokkaasti ja nopeasti. Näiden työkalujen avulla voidaan säästää aikaa ja tehostaa tiedonhankintaa esimerkiksi opinnäytetöitä kirjoitettaessa.
Tässä artikkelissa esittelen keskeisiä tekoälytyökaluja, jotka tukevat erityisesti tiedonhankintaa, lähteiden hallintaa sekä kielenhuoltoa ja kääntämistä. Näistä työkaluista voi olla hyötyä esimerkiksi opinnäytetyön tai tutkimusraportin kirjallisuuskatsauksen laatimisessa. Osa työkaluista toimii vain englannin kielellä, mutta joidenkin avulla voi hakea tietoa ja tuottaa tekstiä myös suomeksi. Esitettyjen ja linkkien avulla lukija voi tutustua eri vaihtoehtoihin ja valita omiin tarpeisiinsa sopivat ohjelmat. Esiteltyjä tekoälytyökaluja voi käyttää ilmaiseksi, mutta ilmaisversioiden ominaisuuksissa voi olla rajoituksia.
Tässä artikkelissa ei oteta kantaa kirjoittamisen ohjeisiin tai tekoälyn käytön eettisiin periaatteisiin, vaan tarkoituksena on vain esitellä erilaisia tekoälytyövälineitä. Taulukossa 1 on esitetty tekoälyohjelmat ja niille soveltuvat käyttötarkoitukset erityisesti tiedonhankinnassa ja kirjoittamisessa. Näitä ohjelmia käsitellään alla tarkemmin.
| Soveltuva käyttötarkoitus | Tekoälyohjelma |
| Aiheen ideointi | ChatGPT, Copilot, Google Gemini |
| Tiedonhankinta | Kirjallisuuden kartoitus: Litmaps, Connected Papers AI hakukoneet: Discovery, Consensus, Google Scholar/Lab Dokumentin analysointi: ChatPdf, DocAnalyzer |
| Kirjoittaminen | Kirjoitusassistentit: Scispace, Elicit, ReseachPal, Scite Ai Assist, Jenni, Answerthis, Paperpal, ResearchRabbit, Avidnote Tutkimuksen laatiminen: DeepReseach (ChatGPT) |
| Kieliasun tarkistus ja kääntäminen | Kääntäminen: DeepL Kieliopinkorjaus: Grammarly Parafreisaus: QuillBot |
| Lähteiden hallinta | Zotero, Mendelay |
Aiheen ideointi
Aiheen ideointiin sopivia tekoälytyökaluja ovat esimerkiksi ChatGPT, Copilot ja Google Gemini. Näiden työkalujen avulla voit kehittää ja rajata aihetta, hakea inspiraatiota sekä löytää uusia näkökulmia ja ylipäätään nopeuttaa ideointiprosessia. Voit keskustella tekoälyn kanssa omista tutkimuskohteistasi ja pyytää sitä ehdottamaan esimerkiksi tutkimusaiheita, uusia näkökulmia tai tutkimuskysymyksiä. Lisäksi voit pyytää tekoälyltä tarkempaa tietoa ajankohtaisista teemoista ja trendeistä.
Esimerkkejä tekoälylle annettavista kysymyksistä artikkelin aiheen ideointiin:
- ”Ehdota ajankohtaisia tutkimusaiheita [oma aihealueesi] alalta.”
- ”Mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät tutkimustrendit [aihealue]?”
- ”Anna esimerkkejä tutkimuskysymyksistä, jotka liittyvät [tietty aihe]?”
- ”Mitä uusia näkökulmia voisin ottaa huomioon, kun kirjoitan artikkelia aiheesta [aihe]?”
- ”Miten voisin rajata aiheeni, jotta siitä tulisi kiinnostava ja ajankohtainen?”
Tiedonhankinta
Relevantin kirjallisuuden kartoitukseen erinomaisia tekoälypohjaisia työkaluja ovat esimerkiksi Litmaps ja Connected Papers. Myös tekoälyhakukoneet, kuten Discovery, Consensus ja Google Scholar/Lab, auttavat aiheeseen liittyvän kirjallisuuden löytämisessä. Artikkeleiden tarkempaan analysointiin ja tiivistämiseen sopivia työkaluja ovat puolestaan esimerkiksi ChatPdf ja DocAnalyzer.
Litmapsin ja Connected Papersin avulla voit etsiä ja tutkia artikkeleita, lukea niiden abstraktit sekä tallentaa kätevästi artikkelien lähdeviitetiedot. Connected Papers näyttää visuaalisesti, mihin eri tutkimuksiin valittu artikkeli liittyy. Voit tarkastella artikkelissa viitattuja lähteitä, lukea niiden tiivistelmät ja ottaa viitetiedot talteen. Näin saat nopeasti selville tärkeimmät tutkimusaiheeseen liittyvät artikkelit, joihin myös muut ovat viitanneet.
Connected Papers ohjelmassa voi etsi artikkeleita hakusanoilla tai suoraan artikkeleiden nimillä, jos hakukohde on jo tiedossa. Kuvassa 1 on Connected Papers -ohjelmalla etsitty artikkeli “Integrating Artificial Intelligence to Support Students’ Independent Learning in Flipped Law Courses”. Ohjelma esittää artikkelin lähteet visuaalisessa muodossa, ja voit tarkastella niitä tarkemmin. Valitun artikkelin tiivistelmä näkyy ikkunan oikeassa reunassa, ja näet myös artikkeleiden viittausmäärät sekä voit avata koko artikkelin pdf-tiedostona, jos se on saatavilla.
Litmapsillä voit puolestaan etsiä artikkeleita ja luoda omia visuaalisia karttoja tutkimusaiheistasi. Voit tarkastella valittuja artikkeleita ja saa tietoa niiden lähteinä olevista artikkeleista. Voit tarkastella näiden tiivistelmiä ja katsoa kuinka monta viittausta ne ovat saaneet. Voit tallentaa karttasi myös myöhempää käyttöä varten ja voi myös tulostaa sen. Ilmaisversiossa laadittavien karttojen määrä on rajoitettu. Kuvassa 2 on näkymä Litmaps ohjelmasta.
Tekoälyhakukoneet
Verkosta löytyy myös paljon erilaisia tekoälyhakukoneita tutkimusartikkeleiden etsintään. Tällaisia ovat muun muassa Discovery ja Consensus. Näillä työvälineillä löydät nopeasti relevantit artikkelit suoraan antamaasi tutkimuskysymykseen. Molemmat toimivat ilman kirjautumista ja Consensus-ohjelmaan voi halutessaan kirjautua Google-tunnuksilla. Ilmaisversiot ovat kuitenkin ominaisuuksiltaan rajoitettuja. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty näiden ohjelmien käyttöliittymät.
Tiedonhankintaan hyviä työkaluja ovat myös Google Scholar ja Scholar Lab. Scholar Lab on tekoälyavusteinen tiedonhakukone, jonka avulla voi etsiä relevantteja tutkimusartikkeleita esittämällä sille suoraan tutkimuskysymyksiä. Scholarista voi tallentaa lähdetiedot halutussa muodossa (Kuva 5), ja hakutulokset on mahdollista siirtää kerralla myös lähteidenhallintaohjelma Zoteroon. Zoteron avulla lähdeviitteiden ja lähdeluettelon lisääminen esimerkiksi Wordiin on mahdollista.
Kirjoittaminen
Tekoälytyövälineillä on mahdollista laatia myös koko kirjallisuuskatsaus. Esimerkiksi ReseacrchPal, Scispace, Scite AI, Answerthis, Elicit ja Deepresearch ovat tällaisia työvälineitä. Ilmaisversioissa on kuitenkin rajoituksia, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, kuinka monta lähdettä työkalut hyödyntävät katsauksen kirjoittamisessa. Kuvassa 6 on esitetty ResearchPalin ja kuvassa 7 Elicitin käyttöliittymät. DeepResearch puolestaan on ChatGPT:n yhteydessä toimiva maksuton työkalu tutkimusraporttien laatimiseen (Kuva 8). Sillä saa laadittua kattavia raportteja, mutta sen heikkoutena on, että se käyttää lähteinään pääasiassa verkkosivuja, eikä varsinaisia tutkimusartikkeleita.
Opinnäytetyön tai tutkimusraportin lähteiden hallintaan on tarjolla useita hyviä ohjelmia, kuten Zotero ja Mendeley. Vaikka nämä eivät ole varsinaisia tekoälyohjelmia, ne on otettu mukaan tähän esittelyyn niiden käyttökelpoisuuden vuoksi. Esimerkiksi Zoteron avulla lähteiden hallinta voidaan pitkälti automatisoida: lähdetietoja voi tallentaa ohjelmaan itse tai hyödyntää automaattista tallennusta esimerkiksi selaimen lisäosan avulla. Lisäksi Zoterolla saa laadittua lähdeluettelon halutussa muodossa, kuten APA-tyylillä. Word-tekstinkäsittelyohjelmaan on saatavilla Zoteron lisäosa, jonka avulla lähdeviitteet saa lisättyä suoraan tekstiin ja lähdeluettelon laadittua suoraan Word-raporttiin. Kuvassa 9 on esitetty Zoteron käyttöliittymä.
Artikkelin analysointi
Artikkeleiden analysointiin on tarjolla useita työkaluja. Esimerkiksi ChatGPT ja Copilot pystyvät analysoimaan dokumentteja, laatimaan niistä yhteenvetoja sekä vastaamaan dokumentin sisältöä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi käteviä tekoälyohjelmia dokumenttien analysointiin ovat Docanalyzer ja Chatpdf. Alla olevassa kuvassa 10 on esitetty Docanalyzerin käyttöliittymä.
Kielen korjaus ja kääntäminen
Hyvä ilmaistyökalu kielen kääntämiseen esimerkiksi suomesta englanniksi on DeepL. Sen käyttö on maksutonta, ja sillä on mahdollista kääntää myös kokonaisia tiedostoja. Grammarly puolestaan auttaa tekstin kirjoittamisessa ja korjaa kielioppivirheitä. Grammarlystä on saatavilla ilmaisversio, joka tarjoaa perustoiminnot, mutta on ominaisuuksiltaan rajoitettu. Grammarlyn lisäosan voi asentaa sekä selaimeen että Wordiin, jolloin kielen tarkistus onnistuu suoraan kirjoittaessa. Selaimen lisäosa on erityisen hyödyllinen verkkotekstien, kuten Moodlen sisältöjen, tarkistuksessa ja toimii automaattisesti.
QuillBot on käyttökelpoinen ohjelma tekstin uudelleenkirjoittamiseen eli parafraasaukseen (Kuva 11). Ohjelmasta on saatavilla ilmainen versio, ja siihen voi kirjautua Google-tunnuksilla. QuillBot tarjoaa monia hyödyllisiä toimintoja, kuten parafraasauksen, kieliopin tarkistuksen, tekoälyn tuottaman tekstin tunnistuksen, plagioinnin tunnistuksen, tekstin ihmismäistämisen, kuvan luonnin, yhteenvedon laatimisen sekä lähteiden luomisen halutussa muodossa, esimerkiksi APA-tyylillä. Käyttäjä voi valita, millaista tekstiä haluaa tuottaa, esimerkiksi standardia, sujuvaa, ihmismäistä, muodollista tai akateemista. Ilmaisversiossa kaikki vaihtoehdot eivät kuitenkaan ole käytettävissä.
Tässä artikkelissa esitellyt tekoälytyökalut toimivat tiedonhankinnan ja kirjoittamisen tukena. Ne helpottavat aiheen ideointia, relevantin kirjallisuuden löytämistä, tekstin tuottamista sekä lähteiden hallintaa ja kielenhuoltoa. Oikein käytettyinä näillä työvälineillä voidaan säästää aikaa ja tehostaa tutkimus- ja kirjoitusprosessia. Tekoälytyökalujen tuottamaa sisältöä tulee aina arvioida kriittisesti ja noudattaa raportoinnissa sekä kirjoittamisessa annettuja ohjeistuksia ja eettisiä periaatteita.
Kirjoittaja:
Mikko Hyttinen, lehtori, digimentori, Karelia-ammattikorkeakoulu