Tietomallien yhteensovittaminen – kerrostalopilotista opittua

Artikkeli on kirjoitettu Uutta osaamista digitalisoituvaan rakentamiseen -hankkeeseen kuuluvassa pilottiprojektissa toteutetusta opintojaksosta saatujen kokemuksien perusteella. Hankkeen pilottiprojektia on esitelty mm. tässä artikkelissa.

Tämä artikkeli on jatkumoa artikkelille, jossa on käsitelty pilottiprojektista saatavan kokemuksen hyödyntämistä opetuksen kehittämisessä jaosaamistarpeiden sekä kehittämistoimenpiteiden tunnistamista tietomalliprojektin viitekehyksessä.

Tietomallien yhteensovittaminen pilottiprojektissa

Rakennustekniikan ja talotekniikan opiskelijoiden kerrostalosta laatimien suunnittelualakohtaisten tietomallien yhteensopivuutta tarkasteltiin pilottiin kuuluvassa tietomallin yhteensovittaminen -opintojaksossa. Tavoitteena opintojaksolla oli tarkastaa tietomallien tilanne ja yhteensopivuus aina ennen pilottiprojektissa sovittua suunnittelukokousta. Opintojakson lähituntien tavoitteena oli siis toimia mm. suunnitteluryhmän laadunvarmistuksen tarkastuspisteinä, joista saadaan projektin suunnittelutilanteesta tarpeellinen tieto pilottiprojektin suunnittelukokouksia varten.

Pilottiprojekti käynnistyi vuoden 2025 alussa. Kevään aikana havaittiin, että eri suunnittelualat eivät etene tietomallinnuksessa riittävän samanaikaisesti, jotta keväällä voitaisiin tehdä varsinaista tietomallien yhteensovittamista. Kevät painottuikin aiheen kannalta tarpeellisten tietojen ja taitojen kehittämiseen sisältäen mm.

  • Yleisiä tietomallivaatimuksia, jotka liittyvät tietomallien yhteensovittamiseen,  
  • Suunnittelukoordinaatistojen yhteensopivuuden tarkastamista käyttämällä kohdistuskappaleita ja testimallinnusta,
  • Solibri Office -ohjelmiston toimintoja, esim. mallien tuonti ja yhdistäminen, sääntöpohjainen mallien tarkastaminen sekä yhteistyön ja viestinnän työkalut.

Pilottiprojektissa opiskelijoiden laatimia tietomalleja päästiin varsinaisesti yhteensovittamaan ja tarkastamaan syksyllä 2025, jolloin opintojakson lähitunnit pidettiin suunnitteluryhmän tarkastuskokouksina. Toimenpiteinä tarkastuskokouksissa noudatettiin seuraavaa työjärjestystä:

  • Suunnitteluryhmiin järjestäytyminen
  • Tietomallien tilanne suunnittelualoittain (suunnittelualakohtaisten tarkastuslistojen läpikäyminen)
  • Tietomallien yhdistäminen ja yhdistelmämallin tarkastaminen
  • Kokousmuistion (liitteenä tarkastuslistat ja yhdistelmämallin tarkastusraportti) tallentaminen projektipankkiin.

Viestintä ja yhteistyö keskiössä

Tietomallien yhteensovittamiseen osallistuneet opiskelijat tunnistivat laatimissaan oppimispäiväkirjoissa tietomalliprojektin onnistumiseen ja sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka liittyivät erityisesti yhteistyöhön ja viestintään sekä mallintamisen ohjeistuksiin.  Yhteistyön ja viestinnän osalta koettiin tärkeäksi mm. viestinnän selkeys, yhteistyö- ja viestintätaidot, sovellusten/teknologian hyödyntäminen yhteistyössä, nopea reagointi muutoksiin, aikataulutus ja sen noudattaminen sekä riittävän usein tehtävät tietomallien julkaisut suunnittelun edetessä. Tietomalliprojektissa noudatettavista mallinnusohjeista koettiin yhteensovittamisen osalta tärkeäksi mm. yhteensovittamista helpottavien sovellusten käyttö sekä mallintaminen sovittuun koordinaatistoon ja mallinnusperiaatteet, jotka tulee sopia selkeästi projektin alussa.

Pilottiprojektin ensimmäisessä toteutusvaiheessa ei pystytty yhteensovittamista hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, johtuen eri suunnittelualojen tietomallintamisen eritahtisuudesta. Paras hyöty yhteensovittamisesta saavutetaan, kun suunnittelu tehdään alusta alkaen mallintamalla, suunnittelualat tekevät tietomallintamista mahdollisimman samanaikaisesti ja yhteensovittamista tehdään säännöllisesti suunnittelun eri vaiheissa.

Käytännönläheistä osaamista

Pilottiprojektissa opiskelijat pääsevät mm. yhdistämään laatimansa tietomallit yhdistelmämalliksi, tekemään yhdistelmämallille tarvittavat yhteensopivuuden tarkastelut sekä hyödyntämään yhteensovittamisen tuloksia projektiyhteistyössä. Näin pilottiprojektiin osallistuvat opiskelijat saavat käytännönläheistä kokemusta ja osaamista, jotka vastaavat digitalisoituvan rakentamisen osaamistarpeisiin.

Opettajan näkökulmasta pilottiprojektiin osallistuminen on tuonut hyvää kokemusta mallintamiseen liittyvien opintojaksojen kehittämiselle. Kehittämisessä erityisen arvokkaita ovat myös opiskelijoiden pilottiprojektista tekemät havainnot ja palautteet.


Kirjoittaja:
Jani Huovinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

[1] Ympäristöministeriö. Rakennetun ympäristön pääsanasto. Verkkosivu, viitattu 2.12.2025. https://sanastot.suomi.fi/terminology/rakymp?q=Yhdistelm%C3%A4malli.