Vety on noussut yhdeksi keskeisimmistä elementeistä globaalissa energiamurroksessa. Sen ainutlaatuiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, kuten pieni molekyylikoko, korkea energiasisältö massayksikköä kohden ja kyky muodostaa yhdisteitä monipuolisesti, tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi. Nämä ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin myös vedyn tuotantoon, varastointiin, siirtoon ja käyttöön, mikä asettaa teknisiä ja turvallisuushaasteita.
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeessa on selvitetty vetytalouden mukanaan tuomia osaamistarpeita. Asiantuntijaosaajan osalta selvityksissä korostuivat erityisesti turvallisuusosaaminen, elektrolyysiprosessien tuntemus sekä vedyn arvoketjun hallinta. Nämä tärkeimmät osaamisalueet toimivat pohjana Karelia-ammattikorkeakoulun ensimmäiselle vetyteemaiselle opintojaksolle Vetytalous ja -turvallisuus, joka sopii niin työelämässä oleville sekä opintojaan viimeisteleville opiskelijoille.
Opintojakso pilotointiin ensimmäisen kerran avoimen ammattikorkeakoulun ja ristiinopiskelupalvelun kautta syyslukukaudella 2025. Opintojaksolla perehdytään vedyn keskeisiin ominaisuuksiin ja sen merkitykseen osana kestävää energiajärjestelmää. Lisäksi keskeisinä teemoina ovat vetytalouden rakenne ja arvoketju. Opintojaksolla tarkastellaan myös vedyn roolia energiahuollon sektori-integraatioissa sekä vetyturvallisuuden perusperiaatteita. Opintojakson keskeinen sisältö ja askeleet on kuvattuna alla olevassa kuvassa.
Vetytalous ja arvoketju
Vetytalous muodostuu laajasta arvoketjusta, joka kattaa vedyn tuotannon, varastoinnin, jakelun ja loppukäytön eri sektoreilla. Keskeisiä toimijoita arvoketjussa ovat energiayhtiöt, teknologiatoimittajat, teollisuus ja liikennepalvelut. Markkinadynamiikkaa ohjaavat paitsi teknologinen kehitys myös politiikka, sääntely ja investointien suuntautuminen kohti vähähiilisiä ratkaisuja.
Vedyn tuotantoteknologiat
Vedyn tuotantomenetelmiä on useita, ja ne eroavat toisistaan teknisten ja ympäristövaikutusten osalta. Vireillä olevat hankkeet perustuvat valtaosin elektrolyysiprosesseihin, joissa vettä hajotetaan sähkövirran avulla. Elektrolyysillä tuotettua vetyä kutsutaan vihreäksi vedyksi, jos hyödynnetty sähkö perustuu uusiutuvan energian ratkaisuihin.
Opintojaksolla voi perehtyä myös muihin itseään kiinnostaviin teknologioihin, kuten erilaisiin biomassaprosesseihin, esimerkiksi pyrolyysiin, jossa tuotetaan vetypitoista tuotekaasua soveltuvista biomassoista. Esimerkkejä pyrolyysiprosessien kehittämisestä löytyy myös Suomesta.
Vedyn jatkojalostus ja rooli energiajärjestelmässä
On tärkeää muistaa, että vety ei ole pelkästään energian kantaja, vaan myös raaka-aine synteettisille polttoaineille ja kemikaaleille. Power-to-X-teknologiat mahdollistavat vedyn muuntamisen metanoliksi, metaaniksi, ammoniakiksi tai synteettiseksi dieseliksi, mikä laajentaa sen käyttöä liikenteessä, teollisuudessa ja kemianteollisuudessa.
Bio- ja kiertotalouden kehittämisessä on puhuttu kauan arvolisän kasvattamisesta ja sitä ei tule unohtaa myöskään vetytaloudessa. Niin kutsuttujen sähköpolttoaineiden arvo on pelkkään vihreään vetyyn verrattuna merkittävästi suurempi. Lisäksi jatkojalostus tuo alueelle lisää kaivattuja työpaikkoja.
Vety toimii sillanrakentajana uusiutuvan energian tuotannon ja kulutussektorien välillä. Sen avulla voidaan tulevaisuudessa varastoida ylimääräistä tuuli- ja aurinkoenergiaa, tasata kuormitusta ja tarjota polttoaineita vaikeasti sähköistettäville sektoreille, kuten raskas liikenne ja teollisuus. Näin vety tukee energiajärjestelmän joustavuutta ja hiilineutraaliustavoitteita.
Vetyturvallisuus
Vedyn tuotannossa, jatkojalostuksessa ja käsittelyssä on turvallisuus keskeisessä roolissa. Vedyn käsittelyyn liittyy erityisiä riskejä sen alhaisen syttymisenergian ja laajan syttymisalueen vuoksi. Turvallisuusperiaatteet, kuten asianmukainen ilmanvaihto, vuotovalvonta ja materiaalivalinnat, ovat kriittisiä vedyn varastoinnissa ja siirrossa. Riskien hallinta on edellytys vedyn laajamittaiselle käyttöönotolle.
Vetyprojektien riskienarviointi on kattavaa ja se varmistaa tuotannon, jatkojalostuksen ja käytön turvallisuuden. Riskinarviointia toteutetaan muun muassa HAZOP (Hazard and Operability Study) poikkeamatarkastelun ja erilaisten mallinnusten avulla, joissa kartoitetaan potentiaaliset riskit vuoto-, palo- ja räjähdysskenaarioiden osalta sekä suunnitellaan ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Turvallisuutta varmistaa myös lainsäädäntö ja standardit, kuten kemikaaliturvallisuuslaki, ATEX-direktiivit, painelaitelainsäädäntö, pelastuslaki, ympäristölupa- ja YVA-menettelyt.
Kiinnostuitko?
Vedyn potentiaali osana kestäviä energiaratkaisuja on kiistaton, mutta sen toteutuminen riippuu ennen kaikkea kustannusten alenemisesta, mutta myös teknologisista innovaatioista ja infrastruktuurin kehittämisestä.
Jos haluat mukaan opintojaksolle, alkaa seuraava toteutus helmikuussa 2026. Ilmoittautuminen opintojaksolle tapahtuu avoimen amk:n tai ristiinopiskelupalvelun kautta. Tutustu opintojaksoon ja ilmoittaudu avoimen amk:n sivuilla.
Opintojakso toimii avauksena vetytalouden maailmaan ja opintojakson suorittamisen jälkeen on mahdollista syventää osaamista itseään kiinnostavista teemoista. Opintojakson tavoitteena on herättää kiinnostus teemaan mahdollisimman laaja-alaisen näkökulman myötä.
Kirjoittaja:
Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
