Yhteisövaikuttavuus (Collective Impact) on noussut keskeiseksi lähestymistavaksi monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa (Kania & Kramer 2011), ja kiinnostus sitä kohtaan on viime vuosina kasvanut. Suomessa edelläkävijöinä ovat toimineet lapsiperhepalvelujen systeemisen muutoksen kehittäjät, ja Suomessa yhteisövaikuttavuuden mallista puhuttaessa viitataankin yleensä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa sovellettuun malliin. (Kyösti ja Airaksinen 2020.) Yhteisövaikuttavuuden viitekehys ja periaatteet ovat laajasti sovellettavissa erilaisiin yhteisten ongelmien ratkaisemiseen. Tässä artikkelissa avaamme, miten olemme soveltaneet yhteisövaikuttavuutta Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa ja millaisia tuloksia yhteistyöllämme olemme saaneet aikaan.
Yhteisövaikuttavuus – miksi yhdessä kehittäminen on välttämätöntä?
Yhteisövaikuttavuus perustuu ajatukseen, että yksikään toimija ei voi yksin ratkaista monimutkaisia ja isoja yhteiskunnallisia haasteita, vaan muutosta voidaan saada aikaiseksi vain, kun eri toimijat yhdistävät voimansa yhteisen päämäärän ympärille. Yhteisövaikuttavuuden tavoitteena on luoda systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa muutosta. (Kania & Kramer 2011.)
Keskeistä yhteiskehittämisessä on, että ennalta määriteltyjä ratkaisuja ei ole, vaan ne syntyvät prosessin aikana osallistujien yhteisen havainnoinnin, oppimisen ja toiminnan kautta (Kania & Kramer 2011). Kehittämisyhteisön jäsenet ja organisaatiot oppivat yhdessä, yhdistävät ja kohdistavat toimintaansa tavoiteltujen muutosten saavuttamiseksi (Kyösti & Airaksinen 2020.) Kanian & Kramerin (2011) mukaan jokainen toteutus suunnitellaan toimintaympäristöön sopivaksi, ja prosessi alkaa yhteisen vision muodostamisella. Ratkaisut kehittyvät prosessin aikana, mikä edellyttää osallistujilta yhteistä valppautta tunnistaa ja tarttua uusiin ratkaisuihin, joita yksittäiset toimijat eivät huomaisi. Prosessi itsessään on ratkaisu – toimijoiden yhteinen rakenne ja sovitut toimintatavat luovat edellytykset jatkuvalle kehitykselle. Malliin kuuluu jatkuva ja yhteinen arviointi, joka takaa oppimista ja toiminnan mukauttamista. (Kania & Kramer 2011.)
Yhteisövaikuttavuuden ydin kiteytyy viiteen periaatteeseen:
- Yhteinen tavoite: kaikilla toimijoilla on jaettu ymmärrys ongelmasta ja yhteinen päämäärä.
- Yhteinen mittaristo: tuloksia mitataan ja seurataan yhdessä sovituilla mittareilla.
- Toisiaan vahvistavat toimenpiteet: eri toimijat toteuttavat koordinoidusti erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä toimia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.
- Jatkuva viestintä: avoin ja säännöllinen viestintä rakentaa luottamusta, tukee yhteistä ymmärrystä ja varmistaa yhteisen suunnan.
- Taustatukiorganisaatio: neutraali taho koordinoi ja tukee yhteistyötä, fasilitoi prosessia ja varmistaa etenemisen. (Kania & Kramer 2011.)
Yhteisövaikuttavuus ei ole vain menetelmä, vaan kulttuurinen muutos (Itla 2023). Se edellyttää siirtymistä yksittäisten organisaatioiden toimista ja ratkaisuista kohti yhteistä ja tavoitteellista oppimista sekä epävarmuuden sietoa. Onnistuminen edellyttää aitoa yhteisen hyvän tavoittelua omien tulostavoitteiden täyttymisen sijaan.
Yhteisövaikuttavuus käytännössä – miten periaatteet muuttuvat teoiksi kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä?
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa yhteisövaikuttavuuden periaatteet toteutuvat konkreettisina tekoina ja toimina. Rohkea ja joustava yhdessä tekeminen on mahdollistunut jo hankkeen alusta lähtien, kun rahoittaja on hyväksynyt suunnitelman ilman tarkasti osatoteuttajien kesken jaettuja toimenpiteitä. Tämä on mahdollistanut yhteisen päämäärän tavoittelun eli laadukkaan palvelun kehittämisen pitkäaikaistyöttömille heidän osallisuutensa ja työ- ja toimintakykynsä tukemiseksi ja edistämiseksi. Ratkaisut syntyvät yhdessä asiakkaiden, hyvinvointialueen työntekijöiden ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien yhteisen oppimisen, valppauden ja yhteistoiminnan tuloksena.
Toiminnalle on sovittu yhteiset rakenteet – hankkeen viikkokokoukset, hankkeen ja toimialueen tapaamiset ja opiskelijatoiminnan arviointikeskustelut – jotka mahdollistavat ratkaisujen ja tilanteiden tunnistamisen nopeasti. Yhdessä pystytään havaitsemaan ja sopimaan muun muassa, mihin tilanteisiin sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoilla olisi tarjota uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Opiskelijat ovat kehittämisessä ehdoton voimavara. Syksyn 2025 aikana hankkeessa on ollut mukana 146 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa ja kahden toimintavuoden aikana yhteensä noin 250.
Jatkuvalla valppaudella ja vuorovaikutuksella opiskelijat integroituvat hankkeen toimintaan hyvin moninaisesti. Kyse ei ole pelkästään harjoitteluista ja opinnäytetöistä, vaan sosiaali- ja terveysalojen opetussuunnitelmia on tarkasteltu kokonaisuudessaan, ja niistä on etsitty paikkoja, missä opintojaksojen ja hankkeen tavoitteet yhdistyvät. Yhteistyön paikkoja on löydetty jo lukuisia ja odotettavissa on lisää, kun hoitotyön koulutus liittyy mukaan hankkeeseen syksyllä 2026. Tätä kautta on mahdollistunut myös moniammatillisuus, joka avaa kuntouttavaan työtoimintaan hyvin uudenlaista toimintaa ja opiskelijoille moniammatillisen työskentelyn oppimisen aidossa toimintaympäristössä.
Opiskelijat ovat olleet vahvasti edesauttamassa esimerkiksi etätoiminnan kehittämistä, asiakkaiden ja työntekijöiden digiloikkaa ja pajatoiminnan sisältöjen kehittämistä. Moniammatillinen opiskelijatoiminta on avannut uusia näkökulmia sosiaalipalveluun, esimerkiksi millaisia lähestymistapoja toimintaterapia tai fysioterapia voi tuoda kuntouttavaan työtoimintaan. Samalla moniammatillinen toiminta on tarjonnut myös hyvinvointialueelle tilaisuuden kehittää omia moniammatillisen yhteistyön käytäntöjään.
Opiskelijatoiminta on kaikkinensa tehostanut ja nopeuttanut kehittämistä, ja tuonut tietynlaista neutraalia ja luontaista toiminnan uudistamista. Kun opiskelijat tuovat mukanaan uusia ideoita, saavat työntekijät ja asiakkaat mahdollisuuden rauhassa havainnoida, miten toisenlainen toiminta soveltuu arkeen. Havainnointi antaa ohjaajille myös mahdollisuuden arvioida, mitä uutta ottaa osaksi omaa ohjaustyötä.
Käytännön osaamista ja asiakaskohtaamisia moniammatillisesti
Aidossa kehittämistoiminnassa mukana oleminen on opiskelijoille merkityksellistä. Tämä on yksi yhteisistä seurannan mittareista, ja näkyy myös opiskelijoiden kiinnostuksena jatkaa hankkeessa useamman opintojakson ajan.
Opiskelijana tuntui hyvältä huomata, että osaamiseeni luotettiin. Reflektointi viikottain oli tärkeää hankkeen työntekijän kanssa. En keksi mitään mitä tekisin toisin, yhteistyö oli toimivaa ja kannustavaa.
Hankkeessa on kehitetty myös uusi täydentävän osaamisen opintojakso kaikille sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. ”Moniammatillista asiantuntijuutta kehittävä projektityöskentely” on opintojaksona joustava ja mahdollistaa opiskelijoiden jalkautumisen Kuntouttavan työtoiminnan hankkeen lisäksi myös muihin Karelian hankkeisiin.
Hankkeeseen osallistuminen on tarjonnut opiskelijoille turvallisen mahdollisuuden harjoitella kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kohtaamista sekä yksilöinä että ryhminä. Tämä on toteutunut esimerkiksi toimintaterapiakoulutuksen asiakasohjauspäivässä, jossa on simuloitu aitoa vastaanottotyötä. Lisäksi TARMOn oppimis- ja palveluympäristössä on pilotoitu määrämittaista opiskelijoiden moniammatillisesti toteuttamaa ryhmäinterventiota.
Yhteistyön kautta opiskelijat ovat päässeet kohtaamaan haavoittuvassa asemassa olevan asiakasryhmän jo opintojen aikana. Samalla heille on mahdollistunut tilaisuus havainnoida asiakkaiden elämäntilanteita ja muodostaa ymmärrystä yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä siitä, mikä merkitys asiakkaiden motivoinnilla ja tavoitteellisuudella on kuntouttavassa työssä. Kokemus vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä myös sosiaalisen osallisuuden merkityksestä: siitä, miten toiminnalla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa ja edistää heidän hyvinvointiaan.
Yhteisövaikuttavuus luo kestävää muutosta
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hankkeessa olemme omaksuneet yhteisövaikuttavuuden periaatteet koko kehittämistyön perustaksi. Kokemuksemme mukaan, yhteisövaikuttavuus tarjoaa käytännönläheisen ja vaikuttavan tavan ratkaista yhdessä monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita.
Seuraavan yhteenvedon on tuottanut Copilot kysyessämme siltä yhteenvetoa yhteisövaikuttavuuden ilmenemisestä hankkeessamme. Copilotin (2025) mukaan yhteisövaikuttavuus:
- Mahdollistaa aidon yhteiskehittämisen: Eri toimijat, kuten asiakkaat, työntekijät, opiskelijat ja opettajat, tuovat oman osaamisensa ja näkökulmansa yhteiseen tavoitteeseen.
- Tukee jatkuvaa oppimista ja sopeutumista: Ratkaisut eivät ole ennalta määrättyjä, vaan syntyvät prosessin aikana yhteisen havainnoinnin ja palautteen kautta.
- Vahvistaa moniammatillisuutta ja osallisuutta: Opiskelijat ja työntekijät oppivat yhdessä, ja asiakkaiden ääni kuuluu aidosti kehittämisessä.
- Nopeuttaa ja tehostaa kehittämistä: Joustava rakenne ja jatkuva vuorovaikutus mahdollistavat nopean reagoinnin uusiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.
- Luo kestävää muutosta: Yhteisvaikuttavuus rakentaa pohjaa pitkäjänteiselle kehittämiselle ja kulttuuriselle muutokselle, jossa yhteinen hyvä ja vaikuttavuus ovat keskiössä. (Microsoft Copilot 2025).
Meille hankkeen toteuttajille ja kehittäjäkumppaneille yhteisövaikuttavuus on tarjonnut mahdollisuuden kasvaa yhdessä, oppia uutta ja löytää ratkaisuja, joita yksin ei olisi mahdollista saavuttaa. Kun arvioimme toimintaamme, on meillä usein tapana kysyä, mitä ilman toista olisi jäänyt toteutumatta.
Hyvinvointialueen tehtävä hankkeen päätoteuttajana ja palvelun järjestäjänä on tuottaa lakisääteistä ja laadukasta palvelua ja tarjota puitteet yhteiskehittämiselle. Karelia-ammattikorkeakoulu tuo puolestaan hankkeeseen opiskelijatoiminnan lisäksi myös pedagogista ja tutkimuksellista osaamista. Yhdessä me toimijat olemme muodostaneet yhteisen oppimis- ja kehittämisyhteisön, jossa on tilaa kokeiluille, uusille näkökulmille ja innovaatioille.
Olemme sitä mieltä, että yhteisövaikuttavuuden periaatteet soveltuvat laajemminkin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Ne voivat parhaimmillaan muuttaa kokonaisia toimintakulttuureja.
Kirjoittajat:
Katja Sorjonen, sosionomikoulutuksen lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Tiainen, toimintaterapiakoulutuksen lehtori, työelämä-kehittäjäopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tiia Rautiainen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote
Lähteet:
Itla. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Yhteisövaikuttavuus – uudistamme lapsiperheiden palvelujärjestelmää. https://itla.fi/toiminta/yhteisovaikuttavuus/. 5.12.2025.
Kania, J. & Kramer, M. 2011. Collective Impact. Stanford Social Innovation Review.
Kyösti, A. ja Airaksinen, J. 2020. Yhteisiä ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Yhteisövaikuttavuus-mallin rahoitusjärjestelmän tarkastelu. Itlan raportit ja selvitykset 2020:4. Helsinki: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr.
Microsoft Copilot 8.12.2025. Miten tiivistät artikkelin sanoman niin, että korostat mallin kopioitavuutta ja hyötyjä muihin hankkeisiin ja kehittäjäkumppaneille? https://copilot.microsoft.com. 8.12.2025.
Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutetaan ryhmähankkeena Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken. Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka.