Karelia-ammattikorkeakoulun edustus osallistui 13.–15.1.2026 Joensuun alueen toimijoista koostuneen henkilödelegaation mukana opintomatkalle Liettuaan. Delegaatio koostui alueen kansainvälisen yrityskehitystoiminnan, oppilaitosten ja yritysmaailman edustajista.
Seuraavassa esitetään matkan aikana tehtyjä yksittäisiä havaintoja. Havainnot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niiden ole tarkoitus muodostaa täysin kattavaa tai tyhjentävää kuvaa Vilnan alueen kokonaistilanteesta.
Matkan tarkoituksena oli perehtyä Vilnan ja Kaunasin alueiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyviin palveluihin ja yhteistyömahdollisuuksiin sekä vierailla valmistavan teollisuuden yrityskohteissa. Erityisinä painopistealueina olivat tuotantoautomaatio, elektroniikka ja fotoniikka. Lisäksi tavoitteena oli tutustua käytössä oleviin palvelumalleihin ja verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa.
Yleishavaintona voidaan todeta, että kaikkien vierailuun osallistuneiden esittelijöiden suhtautuminen omaan työhönsä oli poikkeuksellisen positiivista ja innostunutta. Yhdessä esiteltyjen organisaatioiden vahvan toiminnallisen kyvykkyyden kanssa tämä loi uskottavan ja ammattitaitoisen kuvan alueen toiminnasta ja kehityssuunnasta.
Vierailupäivien aikana tutustuttiin yhteensä neljääntoista kohteeseen Vilnan alueella sekä noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa Kaunasissa. Kohteet edustivat monipuolisesti yritysten sijoittumiseen, investointien edistämiseen ja tutkimustoimintaan liittyviä palveluja. Verkosto-organisaatioiden lisäksi vierailtiin kahdeksassa tuotannollisessa yrityksessä.
Vapaatalousalueet – talouskasvun turbiini
’Turbiini ottaa olemassa olevan energian ja tehostaa, kanavoi tai muuntaa sen voimakkaammaksi vaikutukseksi’
Matkan ensimmäisenä päivänä tutustuttiin Kaunasin vapaatalousalueen toimintaan. Liettuassa toimii yhteensä seitsemän itsenäistä vapaatalousaluetta (Free Economic Zone, FEZ), joista Kaunas sijaitsee lähimpänä maan pääkaupunkia Vilnaa.
Vapatalousalueet tarjoavat tuotannollisille yrityksille merkittäviä määräaikaisia taloudellisia kannustimia. Yritykset on vapautettu sekä liikevoitto- että kiinteistöveroista ensimmäisten kymmenen vuoden ajan. Tämän jälkeen liikevoittovero nousee ensin kahdeksaan prosenttiin ja kuudentoista vuoden kuluttua siirrytään Liettuan normaaliin 16 prosentin verokantaan. Kiinteistöverovapaus on voimassa vuoteen 2045 asti.
Kaunasin vapaatalousalueelle sijoittuvan tuotannollisen yrityksen on investoitava kiinteistöihin, koneisiin ja laitteisiin vähintään miljoonan euron arvosta. Palveluliiketoimintayrityksiltä edellytetään vähintään 100 000 euron investointia ja vähintään 20 henkilön työllistämistä. Alue on siten suunnattu ensisijaisesti toimintaansa laajentaville yrityksille.
Kaunasin alueella työskentelee noin 350 000 henkilöä, joista noin 15 prosenttia toimii tuotannollisissa tehtävissä. Ensimmäinen yritysinvestointi vapaatalousalueelle tehtiin vuonna 2005, minkä jälkeen 534 hehtaarin alueelle on sijoittunut 62 yritystä ja syntynyt noin 9 500 työpaikkaa. Keskeisiä toimialoja ovat ajoneuvo- ja elektroniikkateollisuus sekä MedTech.
Liettuan FEZ-alueiden peruskonsepti on valtakunnallisesti yhtenäinen, vaikka alueiden omistuspohja ja sijoittuvat toimialat voivat vaihdella. Esimerkiksi Marijampolen Baltic FEZ on yksityisomisteinen ja tarjoaa heti vuokrattavaa tuotantotilaa sekä valmista rakennusoikeutta. FEZ-alueet kilpailevat keskenään erityisesti palvelutarjonnalla, tilaratkaisuilla, koulutusyhteistyöllä ja liikenneyhteyksillä. Esimerkiksi Marijampolen kautta oli rakenteilla luotijunayhteys Puolan kautta Keski-Eurooppaan.
Liiketoiminnan aggregaatti
”Aggregaatti kuvaa yhteen koottua määrää tai vaikutusta.”
Matkan toinen päivä alkoi tutustumisella Go Vilnius -organisaation toimintaan. Organisaation keskeinen tehtävä on edistää kansainvälisten yritysten sijoittumista Vilnan alueelle. Toiminta kattaa yritysinvestointien hankinnan, kansainvälisen osaajatyövoiman saatavuuden edistämisen sekä Vilnan markkinoinnin matkailu- ja konferenssikaupunkina.
Go Vilnius järjestää erityisesti teknologia- ja life science -yrityksille suunnattuja strategisia päättäjätapaamisia, toteuttaa markkinaselvityksiä ja kehittää investointipolkuja uudelle yritystoiminnalle.
Kansainvälisten osaajien asettautumista ja niin sanottua pehmeää laskeutumista tuetaan muun muassa edullisilla ensiasumisratkaisuilla, kielikoulutuksella, rekrytointitapahtumilla, osaajakartoituksilla sekä työnantajien ja korkeakoulujen välisillä verkostoilla.
Keskeiset korkean osaamisen painopisteet liittyvät bioteknologiaan, lääkekehitykseen ja lääkinnällisten laitteiden valmistukseen (life science), rahoituspalvelujen digitalisaatioon (FinTech), ohjelmistokehitykseen ja kansainvälisen liiketoiminnan palveluihin (GBS) sekä fotoniikkaan.
Toinen merkittävä yritystoiminnan kehittämiseen erikoistunut toimija Vilnan läheisyydessä on European Institute of Innovation and Technology (EIT). Sen kehittämään toimintamalliin kuuluu Manufacturing Innovation Valley (Manuvalley), joka tarjoaa yrityksille kokonaisvaltaisia kasvupalveluja toimitiloista rahoitus- ja henkilöstöratkaisuihin sekä kumppanuuksiin ja asiakkuuksiin asti. Manuvalley tarjoaa tällä hetkellä noin 5 000 m² tuotantotilaa, ja alueella on merkittävät laajennusmahdollisuudet. Myös alkuvaiheen yrityksillä on mahdollisuus sijoittua alueelle pienimuotoisin, joustavin tilaratkaisuin.
Teknologisen kehityksen generaattori
”Generaattori tuottaa tai synnyttää uutta”
FTMC-tutkimuskeskus (Center for Physical Sciences and Technology) on Baltian suurin valtio-omisteinen tutkimuskeskus. Keskuksen motto on “Sunrise Valley – where the dawn of the future begins”. FTMC:llä on viisi toimipistettä Vilnassa, Kaunasissa ja Preilassa, ja sen toiminta kattaa laajan kirjon soveltavaa ja perustutkimusta.
Keskuksessa toimii yhteensä 50 laboratoriota sekä kaksi vaativiin tutkimus- ja kehitystehtäviin soveltuvaa ISO 7- ja ISO 5 -luokan puhdastilaa. FTMC työllistää noin 700 henkilöä, joista noin 500:lla on tohtorintutkinto. Tämän lisäksi keskuksessa suorittaa tohtoriopintojaan 111 jatko-opiskelijaa.
FTMC:n kansainvälistä vaikuttavuutta kuvaa sen laaja yritys- ja tutkimusyhteistyö. Keskus on palvellut 359 yritystä yli 20 maassa ja toteuttanut näille yhteensä 1 221 palvelutoimeksiantoa yli 500 erilaisen palvelupaketin kautta. Vuodesta 2018 alkaen FTMC on ollut mukana 85 tutkimus- ja kehityshankkeessa, ja sillä on voimassa 135 tutkimusyhteistyösopimusta. Keskuksen osaamisen pohjalta on syntynyt 33 spin-off-yritystä ja solmittu 29 lisenssisopimusta.
FTMC on vahvasti verkottunut kansainvälisiin ekosysteemeihin muun muassa kemian, fysiikan, laserteknologian, optoelektroniikan sekä bio- ja nanoteknologian aloilla. Tutkimuksen keskeisiä painopistealueita ovat puolustus- ja turvallisuusteknologiat, materiaalitutkimus, fotoniikka sekä lasersysteemit.
Puolustus- ja turvallisuussektorilla tutkimusaiheet liittyvät esimerkiksi elektroniseen sodankäyntiin, radiohäirintään, korkeataajuiseen viestintään, säteilyturvallisuuteen sekä lämpökamera- ja pimeänäköjärjestelmiin.
Materiaalitutkimuksessa keskitytään muun muassa kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian materiaaleihin, nykyaikaisiin akkumateriaaleihin, polttokennoihin sekä näkyvän valon ja infrapuna-alueen sensorimateriaaleihin. Fotoniikan tutkimus painottuu erityisesti pinnoitusteknologioihin ja lasereihin. Laserjärjestelmäkehitys kohdistuu tehokkaiden, spektriominaisuuksiltaan puhtaiden pulssilasereiden kehittämiseen erityisesti puolustussektorin vaativiin tarpeisiin.
Opto-elektroniikan moottori
”Moottori muuntaa resurssit jatkuvaksi toiminnaksi”
Matkapäivien aikana vierailtiin yhteensä kahdeksassa tuotantoautomaatioon, kameranäköteknologiaan, lasertekniikkaan ja optiikan valmistukseen erikoistuneessa yrityksessä. Yritysvierailuista välittyi vahva pyrkimys teknologiseen omavaraisuuteen sekä yhteisen tekemisen ja paikallisen yhteistyön korostuminen.
Useissa kohteissa nousi esiin eurooppalaisten materiaalien sekä paikallisesti valmistettujen komponenttien, alikokoonpanojen ja alihankintatyön suosiminen. Tuotantoketjut oli rakennettu mahdollisuuksien mukaan siten, että ne kattoivat koko prosessin piirilevyn valmistuksesta aina valmiisiin, ohjelmoituihin laitteisiin asti kotimaisin tai eurooppalaisin ratkaisuin.
Yritysten henkilöstö oli korkeasti koulutettua ja selkeästi motivoitunutta työskentelemään vaativan teknologiateollisuuden parissa. Yleiskuva toimialasta oli dynaaminen ja eteenpäin suuntautuva. Osaaminen oli syvää, teknologiat pitkälle kehittyneitä ja koko ekosysteemi rakentui pitkäjänteisen kehittämisen sekä yhteistyön varaan.
Elinta Group
Vuonna 1991 perustettu Elinta oli ensimmäinen teollinen yritys, joka sijoittui Kaunasin vapaakauppa-alueelle vuonna 2005. Yritys on osa Elinta Groupia, johon kuuluvat Elinta Robotics, Elinta Motors ja Elinvision. Konsernin emoyhtiö Elinta vastaa ryhmän kiinteistöjen, kuljetusten ja myyntitoimintojen hallinnoinnista.
Konsultointi- ja koneistuspalveluliiketoiminnan lisäksi Elinta vastaa myös konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä EU-hankkeiden hallinnoinnista. Konsernirakenne mahdollistaa monialaisen teknologiaosaamisen hyödyntämisen ja pitkäjänteisen tuotekehityksen.
Elinta Robotics valmistaa teollisuuden automatisoituja kokoonpanoratkaisuja, joissa korostuvat yhä vahvemmin konenäön ja tekoälyn hyödyntäminen. Elinta Motors puolestaan keskittyy erityisesti jakeluajoneuvokaluston sähkömoottoreihin, akkupaketteihin ja ohjausjärjestelmiin. Yhtiö valmistaa myös sähköajoneuvojen latausratkaisuja omalla Elinta Charge -tuotemerkillään. Elinvision kehittää ja valmistaa jalkineteollisuudelle suunnattuja ortopedisia 3D-skannausjärjestelmiä.
BaltLED, SPRANA ja ATRI
Manufacturing Innovation Valleyyn sijoittuneiden pienten yritysten ekosysteemiä edustaviksi vierailukohteiksi oli valittu BaltLED, SPRANA ja ATRI. BaltLED on pintaliitoselektroniikkaan erikoistunut yhden henkilön yritys, joka toimii joustavasti osana laajempaa elektroniikan arvoketjua. SPRANA puolestaan on kehittänyt ja valmistaa spektrikamerajärjestelmiä uusiutuvasta PET-materiaalista valmistettujen juomapulloaihioiden laadunvalvontaan.
ATRI on lämpökamera- ja pimeänäköjärjestelmien valmistaja, jonka tuotteet on suunniteltu puolustus- ja turvallisuussektorin vaativiin olosuhteisiin. Yrityksen tuotevalikoima painottuu ajoneuvojen näkökenttää laajentaviin kameraratkaisuihin, jotka on tarkoitettu käyttöön erityisen haastavissa ympäristöissä. Maaston peitteisyys, savu, vaativat sääolosuhteet sekä vuodenaikojen aiheuttamat vaihtelevat pimeäolosuhteet asettavat järjestelmille tiukat reunaehdot, joihin ATRI:n koviin fyysisiin olosuhteisiin suunnitellut lämpökamerat vastaavat. Yrityksen laitteita on jo otettu käyttöön myös kansainvälisissä toimintaympäristöissä, muun muassa Ukrainassa.
Teltonika
Matkan toisen päivän viimeinen vierailukohde oli elektroniikkavalmistaja Teltonikan piirilevytehdas (PCB) Vilnassa. Tehdas on yksi useista samalla teollisuusalueella sijaitsevista Teltonikan tuotantolaitoksista.
Yritys oli hiljattain ottanut käyttöön uuden, 36 000 neliömetrin tuotantotilan, jossa piirilevyvalmistuksen eri prosessivaiheet on jaettu omiin tuotantohalleihinsa. Tehtaassa oli vielä runsaasti käyttämätöntä hallitilaa, jonka yritys toi selkeästi esiin tulevia investointeja ja kasvua varten varattuna lisätilana.
Piirilevyjen valmistus toimii osana laajempaa tuotantoketjua, jossa elektroniikan ladonta ja laitteiden loppukokoonpano tapahtuvat viereisissä Teltonikan tehtaissa. Tehdaskokonaisuudesta toimitetaan maailmalle muun muassa automaatiojärjestelmien ohjausyksiköitä, IT-hubeja ja -kytkimiä, kamerajärjestelmiä, teollisuuskytkimiä sekä kokonaisia toiminnallisia laitteita. Teltonika toimittaa ohjausjärjestelmiä myös Light Conversionin pulssilasereita hyödyntäviin sovelluksiin.
Light Conversion
Light Coversion on perustettu noin 30 vuotta sitten Liettuaan palanneen, venäläisessä tutkimusryhmässä työskennelleen tutkijan toimesta. Perustaja omistaa edelleen enemmistön yhtiöstä. Light Conversion on toimittanut globaalisti yli 9 000 laseria, ja sen liikevaihto on 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Yhtiö työllistää noin 750 henkilöä. Arviolta 60 työntekijällä on tohtoritutkinto, ja 200 henkilöä on erikoiskoulutettu vaativiin koneistus-, kokoonpano- ja testausvaiheisiin. Valtaosalla henkilöstöstä on maisteritason koulutus. Erikoisosaajien saatavuus on ollut hyvä, ja yrityksen henkilöstö on pääosin paikallista, ulkomaalaisten osuuden ollessa vähäinen.
Light Conversionin tuotanto keskittyy erityisesti pulssilasereiden valmistukseen. Varsinaiset sovelluskohtaiset kokonaisuudet – kuten lääketieteellisissä laitteissa, muovin tai lasin leikkauksessa hyödynnettävät mekaniikat, peili- ja skannausjärjestelmät – toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan toimesta. Laserit ovat kuitenkin sovelluskohtaisesti erittäin yksilöllisiä, mikä asettaa vaativia reunaehtoja tuotannolle ja laadunhallinnalle.
Light Conversion on osa Liettuan Toolas-laserteknologian ekosysteemiä, joka kokoaa yhteen lasertyöstöön ja fotoniikkaan erikoistuneita yrityksiä ja tutkimustoimijoita.
Eskma Optics
Vierailumatkan viimeinen kohde oli laseroptiikan valmistukseen erikoistunut Eskma Optics, joka on perustettu vuonna 1983. Yhtiön liikevaihto oli 17,2 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2025. Noin 83 prosenttia tuotannosta menee vientiin, pääosin välillisesti osana laserlaitetoimituksia.
Yrityksessä työskentelee 116 henkilöä, joista tuotannossa noin 50, laadunvalvonnassa 11 ja tutkimuksessa 4. Henkilöstön sukupuolijakauma on 43 % naisia ja 57 % miehiä. Eskma Optics kuvastaa vahvasti strategista pyrkimystä teknologiseen omavaraisuuteen. Yhtiö tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoisesti nopean eurooppalaisen toimituksen hieman korkeammalla hinnalla tai edullisemman, pidemmän toimitusajan ratkaisun Aasiasta. Vaikka optiset materiaalit hankitaan pääosin Euroopasta, osa raaka-aineiden alkulähteistä sijoittuu edelleen Aasiaan.
Eskman käytössä on noin 7 300 m² korkealaatuista tuotantotilaa, josta puhdastila-alueita on yhteensä 1 150 m², mukaan lukien 500 m² ISO 7 -luokan puhdastilaa. Yrityksen ydinosaamisalueita ovat opto-mekaaninen suunnittelu ja tuotekehitys, valmistus, laadunvalvonta sekä myynti ja investointitoiminta. Vuonna 2025 Eskma tarkasti yli 200 000 optista elementtiä laadunvalvontaprosessiensa yhteydessä.
Valmistusprosessi kattaa optisten materiaalien esikäsittelyn, CNC-linssivalmistuksen, optisen pinnoituksen sekä optisten järjestelmien suunnittelun, kokoonpanon ja testauksen. Erityisesti pinnoitusteknologioihin on panostettu merkittävästi. Eskmalla on laaja valikoima pinnoitusprosesseja eri aallonpituusalueille ja lasimateriaaleille. Pinnoituksia voidaan toteuttaa yksittäisinä tai monikerroksisina rakenteina esimerkiksi antiheijastus-, suodatus- ja suojaustarkoituksiin. Vaikka pinnoituslaitteisto on mitoitettu sarjatuotantoon, Eskma tarjoaa pinnoituspalveluja myös yksittäisille, asiakkaan toimittamille komponenteille.
Lisätietoja vierailukohteiden verkkosivuilta:
- Kaunas Free Economic Zone
- Elinta
- Elinta Motors
- Go Vilnius
- Center for Physical Sciences and Technology FTMC
- European Institute for Innovation and Technology EIT
- Baltic FEZ
- BaltLED
- ATRI
- SPRANA
- TELTONIKA
- Light Conversion
- Toolas
- Eskma Optics
Kirjoittaja:
Pekka Savander, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kansikuva Vilnasta: Adobe Stock
