Mitä Pohjois-Karjalan vetytalous tarvitsee kehittyäkseen?

13.1.2026

Pohjois-Karjalan energiaosaajat kokoontuivat pohtimaan yhdessä maakunnan vetytalouden kehityksen mahdollisuuksia ja haasteita Joensuun Tiedepuistolle Maakunnallinen vetytalouden tulevaisuus –työpajaan 4.12.2025. Työpaja toteutettiin kahden alueellisen vetytalouden kehittämishankkeen yhteistyönä. Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke keskittyy kartoittamaan ja tunnistamaan maakunnan koulutusorganisaatioiden koulutussisältö- ja osaamistarpeita, kun taas Business Joensuun Vetytalouden liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen -hanke tarkastelee ja tunnistaa kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia energiasiirtymän ja vetytalouden näkökulmasta. Työpaja kokosi yhteen maakunnallisen vetytalouden kehityksen kannalta merkittäviä teemoja ja kysymyksiä.

Työpaja jakaantui kolmeen teemaan, joista jokainen käsitteli keskeisesti vetytalouden kehitystä osana energiasiirtymää ja Pohjois-Karjalan alueellista kehitystä. Keskustelut pohjautuivat seuraaviin aiheisiin:

Koulutus ja osaamistarpeet maakunnan näkökulmasta
Vetytalouden mahdollisuudet alueen eri toimijoille
Sosiaalinen hyväksyttävyys & turvallisuus

Koulutusta vetytalouden tarpeisiin – keskeiset osaamisaukot ja kehittämistarpeet

Vetytalouden osaamistarpeita tunnistettiin työpajan keskusteluiden pohjalta erityisesti prosessiteollisuuden ja automaation hallinnassa, joita tulisi vahvistaa kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa. Osaajien kysyntä on jo nyt suurta ja kasvaa tulevaisuudessa. Samalla yhdeksi tärkeimmäksi teemaksi nousi arvoketjun kattava kokonaisvaltainen ymmärrys ja vetytalouden turvallisuusosaaminen. Materiaalien ominaisuudet, hiilidioksidin talteenotto ja vetytalouden teknologiat vaativat myös syvällisempää hallintaa.

Teollisuuden kasvava automaatioaste edellyttää monialaista osaamista, eivätkä osaamistarpeet rajoitu vain teknologioihin tai teknisiin taitoihin. Työn teknisen toteuttamisen lisäksi ohessa tulee hallita käytännön työn johtaminen. Vetytalouden hankkeiden eteneminen edellyttää myös taloudellista ja liiketoiminnallista osaamista. Investointien houkuttelevuus, kannattavuuden arviointi ja liiketoimintamallien ymmärtäminen ovat keskiössä hankkeiden suunnittelusta toteutukseen.

Keskusteluissa pohdittiin myös osaamistarpeita ympäristöprosessien, ekologisen ymmärryksen ja ympäristöoikeuden tuntemuksen osalta, sillä vetytalouden hankkeet kytkeytyvät tiiviisti lupa- ja kaavoitusprosesseihin. Nämä aiheet liittyvät lisäksi myös keskeisesti ympäristöhaittojen ehkäisyyn ja riskienhallintaan, jotka ovat kriittisiä turvallisuuden ja vetytalouden hyväksyttävyyden toteutumisen kannalta. Turvallisuusosaaminen muodostaa koko arvoketjun läpileikkaavan perustan kaikilla eri koulutusasteilla.

Täydennyskoulutuksesta ratkaisuja osaajapulaan

Työpajassa tunnistettiin riski, joka voi hidastaa vetytalouden kehitystä; ilman riittävää osaajapohjaa hankkeiden toteutuminen ja alueen kilpailukyky voi heikentyä. Pohjois-Karjalan vetytalouden osaamisen edistämiseksi sen teemat tulisi sisällyttää nykyisiin koulutusohjelmiin. Sen lisäksi hajanaista koulutustarjontaa tulisi yhtenäistää ja kehittää. Monipuoliset täydennyskoulutusmahdollisuudet edistäisivät osaamisen kehittämistä. Työpajan keskusteluissa korostui poikkitieteellisen osaamisen tarve, mutta esiin nousi myös kysymys, kuinka hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista. Erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät pilotit voivat tukea osaamisen kehittämistä yhteistyössä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Infrastruktuuria ja investointeja

Työpajan keskusteluissa nousi vahvasti esille nykytilanne – vaikka vetytalouden teknologiat ovat pitkälti olemassa, niiden käyttöönottoa rajoittavat infrastruktuurin puutteet ja investointien epävarmuus. Teknisen valmiuden lisäksi perusrakenteiden ja toimintaympäristön tulee tukea tuotantoa.

Keskeisimpänä haasteena vedyn tuotannon näkökulmasta nähtiin sähköverkon kapasiteetti ja siirtolinjojen riittämättömyys. Uusiutuvan energian määrän kasvu ja vedyn tuotantolaitosten sijoittaminen vaatisi maakuntaan vahvemman ja joustavamman sähköverkon. Toinen merkittävä este liittyy regulaation epävarmuuteen ja lupaprosessien hitauteen. Yritysten näkökulmasta epäselvät säännökset ja pitkät käsittelyajat heikentävät mielenkiintoa investointeja kohtaan. Muutokset EU-tason sääntelyssä ja geopoliittiset riskit nähdään myös yhtenä epävarmuustekijänä. Keskusteluissa korostui myös ansaintalogiikan puute. Vedyn tuotannon kustannukset ovat suuret, ja markkinoiden kysyntä ei ole vielä riittävän vahvaa kannattavien investointien perustaksi.

Yritykset tarvitsevat selkeitä pelisääntöjä, realistisia liiketoimintamalleja ja näkyvyyttä tuleviin markkinoihin, jotta hankkeita voidaan viedä eteenpäin. Alueellisen kehityksen kannalta on tärkeää panostaa infrastruktuurin rakentamiseen ja poliittiseen edunvalvontaan. Työpajassa nähtiin, että Pohjois-Karjalassa hajautettu vedyn tuotanto voi olla realistisempi ratkaisu verraten suuriin keskitettyihin laitoksiin. Teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen näkökulman yhdistäminen luo investoinneista houkuttelevampia. Toimiva infrastruktuuri, selkeä sääntely, osaava työvoima ja paikalliset toimijat muodostavat vetytalouden käytännön toteutumiselle pohjan.

Edellytyksenä sosiaalinen hyväksyttävyys

Työpajan jokaisissa aihekohtaisissa keskusteluissa korostui selkeästi yksi teema, vetytalouden sosiaalinen hyväksyttävyys. Hyväksyttävyys ei synny vain tiedotteiden ja yksisuuntaisen viestinnän kautta, vaan se vaatii myös aitoa vuoropuhelua ja kommunikointia. Kansalaisten huoli kohdistuu ennen kaikkea turvallisuuteen; räjähdysriskit, laitosten sijainti ja teknologian arkipäiväiset vaikutukset herättävät kysymyksiä. Esille nousi myös energiasiirtymään liittyvä terminologian sekavuus, kuten alati muuttuvat käsitteet. Selkeä ja johdonmukainen viestintä sekä avoin lähestymistapa vastata heränneisiin kysymyksiin ja huoliin edistää luottamuksen syntymistä.

Hyväksyttävyyttä vahvistaa konkreettiset ja helposti tunnistettavat hyödyt, jotka ilmenevät kansalaisille. Vetytalouden eteneminen luo työpaikkoja, huoltovarmuuden parantumista sekä alueellista elinvoimaa. Työpajassa nähtiin potentiaalisina vaihtoehtoina vedyn jatkojalosteet, kuten metanoli ja synteettinen metaani, vähentämään riskejä ja helpottamaan logistiikkaa. Nämä ovat tekijöitä, jotka ovat keskeisiä edistämään ja lisäämään myönteistä suhtautumista, kunhan kustannukset eivät jää paikallisten kannettaviksi.

Yhteistyöllä osaamisen vahvistamista, infrastruktuuria ja luottamusta

Työpajassa syntynyt pääviesti muodostui hyvin selkeäksi. Viestinnän tulee olla avointa, jatkuvaa ja osallistavaa. Tarvitsemme varhaista vuoropuhelua ja konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä alueellisia hyötyjä vetytalous voi tarjota. Sosiaalisen hyväksyttävyyden rooli on yhtä tärkeässä asemassa kuin teknologiat. Ilman kansalaisten luottamusta investoinnit eivät pääse toteutumaan ja etenemään, eikä vetytalouden täysimääräistä potentiaalia päästä hyödyntämään osana kestävää ja kilpailukykyistä energiasiirtymää.

Työpajan tulokset ja esiin nousseet aiheet sekä keskustelut osoittivat, että vetytalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa edellyttää osaamisen vahvistamista, toimivaa infrastruktuuria ja ihmisten luottamusta. Kaikki nämä kolme teemaa ovat tiiviisti kytkeytyneet toisiinsa ja yhden osa-alueen puutteet heijastuvat väistämättä myös muihin. Pohjois-Karjalan vetytalouden alueellinen kehitys tulevaisuuden energiamurroksessa vaatii ennen kaikkea kansalaisten, oppilaitosten ja yritysten kokonaisvaltaista yhteistyötä.

Kirjoittajat:

Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anssi Kokkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anniina Kontiokorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Pentti Pesonen, laboratorioinsinööri, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jenni Kosunen, harjoittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke