Tässä artikkelissa esitellään 50 myyttiä tekoälystä ja datasta -kirjan sisältöä painottuen oppimiseen ja opetukseen liittyvään sisältöön. Opetustilanteisiin liittyy myös paljon sellaisia asioita, jotka eivät kuulu tekoälyn vahvuuksiin. Kirjan mukaan opettajia tullaan tarvitsemaan jatkossakin.
Tekoälyn ja datan myyttejä helppolukuisesti ja yleistajuisesti käsiteltynä
50 myyttiä tekoälystä ja datasta on helppolukuinen ja yleistajuinen kirja, joka on ladattavissa ilmaiseksi Vastapainon internet-sivuilta. Kirjassa käydään läpi tekoälyyn ja dataan liittyviä perusasioita ja käsitellään näihin liittyviä myyttejä. Kirja on kirjoitettu kahden hankkeen, datalukutaito ja vastuullinen päätöksenteko (DataLit) ja GenerationAI-hankkeiden yhteistyönä. Hankkeissa on poikkitieteellinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita yhteiskunta-, oikeus- ja tietojenkäsittely- ja kasvatustieteestä. Kirja perustuu tutkittuun tietoon ja on tieteen tekijöiden kirjoittama. Se on kirjoitettu niin, että lukijalta ei vaadita erikoissanaston tai käsitteiden osaamista.
Opettamisen ja oppimisen suhde tekoälyyn
Kirjan alussa käsitellään dataan ja tekoälyyn liittyviä peruskäsitteitä. Tämän jälkeen esitellään, mitä tekoälyn ja datan avulla voidaan tehdä, mitä niiden rajoja ovat ja millaisia käytännön sovelluksia niihin liittyy. Kirja on mielenkiintoista lukemista myös opettajille, sillä siinä on käsitelty opettamista ja oppimista ja niiden suhdetta tekoälyyn. Tällaisia kappaleita ovat ainakin Myytti 21 (tekoäly korvaa ihmisen asiantuntemuksen ja arvostelukyvyn), Myytti 27 (Tekoäly korvaa opettajat koulussa), Myytti 28 (Tekoäly personoi opetuksen ja oppimisen) ja Myytti 48 (Tekoälyn käyttö heikentää ajattelutaitoja).
Korvaako tekoäly ihmisen asiantuntemuksen ja arvostelukyvyn?
Myytissä 21 on eritelty millaisia vahvuuksia tekoälyllä ja ihmisen ja asiantuntijan ymmärryksellä on. Kirjan mukaan tekoälyn suurimpia heikkouksia on se, että se ei kykene käsittelemään tilanteita, joissa ei ole selkeitä oikeita toimintatapoja ja joissa päätöksenteko vaatii monimutkaista subjektiivista harkintaa. Tällaisia tilanteita on usein ihmisten välistä vuorovaikutusta sisältävissä tilanteissa, kuten esimerkiksi opetuksessa ja koulutuksessa.
Korvaako tekoäly opettajat?
Myytti 27 käsittelee sitä korvaako tekoäly opettajat. Kirjan mukaan opettajan korvaaminen teknologialla on yritetty vuosikymmenten kuluessa monia kertoja, toistaiseksi huonoin tuloksin. Tekoälyllä voi olla merkittävä rooli opetusta ja oppimista tukevana työkaluna, sillä opettaja voi hyödyntää tekoälyä esimerkiksi edistymisen seurannassa tai henkilökohtaisessa ohjauksessa. Kirjan mukaan tekoälyyn nojaava opetus vaatii oppijalta vahvoja itseohjaavuuden taitoja. Jos nämä taidot eivät ole vahvoja, tarvitaan opettajavetoista oppimista. Tekoäly ei voi korvata esimerkiksi fyysisiä eleitä tai ilmeitä ja muuta sosiaalista vuorovaikutusta, joka on suurimmalle osasta ihmisistä tärkeää.
Personoiko tekoäly opetuksen ja oppimisen?
Myytti 28 käsittelee sitä, voiko tekoäly personoida opetuksen ja oppimisen. Kirja tuo esille sen, että täysin personoitu opettaminen vaatisi, että tekoäly tietäisi oppijan geneettisestä taustasta, mahdollisista oppimisvaikeuksista tai muista sairauksista tai muista sen hetkiseen opiskelumotivaatioon tai opiskelukykyyn liittyvistä asioista. Tällaisten tietojen syöttäminen tekoälylle ei ole tietenkään tietoturvasyistä sallittua tai muuten vain mahdollista.
Myytti 48: Tekoälyn käyttö heikentää ajattelutaitoja
Kirjan mukaan uudet teknologiat ovat heikentäneet historiassa ihmisten tiettyjä ajattelun taitoja. Esimerkiksi taskulaskin on heikentänyt päässälaskutaitoja. Samalla taskulaskin on kuitenkin mahdollistanut uudenlaisen työskentelyn. Nyt generatiivisen tekoälyn käyttö on herättänyt huolta ajattelun taitojen heikentymisestä. Koulumenestyksen lasku on ollut pidempään jatkunut kehityskulku ja generatiivisen tekoälyn käytön seurauksia pohtiessa tämä kannattaisi ottaa huomioon. Kirjan mukaan oppimisen käytäntöjä pitäisikin muuttaa vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Taskulaskimen käytön myötä syntyi tarve uusille opiskelutavoille. Samalla tavoin generatiivisen tekoälyn yleistyminen edellyttää uusia ajattelutapoja ja taitoja.
Työkaluja tekoälykeskusteluun
Kirja käy yleistajuisesti ja monesta näkökulmasta läpi tekoälyyn ja dataan liittyviä peruskäsitteitä. Sen luettuaan ymmärtää paremmin, millaisiin tehtäviin tekoäly soveltuu ja millaisiin tehtäviin se ei sovellu. Kirja antaa työkaluja ymmärtää ja suhtautua kiivaana käytävään tekoälykeskusteluun.
Opetukseen ja oppimiseen liittyviä myyttejä on käsitelty myös kahdessa kirjaan perustuvassa podcast-jaksossa:
Jakso 10: Tekoäly korvaa opettajat.
Jakso 11. Tekoäly personoi opettamisen ja oppimisen.
Kirjoittaja:
Mikko Halonen, opetusteknologia-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Mäkelin, M., Silvennoinen, E., Mäkitalo, K. 2025. 50 myyttiä tekoälystä ja datasta. Vastapaino Tampere. https://vastapaino.fi/media/f/9600
