Kiertotalous on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä taloudellisen ja ekologisen ajattelun suuntauksista. Sen ytimessä on resurssien tehokas hyödyntäminen, materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö, sekä jätteiden ja päästöjen minimointi. Kiertotalous haastaa perinteisen lineaarisen talousmallin, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja lopulta hävitetään – korvaten sen mallilla, jossa arvo säilytetään mahdollisimman pitkään materiaalien ja tuotteiden kiertäessä. Tämän artikkelin tavoitteena on syventyä kiertotalouden merkitykseen sekä pohtia sen vaikutuksia ihmisten, yritysten ja ympäristön näkökulmasta.
Mitä on kiertotalous?
Kiertotalous tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa materiaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään käytössä. Sen tavoitteena on ehkäistä jätteiden syntymistä, vähentää luonnonvarojen kulutusta ja edistää kestävää taloudellista kasvua. Kiertotalous pyrkii suljettuun kiertoon, jossa materiaalit eivät päädy jätteeksi vaan siirtyvät uusiin käyttökohteisiin. (Sinervo & Järvinen 2016)
Perinteisessä lineaarisessa taloudessa tuotteen elinkaari etenee vaiheittain: luonnonvarat otetaan käyttöön, tuotteet valmistetaan, ne kulutetaan ja lopulta hävitetään jätteeksi. Kiertotaloudessa puolestaan pyritään siihen, että tuotteet suunnitellaan alusta alkaen kestäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Näin resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman pitkään. (Sinervo & Järvinen 2016.)
Rakentamisen osalta kiertotalouden toteuttaminen vaatii jo toimenpiteitä suunnittelusta lähtien. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että uudisrakennukset suunnitellaan ei vain rakennetaviksi vaan myös purettaviksi. Tämä mahdollistaisi kokorakennuksen ajallaan toimimisen kiertotalouden alustana ja rakennuksen materiaalipankkina niin hyvin kuin mahdollista. Toisaalta tämä mahdollistaisi myös jonkun osan purkamisen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen joiltakin osin, tai vaikkapa rakennuksen laajentamisen. Perinteiseen suunnitteluun verrattuna tämä mullistaa suunnittelualaa merkittävästi ja samalla asettaa uusia haasteita myös koulutukselle. (Hakaste, Häkkinen, Lahdensivu, Saarimaa 2024)
Kiertotalouden periaatteet
Lineaaritalouteen pohjautuva materiaalien, tuotteiden ja energian käyttö on johtanut tilanteeseen, jossa raaka-aineiden käytön rajat ovat jo näkyvissä. Tämän johdosta kiertotalouden periaatteiden tunnistaminen ja toiminnan muuttaminen niiden mukaiseksi on enemmän kuin ajankohtaista. Rakennusteollisuuden osalta tämä on erittäin tärkeää, koska rakentaminen kuluttaa merkittävän osan raaka-aineista ja energiasta.
Kiertotalouden periaatteet voidaan kuvata seuraavasti:
- Materiaalien ja tuotteiden elinkaaren pidentäminen
- Uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kunnostaminen
- Kierrätys ja materiaalivirtojen sulkeminen
- Jätteiden ja haitallisten päästöjen minimointi
- Tuotteiden ja prosessien modulaarisuus
- Kestävä liiketoiminta ja palvelut
Nämä periaatteet ohjaavat yrityksiä ja yhteiskuntaa kohti vastuullisempaa ja resurssitehokkaampaa toimintaa. Kiertotalouden mallissa tuotteet suunnitellaan siten, että ne voidaan helposti purkaa, korjata ja muuntaa uusiokäyttöön. (Seppälä ym. 2016)
Sina Hage (2023) on lisännyt perinteiseen kiertotalouden kuvaan myös biologisen kierron (kuva 1). Tämä laajennus antaa paremman kokonaiskuvan siitä, miten kiertotaloutta olisi hyvä hahmottaa. Ei riitä, että katsotaan tuotteiden ja materiaalien kierrättämistä uusissa käyttötarkoituksissa, vaan huolehditaan myös siitä osasta, joka voidaan saattaa uudestaan biologiseen kiertoon ja näin saada jae biologisten prosessien energiaksi.
Kiertotalous on keskeinen keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Yksi kiertotalouden suurimmista eduista liittyy ympäristönsuojeluun. Luonnonvarojen kulutuksen ja jätteiden määrän kasvu on johtanut vakaviin ympäristöongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, biodiversiteetin köyhtymiseen ja merien saastumiseen. Kiertotalous tarjoaa osaratkaisun näihin ongelmiin.
Kun materiaalit kiertävät taloudessa pidempään, tarve uusien luonnonvarojen käyttöönotolle vähenee. Samalla päästöjen määrä pienenee ja jätteiden synty vähenee. Kiertotalous auttaa torjumaan ilmastonmuutosta vähentämällä tuotannon päästöjä ja edistämällä energiatehokkuutta. Esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttö vaatii usein vähemmän energiaa kuin uusien materiaalien tuottaminen.
Suomessa tuli vuoden 2026 alusta voimaan ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta. Siinä kierrätettyjen materiaalien päästöt ovat laskennallisesti 0 kg eCO2. Kierrätykseen liittyy aina energiakäyttöä purkamisesta ja kuljettamisesta lähtien, ja tämä pitäisi laskelmissa ottaa huomioon. Kierrätettyjen materiaalien päästöt ovat kuitenkin oleellisesti pienemmät kuin neitseellisillä materiaaleilla.
Resurssitehokkuus ja sosiaalinen kestävyys kiertotalouden ajureina
Kiertotalous on myös merkittävä taloudellisen kasvun ja innovaatioiden moottori. Uusien liiketoimintamallien kuten jakamistalouden myötä syntyy uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalous kannustaa yrityksiä kehittämään kestäviä tuotteita ja palveluita, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin. Kiertotalouteen siirtyminen voi tuoda merkittäviä säästöjä sekä yrityksille että kuluttajille. Kun resurssien käyttö tehostuu ja materiaalihävikki vähenee, yritykset säästävät raaka-ainekustannuksissa ja jätteenkäsittelyn kuluissa. Kuluttajat puolestaan hyötyvät tuotteista, jotka kestävät pidempään ja ovat helpommin korjattavissa. (VTT 2021)
Kiertotalouden merkitys ulottuu myös laajemmin yhteiskuntaan. Se edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mahdollistaa osallistavan talouskasvun ja lisää ihmisten tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Kiertotalous kannustaa yhteisöjä yhdessä etsimään ratkaisuja materiaalien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kiertotalous lisää paikallisten ja alueellisten toimijoiden roolia taloudessa, kun esimerkiksi kierrätyskeskukset, korjauspalvelut ja jakamistalouden alustat tuovat uusia mahdollisuuksia yhteisöille. Tämä tukee paikallistaloutta ja luo uusia yhteisöllisiä toimintamalleja. (Sitra 2021)
Kiertotalouden pullonkaulat ja tulevaisuuden mahdollisuudet
Vaikka kiertotalous tarjoaa lukuisia etuja, sen laajamittainen käyttöönotto kohtaa myös haasteita. Kiertotalouden toteutuminen vaatii muutosta ajattelutavoissa, liiketoimintamalleissa ja lainsäädännössä. Yritysten on investoitava tuotesuunnitteluun, kierrätysjärjestelmiin ja uusiin palveluihin. Kuluttajien puolestaan tulee omaksua uusia tapoja kuluttaa ja käyttää tuotteita.
Kiertotalouden mahdollisuudet ovat kuitenkin huomattavat. Digitaaliset ratkaisut, tekoäly ja automaatio voivat tehostaa materiaalivirtojen seurantaa ja kierrätystä. Innovatiiviset tuotteet ja palvelut, kuten vuokrauspalvelut ja jakamisalustat, avaavat uusia tapoja hyödyntää resursseja. Kansainvälinen yhteistyö ja standardisointi voivat edistää kiertotalouden periaatteiden leviämistä.
Kiertotalous tukee YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 (YK 2015) tavoitteita monin tavoin. Se edistää vastuullista kulutusta ja tuotantoa, vähentää luonnonvarojen ylikulutusta ja tukee ympäristönsuojelua. Kiertotalous auttaa saavuttamaan tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään, vesivarojen suojeluun ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. Kiertotalous myös tukee innovaatioita ja infrastruktuurin kehitystä, kun yritykset ja yhteisöt etsivät uusia tapoja hyödyntää materiaaleja ja energiaa. Vastuullinen tuotanto ja kulutus ovat avainasemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kierrätyskeskuksista uusiin innovaatioihin
Suomessa kiertotalous on nostettu kansalliseksi tavoitteeksi. Valtioneuvosto (2021) onkin julkistanut ehdotuksen kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Tämän lisäksi monet yritykset ja kaupungit ovat edelläkävijöitä kiertotalouden soveltamisessa. Esimerkkejä kiertotalouden ratkaisuista ovat muun muassa kierrätysmateriaalien hyödyntäminen rakennusteollisuudessa, tekstiilien uudelleenkäyttö ja ruokahävikin vähentäminen. Suomessa toimii useita kierrätyskeskuksia, korjauspalveluita sekä jakamistalouden yrityksiä.
Kiertotalous tulee näyttelemään yhä suurempaa roolia tulevaisuuden taloudessa ja yhteiskunnassa. Teknologian kehitys, globaalit haasteet ja kuluttajien muuttuvat arvot vauhdittavat kiertotalouden kasvua. Kiertotalouden periaatteiden omaksuminen vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä yrityksiltä, yhteisöiltä ja päätöksentekijöiltä.
Tulevaisuudessa kiertotalous voi auttaa ratkaisemaan monia aikamme keskeisiä ongelmia kuten ilmastonmuutosta, raaka-aineiden niukkuutta ja jäteongelmia. Keskeistä on siirtyä tuoteperusteisesta taloudesta kohti palvelu- ja ratkaisukeskeistä taloutta, jossa arvo syntyy materiaalien kierron ja uudelleenkäytön kautta. On myös huomioitavaa, että Sitran Megatrendit 2026 (Sitra 2026) nostaa kiertotalouden yhdeksi merkittävimmistä megatrendeistä globaalien suurten ajurien joukossa kuten ikääntyminen, ilmastonmuutos ja valtakeskittymien murros.
Johtopäätökset
Kiertotalous ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan kokonaisvaltainen muutos taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa ajattelussa. Sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kun yhteiskunnat etsivät kestäviä ratkaisuja ympäristöhaasteisiin ja talouden uudistumiseen. Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuden yhdistää taloudellinen kasvu ja ympäristönsuojelu tavalla, joka tukee hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta. Kiertotalouden ytimessä on ajatus siitä, että jokainen materiaali, tuote ja palvelu voi tuottaa arvoa useaan kertaan, kun niiden elinkaarta jatketaan, ja ne hyödynnetään uudelleen. Tämä edellyttää uudenlaista yhteistyötä, innovatiivisuutta ja sitoutumista kestävään kehitykseen. Kiertotalouden merkitys on lopulta siinä, että se tarjoaa polun kohti elinvoimaista ja vastuullista yhteiskuntaa – yhteiskuntaa, joka arvostaa sekä ihmisiä että luonnonvaroja.
Tehtävää on kuitenkin paljon niin yksilön, yritysten kuin yhteiskunnan tasolla. Suunta on kuitenkin selvä, tulevaisuuden elinvoimainen ja hyvinvoiva yhteiskunta, luonto ja ihmiset vaativat kiertotalouden täysimääräistä hyödyntämistä. Suomessakin kiertotalouden hyödyntämisessä ollaan vielä alkumatkalla. Sitran Megatrendit 2026 -julkaisussa todetaan, että Suomessa kierrätysaste on vain 4% EU:n keskiarvon ollessa 12%. Kiertotalouden edistämisessä jokaisella on oma vastuunsa, mutta erityisen tärkeää on vahvistaa opetuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan roolia osaamisen kehittämisessä. Näiden sektoreiden tukeminen luo pohjan uuden tiedon sekä kiertotaloutta edistävien sovellusten tuottamiselle kaikilla tasoilla.
Kirjoittaja:
Timo Pakarinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Asetus 1027/2024. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta
Hage, S. 2023. Esitelmä Puupäivä-tapahtumassa 2.11.2023.
Hakaste, H., Häkkinen, T. Lahdensivu, J., Saarimaa. S. 2024. Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä: Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys kiertotalouden välineinä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:3. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-059-0
Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P. 2016. Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25/2016. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-260-9
Sinervo, R. & Järvinen, L. 2016. Kierrolla kärkeen: Suomen tiekartta kiertotalouteen. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/kierrolla-karkeen/
Sitra 2021. Kiertotalouden vaikutus työhön ja osaamiseen. Sitra työpaperi. https://www.sitra.fi/julkaisut/kiertotalouden-vaikutukset-tyohon-ja-osaamiseen/
Sitra 2026. Megatrendit 2026 – Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitran selvityksiä 251. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
Valtioneuvosto. 2021. Uusi suunta, Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-658-7
VTT. 2021. Kiertotalouden askeleet kestävään arvonluontiin. https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/21_12_kiertotalouden_askeleet_kestavaan_arvonluontiin.pdf
YK. 2015. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. https://sdgs.un.org/publications/transforming-our-world-2030-agenda-sustainable-development-17981
