Rakennusalan kiertotaloudessa löytyy runsaasti kehitettävää Suomessa ja maailmalla. Vuosittainen rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste 2000-luvulla on Suomessa ollut 54–57 prosenttia (Tilastokeskus 2026), ja tavoitteena on nostaa kierrätysaste 70 prosenttiin (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Näitä haasteita ratkomaan on kehitetty ja otettu käyttöön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmä “Rapu”.
Vuoden 2025 alusta käyttöön otetun uuden rakentamislain (Rakentamislaki 751/2023) myötä purkamis- ja uudisrakentamishankkeissa tulee laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys. Selvityksen on määrä edistää purkumateriaalien, rakennusjätteen ja maa- ja kiviainesten hyödyntämistä sekä viranomaisohjausta. Selvitysten tiedot on ilmoitettava Suomen ympäristökeskuksen kehittämään ja ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään.
Rapu-järjestelmä julkaistiin vuoden 2025 alussa ja järjestelmän kehitystä on jatkettu julkaisun jälkeen. Järjestelmään on ilmoitettava vähintään rakennus- tai purkuhankkeen purkumateriaalit, vaarallisia aineita sisältävät materiaalit ja rakennuspaikalta pois kuljetettavat maa- ja kiviainekset. Joulukuuhun 2025 mennessä järjestelmään on luotu noin 2000 selvitystä.
Rakennusalan ajan hermolla
Karelia-ammattikorkeakoulu järjesti 4.2.2026 Teams -työpajan, jossa tutustuttiin Rapu -järjestelmän lainsäännölliseen taustaan, nykytilaan ja tulevaan kehitykseen. Lisäksi nähtiin esittely Rapu-järjestelmän käytöstä. Työpajan kouluttajana toimi Rapu-tietojärjestelmän pääkäyttäjä, suunnittelija Martin Excell Suomen ympäristökeskukselta. Työpajan järjesti EU-MAT Effective Urban Material Mining in Cities –hanke, joka pyrkii ratkomaan rakentamisen kiertotalouden haasteita pohjoisilla alueilla. Hankkeen päätoteuttajana toimii Karelia, ja partnereita ovat Aalto yliopisto, RiSe (Research Institute of Sweden) Ruotsista ja Uit (The Arctic University of Norway) Norjasta.
Työpaja herätti jo ilmoittautumisvaiheessa suurta kiinnostusta ja 205 ilmoittautuneesta osallistujasta työpajaan osallistui 140 henkilöä. Kiinnostuneiden ja työpajaan osallistuneiden suuri määrä kertoo aiheen ajankohtaisuudesta. 80 % työpajaan ilmoittautuneista oli kuntien tai kuntien kiinteistöyhtiöiden edustajia. Lisäksi osallistujia oli rakennusalan oppilaitoksista ja rakennusalan yrityksistä. Työpajaan oli varattu runsaasti aikaa keskustelulle, kysymyksille ja kehitysehdotuksille. Keskustelu olikin vilkasta ja kysymyksiä esitettiin chatissa koko työpajan ajan. Palautekyselyn perusteella valtaosa osallistujista arvioi työpajaan osallistumisen itselleen hyödylliseksi ja noin puolet vastaajista erittäin hyödylliseksi.
Rakennusvalvonnalla on rooli Rapuun tehdyn selvityksen käsittelyssä
Työpajasta kerättiin myös avointa palautetta, joissa nousi esiin useita kiinnostavia havaintoja. Rapu on uusi järjestelmä, jonka käyttöönotto on monissa kunnissa vielä kesken. Palautteista nousi esiin, ettei järjestelmää ole kaikkien kuntien rakennusvalvonnassa otettu vielä käyttöön.
Avointen palautteiden sekä työpajassa käydyn keskustelun perusteella kuntien rakennusvalvonnassa vaikuttaa olevan vielä epätietoisuutta siitä, mikä on rakennusvalvonnan rooli Rapu-järjestelmän käytössä. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ennen rakentamis- tai purkamisluvan myöntämistä tarkastaa Rapu-järjestelmässä, että selvitys on tehty ja siinä on annettu hankkeen edellyttämät tiedot. Viranomaisella ei kuitenkaan ole muutoin velvollisuutta tarkastaa tietojen oikeellisuutta esimerkiksi purkumateriaalien määrien osalta. Ennen loppukatselmusta rakennusvalvontaviranomaisen tulee Rapu-järjestelmässä tarkastaa, että luvan hakija on päivittänyt selvitykseen jätteiden toteumatiedot.
Rapu on helppokäyttöinen, mutta kehitettävääkin löytyy
Yli 50 % palautekyselyyn vastanneista kuvasi järjestelmää helppokäyttöiseksi. Helppokäyttöisyys nousi esiin myös avoimissa palautteissa, joissa useat järjestelmää jo käyttäneet vastaajat kuvasivat Rapun käyttöä helpoksi.
Kehitysehdotuksia annettiin runsaasti. 97 % vastaajista piti rajapintayhteyttä järjestelmien välillä olennaisena käytettävyyden kannalta, ja järjestelmien välisten yhteyksien merkitys nousi esille sekä keskusteluissa että avoimissa palautteissa. Lisäksi Rapu-järjestelmään toivottiin hakutoimintoa, jolla selvityksiä voisi hakea järjestelmästä sekä mahdollisuutta saada rakennusvalvontaviranomaisena sähköposti-ilmoitus hyväksyntää odottavasta selvityksestä.
Lisää tietoa ja opastusta tarvitaan
”Aiheeseen tarvitaan lisää koulutusta. Olen tästä kyllä sivukorvalla kuullut, mutta oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin koulutukseen aiheesta”.
Työpajan herättämä kiinnostus ja palautekyselyn tulokset osoittavat, että Rapu-järjestelmää koskeville koulutuksille ja opastukselle on tarvetta erityisesti kuntasektorilla. Kuten eräs palautekyselyyn vastanneista kuvasi, varsinaisten koulutusten lisäksi tieto leviää myös kentällä. Vastaajan mukaan he rakennusurakoitsijoina opastaneet rakennuttajaa laatien Rapu-selvityksen molempia vaiheita yhteistyössä.
Työpajasta tehtiin tallenne, ja materiaalit sekä tallenne lähetettiin kaikille osallistuneille. Tallennetta voidaan käyttää myös muussa koulutuskäytössä. Rapu-järjestelmän käyttöön löytyy ohjeistusta myös sähköisesti. Lue lisää Rapu-järjestelmän käyttöohjeesta.
Tutustu lisää EU MAT-hankkeeseen ja seuraa hankkeen etenemistä projektin nettisivuilta.
Kirjoittajat:
Venla Heiskanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Salla Anttila, tietoasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Tilastokeskus: Jätetilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-3339. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 18.2.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/jate
Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2021/978/ajantasa/2025-12-18/fin
Rakentamislaki 751/202. https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2023/751/ajantasa/2025-06-27/fin
EU MAT Effective Urban Material Mining in Cities –hanke toteutetaan ajalla 1.9.2025 — 31.8.2028. Projektin rahoittaja on Interreg Aurora.
