Leikkiä, laulua, retkiä, touhua, iloa ja riemua. Varhaiskasvatuksen arkea parhaimmillaan. ”Mitä se vakasosionomi tekee varhaiskasvatuksen arjessa”, kuulee usein kysyttävän. Kaikkea tätä ja muutakin. Tämä on artikkeli omasta työelämäjaksostani, minkä toteutin Jyväskylän pohjoisen alueen varhaiskasvatuksessa.
Muuttuvat tiimirakenteet
Uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) myötä päiväkoteihin on tullut uusi tehtävänimike, varhaiskasvatuksen sosionomi (Finlex 2025). Varhaiskasvatus elää siirtymävaihetta. Vuoteen 2030 mennessä päiväkodin henkilöstörakenne muodostuu niin, että kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla on varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Uuden tiimirakenteen myötä keskustelua on herättänyt varhaiskasvatuksen sosionomin rooli moniammatillisessa tiimissä. Miten varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen näyttäytyy tiimissä? Miten varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva konkretisoituu arjessa? Työelämäjaksoni aikana pääsin syvemmälle tämänhetkisen varhaiskasvatuksen arkeen, josta löytyy myös erinomainen paikka varhaiskasvatuksen sosionomille. Varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseksi, tehtävänkuvia ja osaamista on tarkasteltava uudelleen (Rintakorpi, Holmikari, Jalasmäki & Kukkonen, 2023, 6).
Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen moniammatillisessa tiimissä
Vastuu tehtävänkuvan muodostamisesta on kunnilla, mitä helpottaakseen Talentia on tehnyt varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvaluonnoksen. Talentian tehtävänkuvaluonnoksessa varhaiskasvatuksen sosionomin keskeiset tehtävät ovat lapsiryhmän kasvatus- ja opetustehtävä, perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, monialainen yhteistyö sekä yhteisön toimintakulttuuri. Tehtävän tarkoituksena on tukea lasta ja perhettä kohti yhteisön jäsenyyttä ja aktiivista kansalaisuutta muuttuvassa yhteiskunnassa vahvistamalla näihin tarvittavia taitoja, valmiuksia ja osaamista sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja ehkäistä lasten syrjäytymistä. (Talentia 2025.)
Varhaiskasvatuslaki ja Opetushallituksen laatimat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen työntekijöitä katsomatta työntekijän koulutustaustaa tai tehtävänimikettä. Oppimisen alueet kuvaavat varhaiskasvatuksen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä, joiden pohjalta pedagoginen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan. Oppimisen alueita yhdistelemällä mahdollistetaan lapsille ilmiöiden laaja-alainen tarkastelu ja tutkiminen, missä lähtökohtana on lapsen mielenkiinnon kohteet. (Opetushallitus 2022, 44.)
Työelämäjakson aikana käydyt keskustelut vahvistivat ajatuksiani siitä, että yleisesti on tiedossa varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, palvelujärjestelmän tuntemisessa ja sitä myöten palveluohjauksessa. Tämä erityisosaaminen on tunnistettu niin työntekijöiden kuin myös esihenkilöidenkin tahoilta. Isompana kysymyksenä ja pohdituttavana asiana onkin, miten varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen saadaan näkyväksi arkisessa työssä lasten kanssa, kun kaikkia työntekijöitä ohjaa samat asiakirjat.
Koulutuksen tuottamaa osaamista ohjaavat sosionomi AMK-tutkinnossa sosiaalialan koulutusohjelman kompetenssit (SOAMK 2023) ja näiden lisäksi eriytetyt varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit (SOAMK 2023). Koulutuskohtaiset kompetenssit muodostavatkin tulevan työntekijän ammatillisen asiantuntijuuden perustan (Karelia-ammattikorkeakoulu 2025a). Ensiarvoisen tärkeää onkin, että varhaiskasvatuksen sosionomina työskentelevä tunnistaa oman koulutuksen tuoman osaamisen. Kun varhaiskasvatuksen tiimissä tunnistetaan eri koulutusten tuottama osaaminen, on lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen näin ollen laajempaa ja monipuolisempaa. Osaamisia ei pidä arvottaa, vaan jokainen työntekijä tuo esiin oman erityisosaamisensa yhteisen pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Lapsen edun vuoksi.
Kun jokainen tiimin jäsen pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa, saadaan rikastettua varhaiskasvatuksen arkea. Kunkin ammattinimikkeen edustaja suunnittelee toimintaa oman koulutustaustansa teoreettisia taustoja hyödyntäen.
Sosiaalipedagoginen työote varhaiskasvatuksen sosionomin suunnanantajana
Sosiaalipedagogiikka on isona osana sosionomi AMK-tutkintoa. Sosiaalipedagogisessa toiminnassa tuetaan yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalista kasvua ja arjessa toimimista. Toiminnan tavoitteena on tukea ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2025b.) Jo tämä antaa itsessään näkemystä, miltä kantilta varhaiskasvatuksen sosionomi työtään ajattelee.
Sosiaalipedagoginen työote ja siihen kuuluvat sisällöt ovat siis varhaiskasvatuksen sosionomin ydinosaamista. Näin ollen varhaiskasvatuksen sosionomin työskentelyn lähtökohtia ovat tähän liittyvät käsitteet kuten yhteisöllisyys, toimijuus ja osallisuus. Nämä teoreettiset käsitteet tulee saada näkyväksi ja kuulluksi varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa suunnitellessa ja toteuttaessa.
Varhaiskasvatuksen sosionomi toiminnan toteuttajana
Lapsen varhaiskasvatuspäivä sisältää paljon kohtaamisia, siirtymiä, ohjattua sekä vapaata toimintaa. Yksittäisillä toimintahetkillä on paikkansa, joiden avulla voidaan keskittyä suunnitelmallisesti tiettyihin varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisiin sisältöihin ja tavoitteisiin. Toimintahetkiä suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti koko tiimin kesken sekä itsenäisesti. Näihin toimintoihin varhaiskasvatuksen sosionomi tuo mukaan oman teoriataustansa, jotta lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen mahdollistuu.
Toiminnan sisällöt ja tavoitteet kumpuavat lasten tarpeista, joita työntekijät havainnoivat varhaiskasvatuksen arjessa. Koska varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus on laaja-alainen sosiaalialan koulutus, myös havainnointinäkökulma voi poiketa muiden työntekijöiden näkökulmasta. Miten toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia? Miten toiminta tukee yksilöä osana yhteisöä? Miten toiminnassa mahdollistetaan vuorovaikutuksen ja vertaissuhteiden monipuolisuus? Onkin syytä toistuvasti keskustella tiimissä, miten kukin työntekijä toiminnan näkee.
Leikkipedagogiikka on yksi tärkeimmistä toteutuksen muodoista, missä lapset pääsevät toteuttamaan itseään vertaisten kanssa. Leikin merkityksen ymmärtäminen lapsen kehityksessä, kasvussa ja oppimisessa on kaikkien työntekijöiden osaamista, mutta näkökulma leikin hyödyistä voi olla eri koulutuksen omaavilla erilainen. Kun toinen työntekijä pohtii yksittäisen lapsen kielellisten taitojen kehitystä ja tukemista leikin kautta, voi toinen pohtia miten tämän päiväiset leikit tukivat kaveritaitoja, lisäsivät yhteisöllisyyttä, mahdollistivat osallisuuden toteutumista tai miten leikin avulla voidaan ehkäistä kiusaamista.
Suunniteltujen toimintahetkien lisäksi varhaiskasvatuksen arki ja struktuuri on suunniteltava. Kokopäiväpedagogiikka mahdollistaa koko varhaiskasvatuspäivän suunnitellun toteutumisen. Kokopäiväpedagogisen ajattelun myötä pedagogiset tavoitteet koskettaa kaikkia niin suunniteltuja kuin myös spontaaneja tilanteita (Lämsä 2021, 80). Arjen kohtaamiset, vapaat toiminnat ja perustoimintatilanteet pitävät sisällään paljon varhaiskasvatuksen sosionomin ydinosaamiseen liittyviä teemoja kuten vuorovaikutusta ja osallistamista (SOAMK 2023).
Jotta varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen tulee näkyväksi lapsiryhmän arjessa, on työntekijän tuotava esiin tiimissä suunnitellun ja kokopäiväpedagogisen toiminnan teoreettisia perusteluja. Mikä ohjaa hänen toimintaansa sekä miksi kyseistä toimintaa on ylipäätänsä toteutettava. Näin ollen kaikkien työnimikkeiden osaaminen saadaan limitettyä keskenään laadukkaan varhaiskasvatuksen edistämiseksi.
Katseet tulevaan
Vuosi 2030 lähestyy kovaa vauhtia, ja tällöin uusi henkilöstömitoitus astuu voimaan. Kuntien rooli on merkittävä, jotta varmistetaan varhaiskasvatuksen laadun ylläpitäminen. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat yhteistyössä kuntien kanssa rakentaneet erilaisia koulutuspolkuja, joilla korkeakoulutettuja työntekijöitä saadaan lisää. Karelia-ammattikorkeakoulussa on alkamassa varhaiskasvatuksen sosionomin täydennyskoulutus keväällä 2026 jo valmistuneille sosionomeille, jonka myötä varhaiskasvatukseen saadaan lisää varhaiskasvatuksen sosionomeja. Niitä, jotka leikkivät, laulavat, touhuavat ja tutkivat yhdessä lasten kanssa; sosiaalipedagogisin silmälasein.
Kirjoittaja:
Antti Raekorpi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Finlex. 2025. Varhaiskasvatuslaki (540/2018).
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2025a. Opinto-opas. https://opintoopas.karelia.fi/47/fi/94/127/505 Luettu: 14.2.2025
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2025b. Koulutuksen kuvaus. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.00000000000000002349 Luettu: 14.2.2025
Lämsä, T. 2021. Kokopäiväpedagogiikka ja sen kehittäminen varhaiskasvatuksessa. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/102527/64318 14.2.2025
Opetushallitus. 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022.
Rintakorpi, K., Holmikari, J, Jalasmäki, H. & Kukkonen, S. 2023. Ammattina varhaiskasvatuksen sosionomi.
SOAMK. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomin kompetenssit. https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/12/Varhaiskasvatuksen-sosionomikompetenssit-2023.pdf
Talentia. 2025. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva. https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/ luettu: 14.2.2025.