Ilman loppukäyttäjien palautetta voi olla vaikea tietää, millaisia haasteita tai kehityskohteita kehitteillä olevaan täysin uuteen tuotteeseen voi liittyä. Käyttäjien kokemuksien kerääminen tuotekehityksen koko elinkaaren ajan voi aikanaan olla ratkaiseva tuotteen markkinoilla menestymisen kannalta. Tässä artikkelissa kuvataan prosessi, jossa vielä kehitteillä oleva selän hierontalaite annettiin testattavaksi työikäisille toimistotyöläisille.
Karelia-ammattikorkeakoulun INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeessa tuetaan yrityksiä uusien käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisessä. Tuotekehityksen eri vaiheessa olevia innovaatiota voidaan viedä testattavaksi esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tai erilaisille asiakaskohderyhmille. Syksyllä 2025 käynnistettiin yhteistyö Jere Nevalaisen (Tech-ant Oy) ja Paula Hiltusen kanssa (kuva 1). Jeren innovaatio selän hierontalaite MyHierotin on alun perin syntynyt omasta aidosta tarpeesta ratkaisuna pidempiaikaiseen selkävaivaan. Jere ja Paula ovat saaneet MyHierottimen kehittämiseen tukea esimerkiksi Pohjois-Savon Draft – yrittäjyysohjelmasta (Business Center Pohjois-Savo 2025).
Käyttäjätestausprosessin käynnistyminen
Prosessi käyttäjätestauksen toteuttamiseen käynnistyi alkusyksystä 2025 Teams-tapaamisessa, jossa ilmeni yrityksen tarve saada loppukäyttäjien palautetta ja kokemuksia kehitteillä olevasta selän hierontalaitteesta. Tapaamisessa käytiin läpi yrityksen alustavat toiveet testaukselle kuten millaista kohderyhmää haetaan testaajiksi ja millaista tietoa tuotekehitykseen tarvitaan. Koska MyHierotin on vielä suojaamaton ja kehitysvaiheessa, salassapitoon liittyvät kysymykset tuli ottaa huomioon testausprosessin alusta asti. Yhdessä yrityksen kanssa todettiin, että testauksen kohderyhmäksi kannattaisi tavoitella työikäisiä toimistotyöläisiä, jotka ovat myös potentiaalista asiakaskohderyhmää tulevaisuudessa.
Ensimmäisen tapaamisen jälkeen ryhdyimme selvittämään käytännön asioita testausprosessin toteuttamiseksi (kuva 2). Meillä oli jo aiempaa kokemusta käyttäjätestauksesta edelliseltä keväältä (Käyttäjälähtöinen kehittäminen -innovatiivisen tuotekehityksen perusta – Karelia-ammattikorkeakoulu), mistä olikin hyötyä uuden testausprosessin suunnittelussa. Tällä kertaa testauksen kohderyhmä päädyttiin hakemaan Karelian henkilöstöstä, mikä mahdollistaisi sujuvan prosessin testiryhmän rekrytointiin ja testausjakson toteuttamiseen. Testausprosessia varten selvitimme myös, millaisia sopimuksia tarvitaan ja täytyykö olemassa olevia sopimuspohjia räätälöidä kyseiseen käyttötarkoitukseen. Myös tuotteen suojaamiseen liittyvät kysymykset, kuten testaajien sitoutuminen salassapitoon, täytyi varmistaa. Testausprosessin toteuttamisesta sovittiin kirjallisesti erillisellä sopimuksella yrityksen ja Karelian kesken.
Syksyn aikana yrityksen edustajia tavattiin useamman kerran Teams-palavereissa, joissa tarkennettiin tiedonkeruun tarvetta, testaajien määrää, käytännön järjestelyjä ja toteutusaikataulua. Pohdimme myös sitä, millaisia tiedonkeruumenetelmiä käytetään, jotta käyttäjiltä saadut kokemukset palvelisivat yrityksen tarvetta mahdollisimman hyvin. Vaihtoehtoina olivat mm. yksilöhaastattelut tai kyselylomakkeet, joista lopulta yrityksen toiveesta päädyttiin jälkimmäiseen. Kyselylomakkeet rakentuivat yrityksen tiedonkeruutarpeiden pohjalta kuuteen eri teemaan:
- Laitteen asennus ja käyttöönotto
- Käyttöohjeiden ymmärrettävyys
- Hierontalaitteen käyttö
- Hierontalaitteen vaikutukset
- Suosittelu (Kuinka todennäköisesti suosittelisi laitetta muille?)
- Yleiset kokemukset ja kehitysehdotukset
- Laitteen käyttömäärä ja -aika (erillinen seurantalomake)
Testausjakson pituudeksi sovittiin kaksi viikkoa marras-joulukuussa 2025. Testaukseen osallistuvia tulisi olla minimissään viisi. Testausjaksolle oli saatavilla 6 hierontalaitetta, joten tämän enempää testaajia ei ollut mahdollista ottaa mukaan. Inno-hankkeen asiantuntijat vastasivat koko testausjakson toteuttamisesta, tiedonkeruusta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista. Näin pystyimme turvaamaan testaajien anonymiteetin ja tarjoamaan mahdollisimman neutraalin testausjakson, jossa oli mahdollista antaa monipuolista ja aitoa käyttäjäpalautetta uuden tuotteen hyvistä ja huonoista puolista sekä kehityskohteista.
Testausjakson toteutus
Käyttäjätestaukseen osallistui kuusi vapaaehtoista henkilöä, jotka ilmoittautuivat mukaan Karelian intrassa marraskuussa 2025 julkaistun ilmoituksen perusteella. Testaajat löytyivät nopeasti jo vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta ja heidät valittiin ilmoittautumisjärjestyksessä. Testaukseen olisi saatu enemmänkin osallistujia mukaan, jos tarve olisi ollut. Ennen testausjakson aloittamista osallistujat allekirjoittivat kirjallisen sopimuksen, jossa he sitoutuivat mm. siihen, ettei hierontalaitteesta saa ottaa valokuvia. Samalla he saivat käytännön tietoa testausjakson toteuttamisesta. Heille kerrottiin mm. miksi testausta tehdään ja miten kerättyä tietoa tullaan käyttämään.
Testausjakson alkaessa kunkin testaajan kanssa sovittiin henkilökohtainen tapaaminen hierontalaitteen luovutusta varten. Tässä yhteydessä jokaisen kanssa kerrattiin testausjakson käytännöt ja toimintatavoista esim. laitteen rikkoutuessa sekä ohjeet ongelmatilanteiden varalle. Testaajille luovutettiin yrityksen laatima kirjallinen ohje hierontalaitteen kokoamiseen ja käyttöön sekä testauksen dokumentointia varten laaditut kysely- ja seurantalomakkeet. Materiaalit käytiin yhdessä läpi ja testaajia kannustettiin käyttämään hierontalaitetta mahdollisuuksien mukaan päivittäin, joko toimistolla ja/tai etätöissä, ja kirjaamaan huolellisesti lomakkeisiin kaikki kokemukset. Varsinainen laitteeseen tutustuminen jätettiin testaajan omalle vastuulle. Laitteen käyttöön ei annettu suullisesti mitään ohjeita, jotta käyttöönottotilanne kirjallisia käyttöohjeita hyödyntämällä olisi mahdollisimman autenttinen. Testaajia muistutettiin myös omien kehon tuntemusten kuuntelemisesta hierontalaitteen käytön aikana.
Kahden viikon testausjakson aikana testaajat kirjasivat kokemuksia kyselylomakkeelle, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Lisäksi he seurasivat hierontalaitteen päivittäistä käyttökertojen määrä ja laitteen käyttöön kulutettua aikaa toisella seurantalomakkeelle. Testausjakson päätyttyä laitteet, käyttöohjeet ja kysely- ja seurantalomakkeet kerättiin heiltä pois. Samalla testaajilta kysyttiin lyhyt suullinen yhteenveto heidän kokemuksistaan osallistumisesta testausjaksolle ja testausprosessin toimivuudesta. Koko testausprosessin toteutus on avattu alla olevaan prosessikuvaukseen (kuva 3).
Testauksen tulokset
Testausjakson päätyttyä kysely- ja seurantalomakkeiden sisältämä tieto siirrettiin sellaisenaan digitaalisen muotoon, koska tiedonkeruussa oli käytetty perinteisiä paperilomakkeita, jotta kokemusten kirjaaminen olisi käyttäjille vaivatonta ja nopeaa työnteon ja vapaa-ajan vieton lomassa. Tämän jälkeen kokosimme kaikista palautteista raporttimuotoisen yhteenvedon, jossa kuvattiin testaajien kokemuksia testausjakson ajalta. Kirjallinen raportti sisältää tietoa myös esimerkiksi laitteen keskimääräisestä päivittäisestä käyttömäärästä ja testaajien autenttisia kommentteja.
Kokonaisuudessaan hierontalaitteen testaus onnistui suunnitelmien mukaan. Testaajia saatiin tarvittava määrä (6 henkilöä). Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mikä oli positiivinen yllätys. Testaukseen ilmoittautuneet olivat työikäisiä henkilöitä, jotka viettävät ison osan työpäivästä tietokoneen ääressä. Lihasjumien ennaltaehkäisy vaikutti olevan heille ajankohtainen ja kiinnostava teema. Kaikki osallistujat suhtautuivat laitteen testaukseen innostuneesti ja avoimin mielin.
Lähtökohtaisesti testaajat pitivät selän hierontalaitteen perusideaa hyvänä. Testaajien käyttökokemukset toki vaihtelivat varsin paljon. Osalle alkuvaikeuksia aiheuttivat hierontalaitteen asennus ja käyttöohjeet. Oikeiden hierontapisteiden löytyessä ja voimakkuuden ollessa sopiva hierontalaitteen käyttö koettiin toimivaksi. Kovin jumissa oleville lihaksille tai ennestään hyvin kivuliaille alueille hierontalaitteen käyttö ei testaajien mukaan välttämättä sovi. Useampi testaajista koki yläselän ja lapojen alueen hyötyvän hierontalaitteen käytöstä eniten. Kehityskohteina nähtiin hierontalaitteen kiinnityksen tukevuus, siirrettävyys ja korkeudensäätö sekä hierontapäiden muunneltavuus. Testaajilta nousi myös konkreettisia kehittämisideoita, esimerkiksi yhden testaajan ehdottama lyhyt ohjevideo.
Lopputuloksena voidaan todeta, että hierontalaitteelle löytyy sopivaa asiakaskuntaa esimerkiksi paljon istumatyötä tekevien työikäisten kohderyhmässä. Laitteen helppokäyttöisyyteen ja monipuolisuuteen kannattaa kuitenkin kehitystyön seuraavissa vaiheissa vielä panostaa, jotta loppukäyttäjät saisivat laitteesta mahdollisimman paljon hyötyä.
Testausjakson tarkemmat tulokset ja yhteenvetoraportti käytiin läpi Teams-tapaamisessa Jeren ja Paulan kanssa tammikuussa 2026. Raportti toimitettiin heille tämän jälkeen sähköpostitse. Viimeisen kerran tavattiin Teamsissa helmikuussa 2026, jolloin sovittiin mm. käyttäjätestausprosessiin liittyvästä viestinnästä, kuten tämän artikkelin julkaisemisesta.
Käyttäjätestausprosessin kokemukset
Testaajat kokivat käyttäjätestausprosessin helppona ja mielekkäänä. Nopea vapaaehtoisten testaajien löytyminen kertoo loppukäyttäjien kiinnostuksesta osallistua uusien innovaatioiden kehittämiseen. Yksi testaajista kiteytti kokemuksensa näin: ”Voisin osallistua uudestaankin!”
Jere ja Paula puolestaan kuvasivat prosessia seuraavalla tavalla:
”Yhteistyö Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa oli meille arvokas kokemus. Testausjakson käytännön järjestelyt sujuivat hyvin ja oli hienoa nähdä, kuinka nopeasti vapaaehtoiset testaajat löytyivät. Saimme testauksesta konkreettista ja rehellistä palautetta loppukäyttäjiltä, mikä auttaa meitä kehittämään MyHierotinta eteenpäin.
Erityisesti arvostimme sitä, että testaus toteutettiin neutraalisti ja testaajien anonymiteetti säilyi, jolloin palaute oli aidosti käyttäjälähtöistä. Testauksen tulokset vahvistivat näkemystämme siitä, että laitteen perusidea on toimiva, ja samalla saimme tärkeää tietoa kehityskohteista, joihin panostamme seuraavissa vaiheissa. Suosittelemme vastaavaa yhteistyötä muillekin tuotekehitysvaiheessa oleville yrityksille.”
Yhteenvetona voimmekin todeta, että käyttäjätestauksen käytännön suunnitteluun kannattaa varata aikaa niin yrityksen kuin testauspalvelua toteuttavan toimijan näkökulmasta. Huolellinen valmistautuminen sujuvoittaa varsinaista testausvaihetta, jossa loppukäyttäjät ovat mukana. Tällä kertaa vapaaehtoiset testaajat löytyivät nopeasti, mutta on hyvä varautua siihen, että testaajien rekrytointi voi viedä aikaa. Myös tarvittavien kirjallisten sopimusten valmistelu saattaa olla hidasta, jos sopimuksia täytyy räätälöidä tai niitä ei ole vielä olemassa. Kaiken kaikkiaan tämä käyttäjätestausprosessi eteni hyvin ja aikataulussa pysyen. Jatkossa voisi kokeilla myös esimerkiksi yhteiskehittämisen työpajoja, joissa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat tai ammattilaiset pääsisivät kokeilemaan ja tutkimaan kehitteillä olevaa tuotetta. Samalla voisi kerätä palautetta ja kehittämisehdotuksia sekä havainnoida tuotteen käyttöä reaaliaikaisesti.
Jos sinulla tai yritykselläsi on tuoteidea tai kehitteillä oleva ratkaisu, ota yhteyttä ja mietitään, voimmeko me olla avuksi. Lisätietoja: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected], Karelia-amk.
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Business Center Pohjois-Savo 2025. MyHierotin – uusi tapa hoitaa lihasjumeja. https://bcpohjois-savo.fi/myhierotin-uusi-tapa-hoitaa-lihasjumeja/ 9.2.2026
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136.
