Itävallan Welsissä vuosittain järjestettävä World Sustainable Energy Days (WSED) 24.-27.2.2026, on vakiintunut yhdeksi maailman suurimmaksi ilmastokestävän energiasiirtymän konferenssi- ja näyttelytapahtumaksi. WSED- tapahtumapäivillä EU:n ManagEnergy-ohjelman toimesta järjestettiin kansainvälinen ajankohtaisseminaari Euroopan energiayhteisöistä (Energy Community Workshop).
World Sustainable Energy Days – isosti kaikkea kestävästä energiasta
Alkujaan 2000-luvun alkuvuosina tapahtuma profiloitui erityisesti bioenergian ympärille. Nykyään laaja konferenssitarjonta kattaa kaikkea niin pellettienergiasta teollisuuden kestävään energiasiirtymään kuin energiatehokkuudesta älykkääseen sähköiseen liikenteeseen. Konferenssi kokosi paikalle yli 700 asiantuntijaa 63 eri maasta. Lisäksi nelipäiväinen tapahtumakokonaisuus sisälsi laajan energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian messualueen, jossa olivat esillä erityisen vahvasti kuluttajasektorin uusimmat energiaratkaisut. Messut houkuttelivat paikalle yhteensä 82 000 vierailijaa.
Energiayhteisöjen työpaja oli osa laajempaa Euroopan Energiatehokkuuskonferenssia (European Energy Efficiency Conference), joka sisälsi yhteensä viisi eri seminaaria. Tilaisuuteen osallistumisen matka- ja majoituskuluihin myönnettiin Karelialle henkilökohtainen pienehkö 400 € tuki EU:n ManagEnergy-ohjelman kautta.
Työpaja rakentui kahdesta teemakokonaisuudesta, joista ensin käsiteltiin energiayhteisöjen tilannetta EU näkökulmasta sekä osin teknisiäkin energiayhteisöjen toimintaa koskevia digitaalisia ratkaisuja ja niiden merkitystä (Communities: a driving force for the energy transition). Toisena osiona kuultiin useita esimerkkikohteiden katsauksia ja onnistuneita energiayhteisöjen toteutuksia ympäri eteläistä Eurooppaa (Beyond Theory: Success stories from Energy Communities across Europe).
Energiayhteisöt loikkaavat digin avulla
Ensimmäisen teemakokonaisuuden alkuun Katharina Hartmann (European Commission, DG Energy) kävi läpi energiayhteisöjä koskevia poliittisia näkökulmia sekä mm. kuluttajille suunnatun energianeuvonta hubin toimintaa (Citizen energy advisory hub CEAH).
EU rahoitteisista energiayhteisöhankkeista kertyneitä positiivisia kokemuksia esitteli Talía Brun Marcen (European Commission, CINEA). Felix Kriedemann Euroopan energiayhteisöliitosta (REScoop.eu) kertoi energiayhteisöjen mahdollisista ja potentiaalisista rahoitusratkaisuista. Lisäksi ensimmäisessä teemakokonaisuudessa konferenssin johtaja Christiane Egger (OÖ Energiesparverband, Ylä-Itävallan alueen energiatoimisto) esitteli järjestäjän ominaisuudessa Ylä-Itävallan tilannetta ja energiayhteisöjen määrän voimakasta kasvua alueella. Heidän alueellaan energiayhteisöjä on jo 800 kpl ja määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Yhteisöille on myös tarjolla taloudellista tukea, mm. verkkomaksusta paikallisesti toimiva energiayhteisö saa 2/3 alennuksen sekä vapautuksen sähköverosta. Edut ovat yhteensä n. 3-5 snt/kWh.
Älykkäiden energiamittareiden jopa kriittisen tärkeää merkitystä energiayhteisöjen toiminnalle toi esille Harald Proidl (e-control) Itävallasta. Uusien älykkäiden ja joustavien sähköenergiapalvelujen kehittyminen on käytännössä mahdotonta ilman kehittyneitä energiamittareita. Niiden avulla mahdollistetaan erilaisten energiayhteisöjen toiminta ja sujuva operointi verkkoyhtiöiden kanssa yhteistyössä.
Lohkoketjualustan kehityksestä ja testauksesta energiayhteisötoiminnan optimoinnissa kertoi Francisco Puente yrityksestä InEExS. Yrityksellä on oma pilottiprojekti, jossa kehitetään ja testataan uutta alustaa mm. aurinkosähkön tuotannon omakäytön maksimoimiseksi.
Yhteisöllistä energiaa ympäri Euroopan
Toisessa teemakokonaisuudessa kuultiin energiayhteisöjen erilaisista toteutuksista, menestystekijöistä, haasteista ja käytännön opeista usean Keski- ja Etelä-Euroopan maan osalta. Sloveniasta esittelyssä oli ns. viikonlopun energiayhteisö, jossa teollisuusalueen aurinkovoimaloiden tuotannolle on viikonloppuisin vain n. 5-10% osalta omakäyttöä. Viikonlopun aurinkosähkötuotannon käytön tehostamiseksi on perustettu energiayhteisö läheisen yliopistollisen sairaalan kanssa, joka saa viikonloppujen ylimääräsähkön hyödyntämisellä n. 100 000€ vuotuiset säästöt pelkästään sähköenergiakuluissa (n. 514MWh).
Kyprokselta esittelyssä oli rakentumisvaiheessa oleva ensimmäinen energiayhteisö, jossa jäseninä ovat viisi eri puolilla saarta sijaitsevaa kylää. Yhteisöllä on oma hallintoelin ja sillä on laillinen status (vrt. osuuskunta). Tavoitteena on n. 250 jäsentä, uusia aurinkosähköinvestointeja sekä säästöä yhteisön jäsenten energiakuluihin.
Espanjan Kanarian saarten osalta esiteltiin rahoitusmallien tilannetta energiayhteisöjen järjestelmäinvestointien rahoittamiseen. Alueelle on 2023 tullut tukiohjelma, josta energiayhteisö (voittoa tavoittelematon yhteisö) voi saada jopa 80% tuen investointiin. Ongelmaksi on muodostunut merkittävän tuen maksu jälkikäteen sekä myös jäljelle jäävä 20% maksuosuus. Ratkaisuksi on nyt kehitetty toimintamalli, jossa laitteistotarjoajat (eli yritykset) pisteytetään ja erityisen suuri painoarvo on sillä, kuka tarjoaa laitteiston lisäksi edullisimman 100% rahoituksen järjestelmän hankinnalle.
Muita energiayhteisöjen erilaisia toteutuneita esimerkkejä työpajassa oli lisäksi Italiasta, Romaniasta, Itävallasta, Ranskasta, Belgiasta, Bulgariasta ja Kreikasta.
Energiayhteisöt hakevat muotoaan
Esityksissä tuli hyvin esille se, kuinka energiayhteisöjä koskeva lainsäädäntö on vielä kehittymässä. Ja uusia yhteisöllisiä, paikallista tai alueellista energiasiirtymää tukevia toimintamalleja on edelleen kehittymässä. Energiayhteisön ja energiaosuuskunnan välinen raja oli myös joidenkin maiden ja esitysten osalta osin epäselvä ja mm. Romanian esimerkkikohde olikin mainittu nimenomaan energiaosuuskuntana.
Yhteisömallit ovat moninaisia ja tietyillä alueilla yleistyvät paikalliset kiinteistökohtaiset energiayhteisöt. Useissa maissa on taas enemmän ns. hajautettuja energiayhteisöjä, joissa jäsenet ja energian tuotantopaikat eivät sijaitse välttämättä samalla tontilla tai edes lähietäisyydellä toisistaan. Energiayhteisöjen yleistymiseen yleisellä tasolla vaikuttavat toisaalta eri maiden huomattava suuret erot sähkön kuluttajahinnoissa, ja toisaalta erilainen tukipolitiikka. Esimerkiksi Suomessa energiayhteisöjen perustamiseen ei ole tarjolla mitään tukia, ja sähkön kuluttajahinta on meillä Euroopan alhaisimpien joukossa. Lieneekö se myös osasyynä suomalaisten onnellisuuteen.
Anssi Kokkonen osallistui energiayhteisöjen kansainväliseen työpajaan Karelian SEEC-hankkeen puolesta.
Kirjoittaja:
Anssi Kokkonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
