Y-Akatemiassa yhteisöllisyys ja hyvinvointi nähdään oppimista mahdollistavina tekijöinä. Oppiminen ei perustu kilpailuun tai yksilösuorituksiin, vaan siihen, että jokainen opiskelija kokee kuuluvansa tiimiin ja voi tuoda oman osaamisensa yhteiseen käyttöön. Tämä ajattelu vahvistaa turvallista oppimisilmapiiriä ja lisää psykologista turvallisuuden tunnetta, jossa on tilaa kokeiluille, oivalluksille ja vastuulliselle virheistä oppimiselle. Y-akatemiassa yhteisöllisyys ja hyvinvointi nähdään oppimista mahdollistavina tekijöinä.
Työhyvinvoinnin merkitys korostuu Y-Akatemiassa
Työhyvinvoinnin näkökulma näkyy tiimin arjessa. Opiskelijat harjoittelevat oman työnsä rajaamista, kuormituksen tunnistamista ja palautumisen huomioimista osana tehtävien toteutusta. Samalla he oppivat ymmärtämään, miten yksilön hyvinvointi voi vaikuttaa koko tiimin toimivuuteen ja päinvastoin. Nämä taidot ovat keskeisiä kaikissa työyhteisöissä ja ovat nousseet entistä tärkeämmiksi muuttuvassa työelämässä.
Yhteisessä reflektoinnissa yhtenä osa-alueena on oma ja tiimin hyvinvointi. Y-Akatemiassa aloittavien tiimien orientaatiopäiviin kuuluu hyvinvointidialogi, jossa paneudutaan eri hyvinvoinnin osa-alueisiin hyödyntäen MIELI ry:n Mielenterveyden kättä (uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet ja tunteet, liikkuminen, vapaa-aika ja luovuus sekä arvot). Dialogin tavoitteena on tukea opiskelijoita tunnistamaan omaan palautumiseen vaikuttavia tekijöitä ja varaamaan niille aikaa arjessa.
Y-Akatemiassa helposti innostutaan osallistumaan useisiin itseä kiinnostaviin projekteihin ja oma hyvinvointi sekä kuormituksen arviointi saattaa unohtua. Näiden keskustelujen avulla opiskelijat pysähtyvät tarkastelemaan omaa tilaansa, tiimin dynamiikkaa ja työn kulkua. Kiinalaista sananlaskua mukaillen Y-Akatemiassa asioiden tekeminen on jalo taito, mutta niin myös asioiden tekemättä jättäminen – enemmän on vähemmän ja epäolennaisen karsiminen viisautta. Yhteisöön ja työhyvinvointiin liittyvä turvallisuus, avoimuus ja luottamus eivät synny sattumalta, vaan ne rakentuvat pitkäjänteisestä työstä ja yhteisen kulttuurin vaalimisesta.
Dialoginen ja valmentava johtaminen oppimisen ytimessä
Dialoginen ja valmentava johtaminen on Y-Akatemian keskeinen toimintaperiaate. Dialogissa korostuvat kuunteleminen, eri näkökulmien arvostaminen ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen. Se eroaa perinteisestä keskustelusta siten, että dialogissa ei pyritä voittamaan väittelyä tai monologiin keskittymistä, vaan tutkimaan yhdessä ilmiöitä ja löytämään ratkaisuja, jotka tukevat tiimin toimintaa. Dialogin avulla myös käsitellään ristiriidat, päätetään yhteisistä toimintatavoista ja rakennetaan yhteinen suunta projekteille.
Opiskelijat oppivat dialogin kautta johtajuutta, joka pohjautuu vuorovaikutukseen eikä autoritaarisuuteen – taitoja, joita monissa organisaatioissa pidetään nykyisin aivan keskeisinä. Dialoginen johtaminen kehittää myös opiskelijan itsetuntemusta ja kykyä tunnistaa oma roolinsa tiimin jäsenenä. Kun opiskelijat oppivat sanoittamaan ajatuksiaan ja kuulemaan toisten näkökulmia, he vahvistavat myös taitojaan johtaa omaa työskentelyään.
Arvot, pelisäännöt ja johtajuus tiimin kompassina
Tiimit aloittavat toimintansa pohtimalla yhteisiä arvoja sekä sopimalla pelisäännöt, jotka ohjaavat arjen työskentelyä. Arvojen määrittely auttaa tiimiä tunnistamaan, millaisia toimintatapoja he haluavat ylläpitää ja millaisia yhteistä hyvää edistäviä periaatteita he haluavat toteuttaa. Arvot luovat perustan myös tiimin visio- ja strategiatyölle, kun taas pelisäännöt konkretisoivat nämä arvot arjen valinnoiksi ja ohjaavat tiimin vuorovaikutusta.
Arvot ja pelisäännöt toimivat myös oppimisen välineinä. Kun tiimi palaa niihin säännöllisesti, opiskelijat oppivat hahmottamaan organisaatiokulttuurin muodostumista ja sitä, miten arvopohjainen johtaminen näkyy käytännön tilanteissa. Tämä tukee laajempaa ymmärrystä siitä, miten työyhteisöjen toimivuutta voidaan rakentaa tietoisten valintojen ja yhteisen keskustelun kautta.
Tiimin arvotyöskentely vahvistaa opiskelijoiden kykyä toimia erilaisissa tiimeissä ja organisaatioissa, joissa arvot, pelisäännöt ja yhteinen kulttuuri vaikuttavat suoraan työhyvinvointiin ja tuloksellisuuteen. Näin Y-akatemia tarjoaa kokemuksia, jotka ovat sovellettavissa hyvin monenlaisiin työympäristöihin.
Tiimiliiderirooli ja jaettu johtajuus
Y-Akatemiassa johtajuutta harjoitellaan jaetun vastuun mallin kautta. Jokaisessa tiimissä valitaan tiimiliideri tai tiimiliideripari, joka osallistuu akatemiakokoukseen kahden viikon välein kertomaan oman tiimin kuulumisia ja kehittämään toimintaa yhdessä valmentajien kanssa. Tiimiliideriroolia kierrätetään tiimissä, jotta jokainen opiskelija saa mahdollisuuden harjoitella johtamista ja oppia erilaisia tapoja ohjata tiimin toimintaa. Tiimiliideri vaihdetaan saattaen vaihtaen pari kertaa lukuvuoden aikana tiimin tarpeiden mukaisesti. Liiderin tehtävä ei ole määrätä suuntaa yksin, vaan auttaa tiimiä jäsentämään tavoitteensa, koordinoimaan asioita ja pitämään huolta yhteisestä oppimisesta.
Tämä malli tukee opiskelijoiden valmiuksia toimia monitasoisissa työelämän johtamistilanteissa, joissa johtajuus ei enää välttämättä ole sidottu yhteen asemaan tai henkilöön. Jaetun johtajuuden avulla opiskelijat oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan, kehittämään päätöksentekotaitojaan ja kantamaan vastuuta yhteisestä työstä. Tiimiliiderimalli myös tekee näkyväksi sen, että johtajuus on palvelua, ei itsensä korostamista vaan jossain määrin tiimin arjen mahdollistamista ja tukemista. Y-Akatemiassa liiderin tehtävä on mahdollistaa toisten onnistuminen, mikä heijastaa modernia käsitystä osallistavasta ja ihmisläheisestä johtamisesta.
Johtaminen tukee sekä yksilön kasvua että tiimin kehitystä ja vahvistaa tiimiälyä. Tiimiäly tarkoittaa tiimin kykyä hahmottaa ja ratkaista monimutkaisia ongelmia yhdessä, joissa hyödynnetään jokaisen vahvuuksia, osaamista ja kokemushistoriaa. Tiimiäly vaatii sosiaalista herkkyyttä ja tunneälyä, jossa havainnoidaan toisen tunteita ja sanattomia viestejä. Tämä edellyttää keskustelun tasapuolisuutta ja muiden mielipiteiden sekä näkökulmien arvostamista.
Tiimit tutustuvat myös kaverijohtamisen visuaaliseen innostuskirjaan, jossa mallintaminen lähtee tiimin liideristä. Inspiroiva jaettu visio rakennetaan yhdessä tiimin kanssa ja sen unelmista. Prosessin haastamisella tarkoitetaan tiimin ja sen liiderin kykyjen haastamista. Antamalla toisten toimia aktiivisesti rakentuu luottamus tiimiin. Se vaatii tiimiliideriä olemaan sydämellään mukana ja rohkaisemaan tiiminsä jäseniä.
Kirjoittajat:
Martha Balerina, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Daniel Bågeberg, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mikko Lahti, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riikka Räsänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Varis, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Mieli ry. 2025. Mielenterveyden käsi. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mielenterveys-ja-arjen-taidot/mielenterveyden-kasi-kuvaa-mielen-hyvinvointiin-vaikuttavia-arjen-valintoja/
Toivanen H. 2013: Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Vaasa: Painopaikka Oy Fram Ab. kaverijohtamisen-visuaalinen-innostuskirja.pdf
