Kansantaudeista sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat suomalaisessa väestössä edelleen haasteena.
Kansantaudeilla tarkoitetaan sairauksia, jotka vaikuttavat väestön terveydentilaan, aiheuttaen kuolleisuutta ja vaikuttaen myös kansatalouteen lisääntyvien terveydenhuollon palveluiden käytön vuoksi. Suomessa kroonisiksi kansantaudeiksi lasketaan muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes ja syöpäsairaudet. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.) Näiden sairauksien riskitekijöitä ovat vähäinen liikunta, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, lihavuus, epäterveellinen ruokavalio. Nämä tekijät voivat johtaa diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja kohonneisiin kolesteroliarvoihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a).
Suomalaisilla sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ovat yhä yleisin kuolinsyy. (Tilastokeskus 2025). Vaikka kolesteroli- ja verenpainetasot riskitekijöinä ovat laskeneet vuosikymmenten aikana, on kehitys selkeästi hidastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla lihavuus (kehon painoindeksi yli 30 kg/m2) on yleistynyt huolestuttavasti. (Lehtoranta ym. 2025.)
Pohjois-Karjalan sairastavuusindeksi on maan korkeinta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kelan ylläpitämä kansallinen terveysindeksi kuvaa alueen väestön kansansairauksien yleisyyttä (sairastavuusindeksi) ja työkyvyttömyyttä (työkyvyttömyysindeksi) suhteessa koko maan tasoon (100). Sairastavuusindeksiin sisältyvät kansansairaudet ovat syöpäsairaudet, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025.) Pohjois-Karjalassa sairastavuusindeksi on yli 100, mikä tarkoittaa, että alueen väestössä kansansairastavuus on yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Indeksin perusteella Pohjois-Karjala kuuluu kolmen korkeimman sairastavuuden alueen joukkoon yhdessä Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Kun tarkastellaan yksittäisten sairauksien indeksiä, huomataan, että pohjoiskarjalaisten sairastavuus suhteessa muuhun Suomeen on korkeaa erityisesti sepelvaltimotaudissa, diabeteksessa, tuki- ja liikuntaelinsairauksissa, vakavissa mielenterveysongelmissa, alkoholisairauksissa ja kroonisissa keuhkosairauksissa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)
Pohjois-Karjalaisten elintavoissa löytyy myös parannettavaa, sillä yli puolet pohjoiskarjalaisista liikkuu terveyssuosituksia vähemmän (Parikka ym. 2020), ja lähes joka viides ei nuku riittävästi (Sotkanet 2025a). Myös lihavuus on Pohjois-karjalassa yleisempää kuin muualla Suomessa. 20–64- vuotiaista 28 % on lihavia, kun koko maan vastaava osuus on 25 % (Sotkanet 2025b).
Pohjois-Karjala-projektin uusi tuleminen 2020-luvun keinoin
Professori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala-projekti (1972–1997) oli tavoitteellinen terveyden edistämisen hanke, joka sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin verenpaine- ja kolesteroliarvojen alentaminen sekä tupakoinnin vähentäminen. Näihin pyrittiin vaikuttamaan ruokavaliomuutoksilla, esimerkiksi suolan ja voin vähentämisellä. Kansanterveystyön ja neuvonnan seurauksena alueemme ihmisten sydäntautikuolleisuus väheni ja elinikä piteni. Ruokavaliomuutokset laskivat väestön kolesteroliarvoja yli 20 %, erityisesti miesten enneaikainen sydänkuolleisuus väheni yli 80 % sekä tupakointiin liittyvien syöpien määrä laski merkittävästi verrattuna sodan jälkeiseen tilanteeseen. Ennaltaehkäisevän kansanterveystyön ja yhteisöllisen terveyden edistämisen vaikuttavuus tuli vahvasti todistetuksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022b).
Työikäisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä
Pohjois-Karjala projekti 2.0-hankkeen (Pohjois-Karjala projekti 2.0 – Kohti toimintakykyisempää Suomea) tavoitteena on edistää työikäisen väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä kansansairauksia. Kohderyhmää ovat 18–65-vuotiaat, tyypin 2 diabetes- ja/tai sydän- ja valtimotautiriskissä olevat pohjoiskarjalaiset. Elintapaohjauksen palvelut ovat saatavilla Ihmisten huoltoasemalla Joensuun Prismassa kauppareissun yhteydessä sekä digitaalisesti vuorokauden ympäri älypuhelimella tai tietokoneella. Ihmisten huoltoasema on Pohjois-Karjala projektin uusi tuleminen 2020-luvun keinoin. Hankkeessa keskeistä on elintapaohjauksen ja -tiedon tuominen lähelle ihmisten arkea, sekä saavutettavuuden edistäminen digitaalisia palveluja hyödyntäen.
Hankkeessa toteutetaan lisäksi kaksi puolen vuoden mittaista digitaalista elintapaohjauksen pilottia (Kippari-valmennus). Toimintamallin vaikuttavuutta arvioidaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sydänliiton kanssa. Tutkimuksen ensimmäisen elintapaohjauksen pilottiryhmän ohjaukset ovat jo käynnissä ja ryhmään rekrytoituja osallistujia on noin 150. Toisen pilottiryhmän ilmoittautuminen oli avoinna 19.4.2026 saakka.
Laaja-alaista yhteistyötä
Pohjois-Karjala projekti 2.0-hanketta toteutetaan laaja-alaisessa yhteistyössä. Karelia-ammattikorkeakoulun rooli osatoteuttajana on vahvistaa elintapaohjaukseen liittyvää työelämän osaamista. Kareliassa kehitetään hyvinvointivalmennuksen asiantuntijakoulutusta (30 op) sekä elintapaneuvonnan täydentäviä opintoja (2–5 op). Nämä opinnot ovat suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille sekä tutkinto-opiskelijoille. Lisäksi hankkeen tehtävänä on tehdä monipuolista opiskelijayhteistyötä, tarjota opiskelijoille työharjoittelujaksoja sekä mahdollistaa eri koulutusalojen opintojaksoihin liittyvä käytännön harjoittelu Ihmisten huoltoasemalla.
Ensimmäinen opiskelijayhteistyö onnistuneesti takana
Projektin ja Karelian ensimmäinen opiskelijayhteistyö oli 10.2.2026, kun opiskelijamme järjestivät Joensuun Prisman Ihmisten huoltoaseman palvelupisteellä hyvinvoinnin teemapäivän. Tapahtuman järjestäminen sisältyi hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen harjoittelu- opintojaksoon (2 op). Opintojakso on osa moniammatillisia opintoja, ja teemapäivässä mukana oli opiskelijoita fysioterapia- sekä sosionomikoulutuksista.
Opiskelijat kohtasivat päivän aikana yhteensä n. 150 asiakasta. Opiskelijat olivat jakautuneet kuuteen eri tiimiin. Jokainen tiimi oli suunnitellut oman toimintapisteensä. Toimintapisteiden toiminnot oli suunniteltu ajankohtaiseen tutkimusnäyttöön perustuen. Opiskelijat ohjasivat asiakkaita muun muassa verenpaineen mittauksessa, opastivat terveelliseen ruokavalioon, testasivat tasapainoa ja antoivat kotiharjoitteita, mittasivat puristusvoimaa sekä järjestivät hyvinvointibingon.
Teemapäivän järjestäminen koettiin opiskelijoiden keskuudessa mielekkäänä ja he pääsivät esittelemään omia kokemuksiaan yhteisessä seminaarissa opintojakson lopuksi. He saivat kokemusta tutkittuun tietoon perustuvan toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta, moniammatillisesta työskentelystä, asiakaslähtöisestä työskentelystä, erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta ja ohjaamisesta sekä toki tärkeää oppia oman tiimin työskentelyn itsearvioinnista ja toisten opiskelijoiden vertaisarvioinnista.
Päivä oli onnistunut myös Pohjois-Karjala projekti 2.0 hanketyöntekijöiden mielestä. He olivat tyytyväisiä opiskelijoidemme panostukseen ja yhteistyö oli sujuvaa koko opintojakson ajan. Opiskelijat ottivat hanketyöntekijöiden toiveet hyvin huomioon oman toimipisteen suunnittelussa. He kohtasivat asiakkaita asiakaslähtöisesti, jokainen asiakas yksilöllisesti huomioiden. Tästä päivästä myös hanketyöntekijät saivat myös hyvää kokemusta siitä, millainen toiminta kauppakeskusympäristöön jatkossa soveltuu.
Kirjoittajat:
Tuula Martiskainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jenni Massinen, projektipäällikkö, Karelia- ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Lehtoranta, L., Parikka, S., Ikonen, J., Sääksjärvi, K., Lahti, J., Koskinen, S., Jousilahti, P., Männistö, S. & Lundqvist, A. 2025. Sydän- ja verisuonitautien metaboliset riskitekijät kasautuvat jo työikäisillä – Terve Suomi 2023 –tuloksia. Lääkärilehti. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/sydan-ja-verisuonitautien-metaboliset-riskitekijat-kasautuvat-jo-tyoikaisilla-terve-suomi-2023-tuloksia/. 10.4.2026.
Parikka S., Koskela T., Ikonen J., Kilpeläinen H., Hedman L., Koskinen S., & Lounamaa A. Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2020. Elintavat ja riskitekijät – Tulosraportti 2020 – FinSote – THL 10.4.2026
Sotkanet. 2025a. Riittämättömästi nukkuvien osuus (%), 20–64-vuotiaat. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=szZMCQEA®ion=s07MtDYJBwA=&year=sy5zszbS0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.5&buildTimestamp=202505220800. 14.4.2026
Sotkanet. 2025b. Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2) (%), 20–64-vuotiaat. Tulostaulukko – Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki. https://www.terveytemme.fi/finsote/2020/elintavat.html. 14.4.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022a. Suomalaisten kansantaudeille altistavat riskitekijät ovat vähentyneet, mutta lihavuus lisääntyy yhä. https://thl.fi/-/suomalaisten-kansantaudeille-altistavat-riskitekijat-ovat-vahentyneet-mutta-lihavuus-lisaantyy-yha. 14.4.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022b. Pohjois-Karjala-projekti muutti perusteellisesti suomalaisten elintapoja ja lisäsi terveitä elinvuosia – projektin alkamisesta 50 vuotta. https://thl.fi/-/pohjois-karjala-projekti-muutti-perusteellisesti-suomalaisten-elintapoja-ja-lisasi-terveita-elinvuosia-projektin-alkamisesta-50-vuotta. THL 9.4.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Yleistietoa kansantaudeista. https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista. 9.4.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 – Tilasto kuvina. https://thl.fi/documents/155392151/239328968/Kansallinen%20terveysindeksi%202021-2023%20Tilasto%20kuvina_korjattu.pdf/4e7a1e55-a4dc-1892-5afc-172d397f58eb/Kansallinen%20terveysindeksi%202021-2023%20Tilasto%20kuvina_korjattu.pdf?t=1748593323515 14.4.2026
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021–2023. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sairastavuus-ja-tapaturmat/kansallinen-terveysindeksi. 10.4.2026
Tilastokeskus. 2025. Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä vuonna 2024. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hpml422cs407w5gxletx47. 10.4.2026
