Tietyt teemat nousevat ammattikorkeakoulupedagogiikassa säännöllisesti keskusteluun ja kehittämisen kohteeksi. Kysymys opetuksen ja TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio) -toiminnan integroinnista näyttäytyy tällaisena. Opetuksen ja TKI-toiminnan integroinnin mahdollistamiseksi on vuosien saatossa tehty eri ammattikorkeakouluissa paljon kehittämis- ja kokeilutoimintaa. Asian tärkeyttä korostaa se, että opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi on ollut aiemmin myös Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmittari. Ehkäpä juuri tämä johti siihen, että pisimmälle viedyissä malleissa koko tutkinnon suorittaminen integroituna kehittämishankkeisiin haluttiin mahdollistaa.
Opetuksen ja TKI-toiminnan integrointi palvelee hyvin ammattikorkeakoulujen perustehtävää yhdistää teoriatieto käytäntöön. Ammattikorkeakoulujen ideaan on myös sisäänkirjoitettu ajatus palvelujen ja käytänteiden uudistamisesta yhdessä työelämän kanssa ja opiskelijoiden saattamisesta uusimman tiedon lähteille. Ammattikorkeakoulujen laaja TKI-toiminta on oivallinen väline työelämän kehittämiseen. Lähtiessään mukaan ammattikorkeakoulun kehittämishankkeeseen työelämäkumppani saa paitsi tehtäväänsä sitoutuneen projektihenkilöstön myös monessa tapauksessa opiskelijoiden arvokkaan työpanoksen.
Myös Karelia-ammattikorkeakoulussa on vuosien saatossa tehty paljon kehittämistyötä opetuksen ja TKI-toiminnan integroimiseksi. Ehkä paras käytäntö oli jo kauan aikaa sitten lakkautetussa Muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksessa. Siellä projektihenkilöstö esitteli lukukauden alussa hankkeiden mahdollisuuksia yhteisessä tilaisuudessa opettajille, ja opettajat valitsivat omille opintojaksoilleen sopivat toimeksiannot. Tämä yksinkertainen ja toimivaksi todettu malli mielessä päätimme järjestää sosiaali- ja terveysalan opettajille ja TKI-henkilöstölle suunnatun TKIO-työpajan 4.2.2026 ja kerätä henkilöstön näkemyksiä yhteistyön kehittämiseksi myös kyselyllä. Tässä artikkelissa kuvaamme TKIO-työpajan järjestämistä, kyselyn keskeisiä tuloksia ja palautetta.
Kohtaamisia, oivalluksia ja hankerasteja
TKIO-työpaja järjestettiin 4.2.2026 Tikkarinteen Otsakorpi-auditoriossa, jonne kokoontui sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia että hankkeiden työntekijöitä yhteisellä kiinnostuksella opetuksen ja TKI-toiminnan kehittämiseen. Koulutuspäällikkö Tuomas Lappalainen avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kehysti tilaisuuden tarkoitusta: vahvistaa TKI-yhteistyötä, tehdä sitä näkyväksi ja löytää konkreettisia tapoja tuoda hankkeita lähemmäs opetusta.
Yhteisen aloituksen jälkeen osallistujat jaettiin kiertämään rasteille moniammatillisissa ryhmissä. Opettajien tarkoituksena oli kiertää monialaisissa ryhmissä rasteilla, joissa heille esiteltiin menossa olevia hankkeita ja niiden mahdollisuuksia opetukseen. Rasteja oli pitämässä 9 hanketta:
- Climate change and healthy AgeinG: co-creating E-learning for resilience and adaptation,
- AliVe-hanke (Age-Inclusive Lifelong Learning: Microcredential and Guidelines),
- Geronomiopiskelijoiden osaamiseen laatua korkeakoulujen valtakunnallisella yhteistyöllä (GEROS),
- Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan,
- Pohjois-Karjala 2.0,
- Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen,
- Työllisyys ja hyvinvointi – Elintapaneuvonta osaksi kuntien työllisyyspalveluita,
- INNO Pohjois-Karjala -sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot,
- RemoTED -Digital and Technological Social and Healthcare enhanced delivery in Remote areas -hankkeet.
Rasteilla käytiin vilkasta keskustelua ja innostunutta ajatusten vaihtoa sopivista liittymäpinnoista, mahdollisuuksista yhteistyölle sekä tavoista tuoda TKI-toiminta osaksi opiskelijoiden arkea.
TKIO-kyselyn keskeisiä tuloksia
Työpajaa edelsi myös opetus- ja projektihenkilöstölle lähetetty kysely, jolla haluttiin muodostaa laajempi kokonaiskuva siitä, miten opettajat ja TKI-henkilöstö kokevat nykyisen yhteistyön, ja millaisia mahdollisuuksia he näkevät sen kehittämisessä. Tavoitteena oli tunnistaa sekä vahvuuksia, mutta myös rakenteellisia kohtia, joissa yhteistyö kaipaa edelleen kehittämistä. Kyselyyn vastasi 37 henkilöä.
Yli puolet vastaajista (57 %) kokivat, että opetuksen ja TKI-toiminnan tämänhetkinen yhteistyö tarvitsee kehittämistä. Haasteet kohdistuivat erityisesti yhteensovittamiseen (81 %), tiedon haasteisiin (65 %), prosessien ja käytäntöjen puutteeseen (57 %) sekä resursseihin (51 %).
Haasteista huolimatta peräti 89 % vastaajista oli tehnyt yhteistyötä kuluneen vuoden aikana. Yhteistyö ei siis ollut satunnaista, vaan monella tavalla arjessa jo toimivaa.
Opettajat nostivat esiin erityisesti kolme yhteistyön muotoa:
- Opiskelijat ovat tehneet tehtävän/kehittämistyön TKI-hankkeeseen (45 %).
- Olen osallistunut/opiskelijani ovat osallistuneet TKI-hankkeen järjestämään tilaisuuteen (esim. koulutus, työpajat, aineiston keruu) (45 %).
- Minulla on työaikaa hankkeeseen. (45 %)
Projektihenkilöstön vastaukset täydensivät kuvaa, ja heistä 83 % kertoi tuottaneensa tai tarjonneensa hankkeisiin liittyvää materiaalia opetukseen. Lisäksi 67 % vastaajista kertoi opiskelijoiden tehneen tehtäviä hankkeessa tai järjestäneensä tilaisuuksia opettajille/opiskelijoille.
Yhteistyön hyviä käytäntöjä
Yhteistyön hyvinä käytäntöinä nousivat esiin hankkeiden tarjoamat valmiit, työelämälähtöiset aiheet opinnäytetöille ja kehittämistehtäviksi. Useissa vastauksissa korostui, että hankkeet ovat oivallisia tarjoamaan opiskelijoille valmiita, työelämälähtöisiä aiheita opinnäytetöille ja kehittämistehtäviksi.
“Opiskelijat ovat pystyneet hyödyntämään valmiita toimeksiantoja, mikä on helpottanut aihevalintaa.”
Vastauksissa korostui myös, että yhteistyö onnistuu erityisen hyvin silloin, kun hankeyhteistyölle sopivat opintojaksot ja tehtävät tunnistetaan ajoissa, jopa hankkeen suunnitteluvaiheessa. Onnistumiseen liitettiin hankkeelta tulleiden toimeksiantojen selkeys, rytmitys opintojakson suunnitteluryhmiin ja sujuva opiskelijayhteistyö osana opintojakson suoritusta.
Konkreettisena esimerkkinä mainittiin mm. toimintaterapiaopiskelijoiden pitämä Asiakasohjauspäivä sekä hankkeiden tuomat uudet teknologiat ja välineet opetukseen. Lisäksi tunnistettiin TKI-toiminnan ja opetuksen kohtaavan jo erilaisten opintojaksojen, oppimiskokonaisuuksien ja harjoittelujen kautta.
- Moniammatillista asiantuntijuutta kehittävä projektityöskentely –opintojakso, joka tarjoaa opiskelijoille suoran kanavan osallistua hankkeiden kehittämistehtäviin.
- Pienemmät oppimiskokonaisuudet, joita hankkeissa on tuotettu ja joita voidaan integroida eri koulutusten valinnaisiin opintoihin.
- Sleep Well, Work Well -hankkeen materiaalit, joita hyödynnetään kahdella opintojaksolla (5 op ja 1 op: Unesta voimaa! ja Askelia uneen).
Kehittämisen paikkoja
Kyselyn avoimissa vastauksissa nousi esiin sekä runsaasti ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi että kriittisiä näkökulmia yhteistyön merkityksellisyydestä. Keskeisin viesti oli, ettei opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyö voi rakentua irrallisille kokeiluille tai yksittäisille kohtaamisille. Myöskään ”päälle liimattua pakkoa” ei kaivattu.
Yhteistyön kehittämisessä keskeisimmiksi asioiksi nousivat ennakoiva yhteinen suunnittelu, selkeät rakenteet ja prosessit sekä ajantasainen tieto käynnissä olevista TKI-hankkeista. Ennakoiva yhteinen suunnittelu liittyi sekä hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen että konkreettiseen opintojaksojen ja opiskelijoiden kehittämis- ja opinnäytetöiden yhteissuunnitteluun. Opettajien mukanaolo hankkeiden ideointi- ja suunnitteluvaiheessa nähtiin tärkeänä, jotta hankkeiden kehittämisteemat vastaisivat aidosti koulutusten tarpeita. Ennakoinnin todettiin myös madaltavan kynnystä löytää opiskelijoille mielekkäitä ja realistisia tapoja osallistua kehittämiseen.
”Konkreettinen suunnitelma, joka oikeasti hyödyttäisi opiskelijoiden oppimista ja kehittämisen merkityksen ymmärrystä ja koulutusta.”
Opintojaksojen ennakoinnissa ehdotettiin muun muassa yhteistä suunnitelmaa tai vuosikelloa, johon opintojakson tehtävät, kehittämis- ja opinnäytetyöt sekä harjoittelut linkitettäisiin. Näin myös ymmärrys opetuksen suunnittelusyklistä konkretisoituisi TKI-toimijoille. Useat vastaajat toivoivat myös opinnäyteaiheiden määrän ja saavutettavuuden vahvistamista sekä sellaisia rakenteita, joissa kehittämiskurssit ja hankkeiden tarjoamat tehtävät olisivat helposti löydettävissä yli koulutusten. Yhteistyötä tukisivat myös TKI-hankkeiden tarjoamat selkeät toimeksiannot.
Kyselyn avoimissa vastauksissa kaivattiin selkeämpiä rakenteita ja yhteisiä prosesseja, jotka selkeyttäisivät rooleja, vastuita ja yhteydenpitoa. “Kokonaisuus on hyvin epäselvä.” Rakenteiden puute näkyi erityisesti siinä, ettei ajantasaista ja helposti saavutettavaa tietoa käynnissä olevista hankkeista koettu olevan riittävästi saatavilla. Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi yhteisiä TKIO-tilaisuuksia, tapaamisia, postituslistoja tai intraratkaisuja, joissa tieto ja toimijat voisivat kohdata, ideoida ja suunnitella yhdessä sekä sopia konkreettisesta yhteistyöstä.
Miten tästä eteenpäin?
TKIO-työpajasta saatiin paljon myönteistä palautetta itse tilaisuuden aikana ja sen jälkeen. Moni osallistuja kommentoi, että ”olipa mukavia kohtaamisia” ja ”sain paljon uutta tietoa (käynnissä olevista hankkeista)”. Yleisesti ottaen kiiteltiin sitä, että tilaisuus mahdollisti yhdessä olemisen ja kohtaamiset myös yli ”rajojen”, sillä mukana oli eri koulutusten opettajia ja TKI-henkilöstöä. Työpajassa oli paljon innostuneita osallistujia, joilla oli aito halu yhteistyöhön opetuksen ja TKI-hankkeiden välillä, ja tilaisuudelle toivottiin jatkoa.
Tilaisuuden aikana avautui jo uusia yhteistyömahdollisuuksia ja konkreettisia jatkoaskelia. Mm. INNO Pohjois-Karjala -sote- ja hyvinvointialan kestävät ja palvelut -ryhmähankkeen esittelypisteellä esiin nousseet opinnäytetyöideat johtivat jo seuraavalla viikolla opiskelijan yhteydenottoon ja opinnäytetyön toimeksiantoon. Tilaisuuden aikana virisi myös uusia kehittämisideoita, joista yksi teema oli luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset.
Parhaimmillaan vastaavat TKI:n ja opetuksen yhteiset tilaisuudet tarjoavatkin uusia yhteyksiä ja mahdollisuuksia niin tutkimus- ja kehittämistoimintaan kuin opetuksen kehittämiseen. Kenties tällaiset tilaisuudet mahdollistavat myös aiempien yhteistyökuvioiden uudelleen virittelyn, sillä onnistuneen TKI:n ja opetuksen välisen yhteistyön toteutumiseen tarvitaan säännöllisiä kohtaamisia ja rohkeita kokeiluja myös yli rajojen.
TKIO-työpaja ja sitä edeltänyt kysely osoittivat, että opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyölle on Kareliassa vahva tahtotila ja jo runsaasti olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Syksyllä 2026 järjestetään uusi TKIO-tilaisuus, joka jatkaa helmikuun työpajan mallia. Kareliassa on sosiaali- ja terveysalalla kaksi nimettyä senioriprojektipäällikköä, Jaana Kurki ja Tanja Rimpilä, jotka toimivat opetuksen ja TKI-toiminnan välisinä yhteyshenkilöinä. He sekä koulutuspäällikkö Tuomas Lappalainen vastaavat TKI-prosessista. Näiden rakenteiden ja kohtaamisten avulla yhteistyöstä saadaan pysyvä tapa toimia yhdessä.
Kirjoittajat:
Tuomas Lappalainen, koulutuspäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jaana Kurki, senioriprojektipäällikkö, projektipäällikkö INNOPohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Katja Sorjonen, lehtori, projektipäällikkö Kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen kehittäminen -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
