ROMEO on University de Reims Champagne-Ardennen Centre de Calcul Régional ROMEO-keskuksessa sijaitseva supertietokone, jota pääsin myös fyysisesti katsomaan opettajavaihdossani. Tässä artikkelissa kuvaan supertietokonetta ja sen ympärille rakennettua yritysekosysteemiä. ROMEO tarjoaa paikallisille yrityksille laskentapalveluja ja muita tuotekehityspalveluita. Samankaltaisia tavoitteita on Karelian uudella konesalilla, joten voimme hyvinkin tehdä yhteistyötä ROMEOn kanssa.
ROMEO-supertietokone
Superkone toimii Ranskan Grand Est -alueen alueellisena huippulaskentainfrastruktuurina. ROMEO-HPC-keskus on kehittynyt nopeasti vuodesta 2002 lähtien ja sen laskentateho on kasvanut muutamista kymmenistä gigaflopseista nykyiseen petaflops-luokkaan. ROMEO 2025 -superkoneen uusimman järjestelmän, ROMEO 2025:n, tunnuslukuja:
- 9,86 PFLOPS FP64-suorituskyvyllä (HPL)
- Varustettu 232 NVIDIA H100 -GPU:lla ja 16 700 CPU-ytimellä
- Suunniteltu sekä HPC- että AI laskentaan
- Yhteyksillä NVIDIA Mellanox NDR, 800 Gb/s
- BullSequana-arkkitehtuuri, nestejäähdytys
ROMEO pystyy mallintamaan mm. kvanttilaskentaa.
ROMEOn ympärille rakennetun ekosysteemin hankkeet
ROMEO-supertietokoneen ympärille on myös rakennettu ekosysteemi, joka yhdistää tutkimuksen, opetuksen, innovaatiotoiminnan, yritysyhteistyön ja tarjoaa uusia käyttötapoja ja koulutuspalveluita. ROMEO tarjoaa tukea asiantuntijoilta, koulutusta sekä räätälöityjä palveluita.
Yksikössä on käynnissä MesoNET-hanke. MesoNET on Ranskan kansallinen hanke, jonka tavoitteena on luoda hajautettu mesoskaalan laskentakeskusten infrastruktuuri. Hankkeen tavoitteita ovat 1) alueellisten HPC/AI-palveluiden vahvistaminen, 2) uusien käyttäjäyhteisöjen mukaan ottaminen, 3) Tier1–Tier2 -yhteistyön edistäminen, 4) koulutuksen ja osaamisen parantaminen ja 5) integraatio kansalliseen ja eurooppalaiseen laskentaekosysteemiin. MesoNET tarjoaa mm. yhteistä tukipalvelua, tallennusfederoinnin, CPU- ja GPU-laskennan, erikoisarkkitehtuurit ja OpenStack-pilvipalvelut.
Supertietokoneen käyttäjille MesoNET tarjoaa erilaisia palveluita.
Tutkijoille:
• yhdenmukaistettu pääsy, ilmainen käyttöoikeus (hakuprosessi)
• huipputason laskenta- ja AI-arkkitehtuurit
• koulutus ja tekninen tuki
Opettajille ja opiskelijoille:
• pilvi- ja RAZ-alueen ulkopuoliset koneet opetukseen
• luokkakohtainen ja projektipohjainen käyttö
Yrityksille:
• maksulliset palvelut
• yhteistyö Ranskan kansallisen osaamiskeskuksen (CC FR) kanssa
Lisäksi Centre de Calcul Régional ROMEO -keskuksessa toimii hankkeet EuroCompetence Centre ja AI Factory France. EuroHPCJU:n ylläpitämä EuroCompetence Centre käsittää kansalliset kompetenssikeskukset HPC:ssä, datankäsittelyssä ja kvanttilaskennassa. AI Factory France -hanke keskittyy tekoälyn käyttöönoton tukemiseen tieteessä, yrityksissä ja julkishallinnossa.
ROMEO tarjoaa laajaa koulutuspakettia, mm.:
- HPC-kurssi: ensimmäiset askeleet superkoneeseen, GPU laskenta, kontit, rinnakkaiskoodin optimointi
- AI-kurssi: LLM mallit, API Transformers, yritysjohtajien AI kurssit
- Kvanttilaskenta-kursseja: peruskurssit, jatkokurssit, algoritmit ja kvanttikoneoppiminen
Mitä Karelian konesali voi oppia ROMEO -keskukselta?
Mielenkiintoista erityisesti Karelian konesalin ja AILab -hankkeen kannalta olivat ROMEON yritysyhteistyö ja tukiprosessit. Yrityksille tarjotaan vaiheistettu tukiprosessi, jonka askeleet on määritelty seuraavasti.
- Kontaktin luonti ja tarpeen kartoitus
- Asiantuntija-analyysi
- Toteutettavuus ja ehdotetut ratkaisupolut
- Jatkopäätös (yhteistyö- tai palvelusopimus)
- Projektin suoritus, tulosraportointi
Lisäksi on määritelty erilaiset projektityypit (lyhyt, keskipitkä, pitkä), jotka määräytyvät kehitettävien mallien ja työkalujen valmiusasteen mukaan.
Myös ROMEO-keskuksen tarjoama koulutus on mielenkiintoinen kokonaisuus. Käytännössä Kareliassa tämä tarkoittaisi sitä, että Karelian konesalin kehittämiseen sidottaisiin jatkuvat osaamisen kehittämisen palvelut, joiden kautta olisi mahdollista tarjota opetusta esim. yrittäjille, jotka ovat kiinnostuneet tekoälytyökalujen tai datatuotteiden kehittämisestä. Nämä ranskalaiset käytännöt tuottivat siis konkreettisia aihioita Karelian Konesalin toiminnan kehittämiseen.
Kirjoittaja:
Tiina Soininen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
