Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupungin hallinnoima, ESR+ -rahoitteinen Tekoälyosaaminen työn tukena -hanke ovat räätälöineet koulutuskokonaisuuden tukemaan kuntatyöntekijöiden tekoälyosaamista. Hankkeessa ovat mukana myös Kontiolahden ja Liperin kunnat sekä Outokummun kaupunki. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti mukana olevien kuntien hallinto-, asiantuntija- ja opetustyötä tekevä henkilöstö.
Yhteiskehittämällä työelämälähtöistä osaamista
Työelämän jatkuva muutos edellyttää uudenlaista osaamista ja tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Karelia-ammattikorkeakoulussa työelämäyhteistyö on keskeinen osa koulutuksen kehittämistä. Tekoäly hyötykäyttöön – koulutuskokonaisuuden tuottamisessa Karelia-ammattikorkeakoulu ja Tekoälyosaaminen työn tukena -hanke yhdistivät voimansa ja kehittivät koulutuksen yhteiskehittämisen periaatteella – aidosti työelämän tarpeista lähtien.
Tekoälykehityksen nopea vauhti on lisännyt kunnissa painetta henkilöstön tekoälyosaamisen lisäämiselle ja vahvistamiselle. Koulutuskokonaisuuden työstäminen yhteistyössä aloitettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, jotta varsinainen toteutus saatiin käyntiin heti hankkeen alkaessa. Räätälöity tekoälykoulutus on Karelia-ammattikorkeakoululle pilottikoulutus. Koulutus suunniteltiin vastaamaan työelämän ajankohtaiseen tarpeeseen ja se toimii myös pohjana tulevien tekoälykoulutusten kehittämiselle.
Koulutus on rakennettu tiiviissä vuoropuhelussa oppilaitoksen ja työnantajakumppanin kesken. Arjen työ, ajankohtaiset osaamistarpeet ja kehittämistavoitteet ovat ohjanneet sisältöjen suunnittelua, kun taas Karelia-ammattikorkeakoulu on tuonut kokonaisuuteen pedagogisen osaamisensa ja tiedollisen perustan. Yhteiskehittämällä tuotetut opinnot kytkeytyvät suoraan työelämän todellisiin tilanteisiin ja tukevat koulutukseen osallistujien kykyä soveltaa oppimaansa käytännössä. Yhteistyön tuloksena on syntynyt käytännönläheinen ja vaikuttava koulutuskokonaisuus.
Uutta osaamista ja kehittämisotetta henkilöstölle
Tekoälyosaaminen työn tukena -hankkeen osallistujakuntien ja – kaupunkien henkilöstölle koulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamistaan tavoitteellisesti ja työelämälähtöisesti. Opinnot tukevat ammatillista kehittymistä, vahvistavat asiantuntijuutta ja lisäävät valmiuksia vastata työn muuttuviin vaatimuksiin.
Koulutuskokonaisuus rakentuu käytännönläheisistä sisällöistä, joissa tekoälyä tarkastellaan osana arjen työtä ja sen kehittämistä. Osallistujia kannustetaan kokeilemaan, reflektoimaan ja soveltamaan opittua omassa työympäristössään. Samalla halutaan vahvistaa kehittämisotetta, jossa uuden teknologian mahdollisuuksia arvioidaan kriittisesti, vastuullisesti ja organisaation tavoitteita tukevalla tavalla.
Koulutus tukee myös organisaatioiden yhteistä oppimista ja muutosta. Parempi yhteinen ymmärrys tekoälyn hyödyntämisestä edistää yhteistyötä, sujuvoittaa toimintatapoja ja luo pohjaa pitkäntähtäimen kehittämiselle.
Koulutuskokonaisuus on laaja katsaus tekoälyyn niin taustateorian kuin käytännön harjoitteiden kautta. Kokonaisuuden laajuus on kaksi opintopistettä ja sen toteutusaika jakaantuu reilulle kahdeksalle kuukaudelle. Koulutus pitää sisällään kymmenen tekoälyyn liittyvää teemaa, joihin jokaiseen kuuluu sekä itsenäistä työskentelyä että etäluento. Neljään teemaan kuuluu myös kasvokkain toteutettava työpaja. Työpajat haluttiin toteuttaa siksi, että työntekijät pääsevät vaihtamaan ajatuksia kollegoidensa kanssa, saamaan kenties ideoita toisilta toimialoita ja että he pystyvät keskittymään käytännön tehtäviin kaikessa rauhassa.
– Tekoälyn tuoma muutos työelämään on toiminnallinen eikä pelkästään tekninen. Haluamme organisaatioina varmistaa, että työntekijöillämme on ymmärrys tekoälyn toimintaperiaatteista ja sekä sen tuomista mahdollisuuksista. Toiveena on, että koulutuksen käytyään työntekijät löytävät tekoälylle monipuolisesti käyttökohteita omasta työstään, toteaa Joensuun kaupungin tietohallintopäällikkö Pekka Penttinen.
Koulutuskokonaisuuden suoritettuaan työntekijät saavat suorituksestaan opintopisteet sekä digitaalisen osaamismerkin. Osaamismerkin tarkoituksena on todentaa sen saajan osaaminen tietystä asiasta ja merkin haltija voi laittaa merkin esimerkiksi osaksi omaa ansioluetteloaan.
Koulutus tarjoaa ajankohtaista tietoa ja tukee käytännön taitoja
Koulutuskokonaisuudessa haluttiin tarjota osallistujille laaja tietämys ja käytännön osaamista tekoälystä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tekoäly on tärkeä työelämätaito ja jokaisella tulisi nykypäivänä olla siitä perustietämys. Parhaimmillaan tekoäly on työntekijän avustaja, joka kehittää työntekijän osaamista työtehtävässä sekä säästää aikaa niille tehtäville, joissa tarvitaan ihmisen asiantuntemusta ja harkintaa. Tekoälyn käyttäjien on myös tunnistettava sen rajoitteet ja ymmärrettävä, milloin sitä kannattaa käyttää ja milloin ei. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden työn tehostamiseen, mutta aina se ei ole paras ratkaisu. Tässä koulutuksessa keskityttiin erityisesti generatiiviseen tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen omassa työssä.
Koulutuksessa on ollut Kareliasta mukana viisi opettajaa eri koulutusvastuilta. Jokainen on tuonut mukaan oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa aiheeseen. Verkossa tapahtuvilla luennoilla on tarjottu tekoälyn perusteita muun muassa tekoälylukutaidosta, vastuullisesta tekoälyn käytöstä sekä kehotemuotoilusta. Kokonaisuuteen kuuluvissa työpajoissa luennoilta hankittua osaamista on syvennetty käytännön tehtävissä. Työpajoissa keskityimme erityisesti tekoälysovellusten hyödyntämiseen osallistujien omassa työtehtävässä. Jotta työpajat palvelivat parhaiten eri henkilöstöryhmiä, niitä myös eriytettiin ja pidettiin hallintohenkilöstölle ja opetushenkilöstölle erikseen.
Koulutuksen aikana on huomioitu myös se, että tekoälysovelluksia on tuhansia ja hyvä nyrkkisääntö on lähteä yhdestä liikkeelle ja harjoitella sen käyttöä rauhassa. Tässä koulutuksessa on pääasiassa keskitytty kaikilla osallistujilla käytössä olevaan Microsoft Copilot -sovellukseen.
– Koulutuksessa opiskelijat ovat päässeet keskustelemaan toistensa kanssa ja jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan. Ideat ovat lentäneet ja uusia tapoja käyttää tekoälyä on tullut esille. Opettajana erityisen mukava on ollut huomata, että tekoälyä ollaan kokeilemassa aktiivisesti erilaisiin tehtäviin ja tarkoituksiin. Positiivinen ja innostunut ilmapiiri on näkynyt kurssilla ja työpajoissa, kertoo yliopettaja Mikko Hyttinen.
Koulutus elää ja kehittyy osallistujien mukana
Tekoäly hyötykäyttöön –koulutus ei ole ennalta lukkoon lyöty kokonaisuus, vaan sitä räätälöidään aktiivisesti koko koulutuksen ajan. Näin varmistamme, että sisällöt vastaavat ajankohtaisiin tarpeisiin sekä tuovat esille tuoreinta tietoa, käytäntöjä ja kehityssuuntia.
Osallistujilta saatu palaute on keskeinen osa koulutuksen kehittämistä. Palautetta kuullaan ja käsitellään systemaattisesti, ja siihen reagoidaan jo koulutuksen aikana. Säännöllinen vuoropuhelu mahdollistaa sen, että kehitysajatuksia voidaan viedä suoraan koulutuksen toteutukseen. Tämä jatkuva keskustelu tukee yhteistä oppimista ja oivaltamista sekä varmistaa, että koulutus palvelee mahdollisimman hyvin osallistujien tavoitteita. Tavoitteena on luoda oppimiskokonaisuus, joka elää ajassa, kehittyy palautteen pohjalta ja tuottaa mahdollisimman suuren hyödyn sekä yksittäisille osallistujille että heidän organisaatioilleen.
Saadun palautteen perusteella koulutuksen työpajat ovat olleet onnistuneita. Tekoälyn käyttö on tullut kaikille tutuksi ja osalla muodostunut jo rutiiniksi. Myös tekoälyn rajoitteet ovat tulleet parhaiten tutuksi käytännön kokemusten kautta. Kaikkeen ei generatiivinen tekoäly vielä pysty ja tämä saattaa välillä turhauttaakin. Tekoälyn kehittyminen on kuitenkin vauhdikasta ja mikä ei vielä onnistu tänään, voi muutaman kuukauden päästä jo onnistuakin. Koulutuksen aikana tulleeseen palautteeseen on pystytty reagoimaan koulutuksen kuluessa, kiitos sujuvan yhteistyön ja yhteisten palautepalavereiden hanketoimijoiden kanssa.
– Opettajan näkökulmasta esiin on noussut haaste osallistujien eri tasoisessa osaamisessa tekoälyn käytön osalta. Tähän on pyritty vastaamaan muun muassa työpajoissa niin, että tekoälyn käytön hallinnassa pitkällä olevilla on ollut mahdollisuus edetä tehtävissä omaa tahtia pidemmälle ja yhdessä on käsitelty tärkeimmät harjoitukset, kuvaa yliopettaja Mikko Hyttinen.
Koulutuskokonaisuudessa on mukana noin 160 henkilöä, mikä ei kata kaikkia kuntien hallinto-, asiantuntija- ja opetustyötä tekeviä työntekijöitä. Tekoälyosaaminen työn tukena -hankkeessa järjestetään myös pienimuotoisempaa koulutusta työyhteisöille. Hankkeen työntekijät jalkautuvat työyhteisöihin ja kouluttavat esimerkiksi tekoälyn perusperiaatteista sekä kehotteiden kirjoittamisesta.
Kirjoittajat:
Pälvi Malinen, jatkuvan oppimisen päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mikko Hyttinen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Elina Honkaselkä, projektipäällikkö, Tekoälyosaaminen työn tukena -hanke, Joensuun kaupunki
