Yhdessä oppimassa kehosta ja traumasta – kokemuksia intensiivikurssilta Alankomaissa

Windesheimin ammattikorkeakoulu. Kuva: Anne Ryhänen

Psykomotorinen terapeutti (PMT)

Intensiivikurssille osallistui opiskelijoita ja opettajia Suomen lisäksi mm. Portugalista, Espanjasta ja Sveitsistä. Kaikki muut paitsi me suomalaiset olivat taustaltaan psykomotorisia terapeutteja (PMT) tai alan opiskelijoita. Ammatti vastaa hyvin pitkälti Suomen psykofyysistä fysioterapeuttia.

Euroopan PMT-yhdistyksen sivuilla kuvataan, että psykomotoriset terapeutit yhdistävät psykologian, pedagogiikan, kasvatustieteiden, lääketieteen ja neurotieteen elementtejä tukeakseen henkilöitä, joilla on kehityksellisiä haasteita, mielenterveyden ongelmia tai motorisia vaikeuksia. Psykomotoriikan opinnoissa kehon ja mielen tiivis yhteys on keskiössä. Psykomotorisia terapeutteja työskentelee varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla. (Europan forum of Psychomotricity 2026).

Psykomotorisia terapeutteja koulutetaan mm. Alankomaissa, Saksassa, Belgiassa, Portugalissa, Sveitsissä, Tanskassa, Ranskassa ja Italiassa (Europan forum of Psychomotricity 2026). Psykomotorisen terapeutin kanditasoinen koulutus Alankomaissa kestää neljä vuotta. Tämän jälkeen on mahdollista suorittaa kaksivuotinen maisteritutkinto (University of Applied Sciences Windesheim 2026). Suomessa fysioterapeutti voi valmistumisensa jälkeen osallistua jatkokoulutuksiin, mm. Psykofyysisen fysioterapian erikoistumisopintoihin, joiden laajuus on 15–20 opintopistettä.

Windesheimin ammattikorkeakoulu Zwollessa

Windesheimin ammattikorkeakoulu sijaitsee Zwollessa, noin tunnin junamatkan päässä Amsterdamista. Zwolle on noin 130 000 asukkaan kaupunki Itä-Hollannissa, Overijsselin maakunnassa. Kaupungin keskustassa on vanhoja, keskiaikaisia rakennuksia ja tietenkin kanavia. Zwollessa pyöräilijöitä on kaikkialla ja mekin saimme maanantaina polkupyörät lainaksi yliopistolta koko viikon ajaksi. Aivovammapotilaiden kanssa työskennelleenä ihmettelin, miksi vain harva käytti pyöräilykypärää. Ehkä maaston tasaisuus ja lumettomuus vaikuttavat siihen, että kypärät eivät ole yleisessä käytössä. Tosin yksi opettajista arveli, että tähän on tulossa muutos lähivuosina.

Zwollessa on paljon vanhoja, keskiaikaisia rakennuksia ja kanavia. Kuva: Anne Ryhänen

Windesheimin kampus sijaitsee Zwollen rautatieaseman lähettyvillä ja on pohjoiskarjalaisen silmin valtavan kokoinen. Opiskelijoita on noin 27 000. Liikuntatieteiden tiedekunnalla on hulppeat tilat, mm. lukuisia suuria liikuntasaleja. Kampuksella on myös supermarket ja useita ravintoloita. Ilmapiiri oli silminnähden rento ja ystävällinen. Opiskelijat tulivat tarjoamaan apua, jos näytti yhtään eksyneeltä, ja kaikki puhuivat sujuvaa englantia.

Käytännön harjoittelua BIP-intensiivikurssilla

Intensiivikurssi käynnistyi rekisteröinnillä ja Flying horse -tanssin opetuksella. Tavoitteena oli, että jokainen osallistuja opettelee tanssin perjantaiksi, jolloin se videoitiin intensiivikurssin päätöstilaisuudessa. Liikuntatieteiden kampuksella oli samaan aikaan käynnissä myös muita BIP-ohjelmia, joten kansainvälisten opiskelijoiden kokonaismäärä kampuksella oli suuri.

Tanssiharjoitusten jälkeen siirryimme pääauditorioon virallisiin avajaisiin ja kuuntelimme todella inspiroivan luennon interkultuurisesta intelligenssista ja tietoisuudesta. Candida Snow havainnollisti konkreettisilla esimerkeillä, kuinka kulttuurinen taustamme näkyy arjessa ja vaikuttaa myös tulevan viikon tiimityöskentelyyn. Puhuja sai raikuvat aplodit esityksestään.

Lounaan (alankomaalaiset eivät varsinaisesti syö lämmintä lounasta) jälkeen alkoivat työpajat ja meidän ohjelmassamme johdateltiin aiheeseen Trauma ja keho. Portugalilainen opettaja alusti lyhyellä teoriaosuudella, ja suurin osa kolmen tunnin työpajasta oli käytännön harjoittelua. Näistä työpajoista sain paljon ideoita omaan työhöni sekä sisällöllisestä että pedagogisesta näkökulmasta. Karelian loppuvaiheen fysioterapeuttiopiskelijat kertoivat kaivanneensa enemmän perusteluja harjoitteiden valinnalle ja niiden vaikutusmekanismeille.

Tiistaiaamuna esiteltiin yliopiston tutkimushankkeita. Itse liityin pienryhmään, jossa keskustelimme Windesheimin PMT-koulutuksen apulaisprofessorin johdolla alan tutkimuksesta Hollannissa ja Portugalissa. Windesheimin ammattikorkeakoulussa psykomotoriikan tutkimusprojekteja ovat mm. seksuaalinen trauma lievän kehitysvamman omaavilla henkilöillä, psykomotorinen terapia kroonista kipua sairastavilla potilaille ja vesiterapian merkitys tasapainon, vesitaitojen ja vuorovaikutuksen parantamisessa lapsilla, joilla on autismikirjon häiriöitä (University of Applied Sciences Windesheim, Research 2026).

Päivän työpajassa perehdyimme traumaan ja häpeään. Työpajan teoriaosiosta jäi mieleen fakta, jonka mukaan häpeän tunne aiheuttaa jopa pelkoa suuremman kortisolitason (ns. stressihormoni) nousun. Illalla vuorossa oli dinneri paikallisessa irlantilaispubissa St. Patric`s Dayn takia. Paikan valinta oli teemaan sopiva, mutta täysi pubi esiintyvine bändeineen ei ollut keskustelun kannalta paras valinta. Ilta oli silti hauska ja lämminhenkinen.

Käytännön esimerkkejä traumasta

Keskiviikkona työpajan aiheina olivat vireystilan säätely ja trauma sekä tanssi ja trauma. Lisäksi paikallisen traumakeskuksen psykomotorinen terapeutti kertoi työstään. Näissä työpajoissa oli paljon myös tuttua asiaa, joten keskityin siihen, kuinka opettajat rakensivat työpajoja ja aktivoivat opiskelijoita dialogiin. Yhden työpajan aiheena oli Systeeminen lähestymistapa posttraumaattisessa stressireaktiossa. Työpajan ohjaaja Gerald Riedstra havainnollisti konkreettisesti, kuinka yhden perheenjäsenen kokema trauma vaikuttaa koko perheen dynamiikkaan. Valitettavasti läheisten huomioimiselle jää liian vähän aikaa esim. vakavan sairastumisen yhteydessä.

Gerald Riedstra ohjasi työpajaa aiheesta Psykomotorinen systeeminen lähestymistapa posttraumaattisen stressireaktion hoidossa. Kuva: Anne Ryhänen

Opiskelijoiden valmistautuessa viimeisen päivän esityksiin keskustelimme yhteistyön jatkamisesta. Sain kutsun pitämään työpajaa seuraavalla BIP-kurssilla ja toivoin, että opiskelijamme voisivat jatkossakin osallistua intensiivikurssille. Tapasin myös harjoitusterapeuttikoulutuksen (Exercise therapist) vastaavan opettajan, joka oli kiinnostunut yhteistyöstä Karelian fysioterapiakoulutuksen kanssa. Exercise therapist on kandidaatti- ja maisteritasojen väliin sijoittuva tutkinto, jonka keskiössä on terapeuttinen harjoittelu. Harjoitusterapeutteja työskentelee mm. sairaaloissa.

Torstai-iltapäivällä opiskelijat valmistautuivat perjantain esityksiin ja opettajat suunnittelivat tulevaisuuden yhteistyökuvioita. Kuva: Anne Ryhänen

Opiskelijat esittivät tiimityöskentelynsä tuotokset perjantaina pienryhmissä, joissa oli kaksi opiskelijatiimiä ja yksi opettaja. Opettajan palaute keskittyi esityksen vahvuuksiin. Yhteinen lopputanssi päätti yhteisen viikon. Karelian opiskelijat jatkoivat viikon lomalle ja sieltä edelleen Belgiaan toiselle BIP-kurssille, jonka aiheena oli lasten kuntoutus.

Opetuksen kehittämistä ja kansainvälisiä näkökulmia

Opettajana sain vahvistusta psykofyysisen fysioterapian merkityksestä opetussuunnitelmassamme, muistutuksen kansainvälistymisen tärkeydestä sekä käytännön ideoita psykofyysisen fysioterapian opetukseen. Tutustuin psykomotoriikan koulutukseen ja verkostoiduin alan opettajien kanssa.


Kirjoittaja:
Anne Ryhänen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:
European Forum of Psychomotricity 2026. Psychomotricity. https://european-forum-of-psychomotricity.eu/psychomotricity/. 15.4.2026.

University of Applied Sciences Windesheim 2026. Master in Psychomotor therapy (part-time). https://www.windesheim.nl/opleidingen/deeltijd/master/master-psychomotorische-therapie. 15.4.2026.

University of Applied Sciences Windesheim 2026. Research. https://www.windesheim.com/research. 15.4.2026.Master in Psychomotor Therapy (part-time

Loading