Karelian rooli Joensuun alueen startup-ekosysteemissä on monipuolinen ja kehittyvä. Karelia toimii paitsi koulutuksen ja tutkimuksen tarjoajana, myös aktiivisena startup-yritysten ja -toimijoiden kumppanina, joka tukee tiimejä ja yrityksiä liikeidean ensi vaiheista kasvuun ja kansainvälistymiseen asti. Tässä artikkelissa tarkastellaan Karelian startup-toimintaa erityisen startup-elinkaarimallin avulla. Malli auttaa hahmottamaan, miten eri palvelut ja ohjelmat, kuten Draft Program®, INVEST Incubator ja Karelia Store, tukevat tiimejä oikea-aikaisesti ideavaiheesta aina kannattavan liiketoiminnan syntymiseen asti.
Startup-elinkaarimalli
Tämän artikkelin viitekehyksenä käytetään amerikkalaisen Scott Anthonyn alun perin kehittämään First Mile certainty table -työkaluun perustuvaa mallia (Anthony 2014). Tämä työkalun eteenpäin jalostettu versio on ollut käytössä mm. Draft-ohjelmassa.
Anthonyn mallissa startup-prosessin alussa liikeideaan liittyy paljon epävarmuuksia, mutta prosessin edetessä tieto lisääntyy ja epävarmuus vähenee niin, että lopulta startup-yritys on synnyttänyt menestyvää liiketoimintaa.
Mallissa liikeidean kehitystä seurataan kolmesta rinnakkaisesta näkökulmasta. Taulukossa nämä näkökulmat esitetään omina riveinään, eli uimaratoina. Tämän artikkelin kirjoittaja on jalostanut Anthonyn mallia eteenpäin siten, että kolme näkökulmaa on nimetty hieman Anthonyn mallista poikkeavasti ja, että sisällössä on pieniä eroja. Suurin muutos Anthonyn malliin on ns. tärkeiden päätösten ja investointien linkittäminen prosessin eri vaiheisiin.
Kolme näkökulmaa ovat 1.tuote-markkina-yhteensopivuus (produt-market fit), 2.toteutettavuus (feasibility), ja 3.kannattavuus (profitability).
Taulukon alapuolelle oleva neljäs uimarata edustaa tärkeitä päätöksiä ja investointeja, joita startup-tiimi tekee, kun tietty varmuuden taso on saavutettu.
Startup-elinkaarimallin toimintalogiikka on kaksivaiheinen:
- Ensin liikeideaan liittyvät tärkeät päätökset ja investoinnit vaiheistetaan niiden merkittävyyden ja peruttavuuden/muokattavuuden mukaan. Pienet investoinnit ja helposti peruttavat tai muokattavat päätökset ja investoinnit, kuten prototyypin komponenttien hankinta, sijoitetaan prosessin alkupäähän, kun epävarmuus on vielä suurta, ja suuret investoinnit, kuten investoinnit täyden tuotantokapasiteetin laitteisiin, sijoitetaan prosessin myöhempiin vaiheisiin.
- Seuraavaksi kysytään ”Mitä pitää tietää tai mistä pitää olla varmuus, että kunkin vaiheen investoinnit ja päätökset voidaan tehdä?”. Nämä testit ja selvitykset on kuvattu kolmella uimaradalla. Jos, ja kun jokaisen uimaradan testi on läpäisty, voidaan tehdä vaihetta vastaavat investoinnit ja päätökset, ja siirtyä seuraavan vaiheen testeihin ja selvityksiin.
Prosessin eri vaiheista käytetään erilaisia nimityksiä. Yleisnimityksinä voi käyttää esimerkiksi seuraavia:
- ideavaihe
- konsepti/suunnitelmavaihe
- proof-of-concept-/protovaihe
- MVP/pilottivaihe
- kasvuvaihe
- kypsyysvaihe
Muitakin nimityksiä on, esimerkiksi ohjelmistoalalla nimityksinä 3., 4. ja 5. vaiheille voi olla alpha, suljettu beta ja avoin beta -vaiheet.
Kun tarkastellaan Joensuun seudun startup-ekosysteemin toimijoita, voidaan eri tahojen palvelut paikallistaa eri vaiheisiin tälle startup-elinkaari-jatkumolle.
Karelian tärkeimmät startup-palvelut ja toiminnot
Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistyö startup-yritysten ja -tiimien kanssa kumpuaa ammattikorkeakoulujen perustehtävästä soveltavassa tutkimuksessa, koulutuksessa ja aluevaikuttavuudessa.
Perustehtävään piiriin kuuluvat laboratoriopalvelut, opintoihin sisältyvä harjoittelu ja opinnäytetyöt sekä opetus ovat edelleen tärkeitä toimintoja startupien tukemisessa, mutta muitakin täsmäpalveluita ammattikorkeakoulusta löytyy.
Draft Program®
Draft-ohjelma on merkittävin Karelian hallinnoima ohjelma startup-elinkaaren alkupäässä. Draft -ohjelmaan valitaan vuosittain n. 30 tiimiä. Valitut tiimit saavat mikrorahoitusta ja pääsevät valmennukseen.
Vuonna 2025 n. 25 % hakijoista tulee valituksi ohjelmaan, ja noin 65–70 % hakijoista on ollut tiimejä, joiden työkieli on englanti. Ohjelma on siis suositumpi ja kansainvälisempi, kuin koskaan jo 13-vuotisen historiansa aikana!
Hakuehtona on, että tiimeillä pitää olla vähintään yhden henkilön kautta jokin kytkös Kareliaan, Riveriaan tai UEFiin (opiskelija, henkilökuntaa tai alumni). Tiimit sijoittuvat startupin elinkaarimallissa tyypillisesti vaiheisiin 1.–4. Tyypillisimmillään Draftiin päässeet tiimit ovat aloittamassa ensimmäisiä kokeilujaan eli protovaihetta tai ovat jo rakentamassa ja lanseeraamassa MVP:tä pilottiasiakkaille.
Ohjelman ytimessä on sen kautta saatava mikrorahoitus, 1000 euroa ja jatkovaiheessa 3000 euroa, jota tiimi voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavallaan esimerkiksi protokustannuksiin tai yrityksen perustamiskuluihin. Itse Draft-ohjelman rahoituksesta vastaa yllä mainittujen oppilaitosten lisäksi Otsakorven säätiö.
Draft-ohjelmaa on vuosien saatossa kehitetty innovatiivisesti eteenpäin. Esimerkkejä näistä innovaatioista on mm. nykyinen mikrorahoitusmalli sekä AI-työkalujen käyttö osana valmennusprosessia.
Parin viime vuoden joensuulaisista startupeista Draft-ohjelman ovat läpi käyneet mm. Circutus Oy, Vesko Oy, Materialisting Oy, Karelian Paju Oy, Wave-R Oy, Pikkujuttuja 3D ja Liito Oy.
Testiympäristöt ja labrat
Karelia-ammattikorkeakoulun testiympäristöt ja tutkimuslaboratoriot voivat toimia startup-yrityksen kumppanina tuotekehitysprosessissa ja teknologian kehittämisessä. Mm. tarkkuustekniikan, energia- ja ympäristötekniikan ja puurakentamisen ympäristöt ovat vuosien saatossa olleet merkittävässä roolissa eri startuppien teknologian kehittämisessä.
Esimerkkejä startupeista, joiden teknologiakehittämistä Karelia on ollut tukemassa, on mm. Hiil Oy sekä Karelian Paju Oy. Tämän vaiheen yhteistyö on tyypillisimmillään elinkaarimallin 3. ja 4. vaiheen yhteistyötä.
Harjoittelijat ja opinnäytetöiden tekijät
Ammattikorkeakoulututkintoihin pakollisena kuuluvat harjoittelu ja opinnäytetyö ovat luontevimpia paikkoja startup-yrityksen ja opiskelijan väliselle yhteistyölle.
Startup-yritys voi toimia opiskelijan harjoittelupaikkana erityisesti tilanteessa, jossa yritys jo rakentaa omaa tuotetta valmiiksi (protovaihe, vaihe 3.) tai pilotoi sitä asiakkaiden kanssa (MVP-vaihe, vaihe 4.). Lisäksi harjoittelu on tehokas keino tunnistaa hyviä työntekijöitä, kun yrityksen kasvuvaihe on alkamassa.
Opinnäytetyöt sopivat ym. vaiheiden lisäksi myös mm. konseptivaiheeseen (vaihe 2.), jolloin opinnäytetyön aiheena voi olla esimerkiksi yrityksen liikeideaan liittyvän selvityksen toteuttaminen.
Verkkokauppa-alustapalvelua kehittävä Vesko Oy on esimerkki startupista, joka on aktiivisesti tarjonnut harjoittelupaikkoja Karelian opiskelijoille jo ennen yrityksen varsinaisen tuotteen lanseerausta.
Huoneistohotelli Lietsu taas on teettänyt useita opinnäytetöitä ennen ja jälkeen hotellin lanseerauksen. Lietsu on toiminut myös harjoittelupaikkana useille opiskelijoille.
Jos startup-yrittäjä itse on opiskelija, on harjoittelun ja opinnäytetyön yhdistäminen omaan startup-kehittämiseen tietenkin hyvin luontevaa.
Karelia Store
Alkuvuodesta 2025 lanseerattu Karelia Store on ensimmäinen suomalainen opiskelijakäyttöön tarkoitettu verkkokauppa. Karelia Storen kautta opiskelijayrittäjät voivat testata tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä osana opintojaan, mikä vastaa startupin elinkaarimallissa MVP-vaihetta (vaihe 4.).
Karelia Storea hyödynnetään myös Karelian verkkokaupan ja digimarkkinoinnin opintojaksojen oppimisympäristönä. Karelia Store -ympäristöstä on tarkoitus kehittää eteenpäin verkkokaupan täysiverinen TKI-ympäristö.
Y-akatemia® ja harjoitusyrittäjyys
Vuodesta 2018 alkaen Karelia on tarjonnut tiettyjen alojen tutkinto-opiskelijoille mahdollisuutta suorittaa opintojen pari viimeistä vuotta Y-akatemiassa. Y-akatemiassa opiskelijat operoivat omia osuuskuntayrityksiä tarjoten erilaisia palveluja. Moni Y-akatemian opiskelija on opintojen jälkeen jatkanut yrittäjänä.
Harjoitusyrittäjyys on Y-akatemiaa kevyempi malli testata omaa liikeideaa opintojen aikana. Harjoitusyrittäjyys lanseerattiin alkuvuodesta 2025. Harjoitusyritysmallissa opiskelijayritykset lainaavat Karelian y-tunnusta laskutukseen ja voivat tehdä palvelu- tai tuotemyyntiä 15 000 euroon asti vuodessa.
Vastaavanlainen malli on ollut käytössä toisella asteella Riveriassa jo vuosien ajan. Tätä artikkelia kirjoittaessa ollaan selvittämässä mahdollisuutta tarjota harjoitusyrittäjyyttä myös UEF-opiskelijoille ristiin opiskelun kautta.
Karelia Entrepreneurship Expo ja SOHJO
Karelia Entrepreneurship Expo on vuonna 2024 lanseerattu kerran vuodessa toteutuva yrittäjyyden tapahtuma. Tapahtumassa jaetaan mm. vuoden yrittäjäpalkinnot, järjestetään pitchaus-kilpailu, sekä haastatellaan yrittäjiä ja sijoittajia. Osana Expo-tapahtumaa toteutetaan myös messualue, jossa startup-yritykset ja startup-palveluita tarjoavat tahot esittäytyvät.
Karelialla on ollut myös rooli SOHJO-bisnestapahtuman oheistapahtumissa SOHJO Hacks ja MIOPIA. SOHJO Hacks -tapahtumassa Karelian asiantuntijoita toimi mm. osallistujatiimien mentoreina sekä tuomaristossa.
Startup-yrittäjyyteen liittyviä opintojaksoja
Karelia on vuosien saatossa kehittänyt useita startup-yrittäjyyden eri vaiheisiin liittyviä täsmäopintoja, jotka ovat myös tarjolla kaikille ekosysteemin toimijoille Avoimen AMK:n kautta.
Realistic Business Idea on kansainvälisille opiskelijoille suunnattu opintojakso, joka sijoittuu erityisesti startup-elinkaaren 2.vaiheeseen, eli konseptisuunnittelun vaiheeseen. Opintojakso antaa valmiudet siirtyä kohti yrityksen perustamisvaihetta.
AI-enabled Early Innovation on englanninkielinen opintojakso, joka sijoittuu 1.ideavaiheeseen. Opintojaksolla hyödynnetään tekoälypalveluita uusien liikeideoiden kehittämiseksi henkilön ja tiimin omista vahvuuksista käsin.
Startup-yritys voi myös toimia toimeksiantajana sopivilla opintojaksoilla, joissa opiskelijatiimit kehittävät ratkaisuja yrityksen tarpeisiin. Näistä esimerkkinä erilaiset aikaisen vaiheen innovaatio-opintojaksot. Joensuulaisista startupeista mm. Kelluu ja SeeTrue Technologies ovat toimineet tällaisilla opintojaksoilla toimeksiantajina.
INVEST Incubator
INVEST Incubator on Karelian koordinoima kansainvälinen yrityshautomo, jonka kumppaneita ovat kuusi muuta eurooppalaista korkeakoulua. Hautomoon on valittu kerran vuodessa 1–2 Karelia-kytköistä startuppia. Ohjelman kokoa ja saavutettavuutta on tarkoitus kasvattaa tulevina vuosina.
INVEST Incubator tukee startuppeja erityisesti kansainvälistymisessä, ja siksi se sopii parhaiten startup-yrityksille joiden liikeidea on heti kansainvälinen. Hautomo tukee myös muiden maiden startuppien yhteyksiä Joensuun seudun ekosysteemin kanssa. Draft-ohjelman tapaan INVEST Incubator on aktiivinen uudenlaisten startup-palveluiden ja tukimuotojen kehittämis- ja testausympäristö.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
Joensuun seudun startup-ekosysteemille tunnusomaista on ollut eri toimijoiden välinen pitkäjänteinen yhteistyö. Toimijoita on paljon, ja joista tässä on esiin nostettu niitä, joiden kanssa Karelian yhteistyö on ollut säännönmukaisinta.
Itä-Suomen yliopisto
Startup-ekosysteemissä yhteistyö Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa on ollut konkreettisinta Draft-ohjelmassa. Vuosien saatossa Uefin kanssa on toteutettu lisäksi mm. erilaisia startup-yrittäjyyteen liittyviä yhteisiä opintoja. TKI-puolella tiivistä yhteistyötä tapahtuu mm. fotoniikan ja metsä-biotalouden sektoreilla.
Riveria
Uefin tapaan Riveria on mukana Draft-ohjelmassa. Tämän lisäksi Karelia ja Riveria tekevät tiivistä koulutusyhteistyötä mm. Karelia Storeen ja harjoitusyrittäjyyteen liittyen. Viime vuosina Riveria ja Karelia ovat tehneet yhteistyötä mm. kansainvälisten opiskelijoiden yrittäjyyden tukemisessa.
Business Joensuu
Business Joensuu on startup-ekosysteemin keskeisenä toimijana tärkeä kumppani myös Karelialle. Karelia ohjaa startup-yrityksiä Business Joensuun palveluiden ääreen, ja toisaalta Business Joensuu ohjaa alkuvaiheen tiimejä osallistumaan mm. Draft-ohjelmaan.
Business Joensuun asiantuntijat toimivat Draftin jatkovaiheen valitsijaraadissa. Monet Draft-ohjelman läpi käyneet jatkavat tai osallistuvat samaan aikaan Business Joensuun GrowthBase -kiihdyttämön toimintaan. Pitkäkestoisin yhteistyön muoto on ollut Start Me Up -liikeideakilpailu, jonka osarahoittaja ja valitsijaraadin jäsen Karelia on ollut.
Otsakorven säätiö
Otsakorven säätiö on pitkäikäinen yrittäjyyden kehittäjäkumppani ja rahoittaja. Säätiö on vuosien saatossa rahoittanut useita yrittäjyyden kehittämishankkeita Kareliassa.
Säätiö on myös Draft-ohjelman yksi tärkeimmistä rahoittajista. Säätiö lanseerasi vuonna 2018 25 000 euron pääomalainan, josta on tullut tärkeä osarahoituksen muoto Draftin läpikäyneille startup-yrityksille.
Leader-yhdistykset
Erityisesti Joensuun seudun leader on rahoittanut joitakin Karelia-lähtöisiä startup-yrityksiä maaseudun alkavien yritysten tukien avulla. Leader-yhdistyksen yritysasiantuntijat ovat myös osallistuneet aktiivisesti Draft-ohjelman valitsijaraatiin.
Tulevaisuuden kehittämishaasteita
Nopeasti muuttuvassa maailmassa dynaaminen ja kehittyvä startup-ekosysteemi on aluetalouksien tärkein elinvoimatekijä. Kareliassa on tunnistettu useita startup-yrittäjyyspalveluiden kehittämisen mahdollisuuksia.
Local AI ja AI-avusteinen startup-yrittäjyys
Tekoälymurros tulee vaikuttamaan lähes kaikkeen startup-yrittäjyyteen sekä tapoihin tukea ja kehittää startup-yrityksiä.
Kareliassa panostetaan AI-avusteiseen startup-yrittäjyyden TKI:hin erityisesti kahdella tavalla:
- AI-työkalujen testaaminen ja koekäyttö mm. Draft Program® ja INVEST Incubator -ohjelmissa osana startup-valmennusprosesseja.
- Karelian IT-konesalin hyödyntäminen lokaalisti ajettujen tekoälymallien käytön kehittämiseksi startup-yritysten tarpeisiin.
Näköpiirissä on mm. ekosysteemikohtainen startup -yrittäjyyden AI-yritysneuvoja.
Työikäisten startup-yrittäjyyden tukeminen
Joensuun Startup ekosysteemin pitkäaikaiset tilastot, kuten kansainväliset tutkimuksetkin (Azoulay et al. 2020), osoittavat, että menestyviä startup-yrityksiä perustavat työikäiset ihmiset, joilla on jo pidempää työkokemusta tai muuta asiantuntemusta.
Erityinen haaste ammattikorkeakoulullekin onkin juuri työikäisten startup-yrittäjätiimien tukeminen. Perinteisestihän yrittäjyyden tukeminen on oppilaitoksissa nähty yrittäjyyskasvatuksen linssin läpi. Käytännössä tämä tarkoittaisi työikäisten alanvaihtajien parempaa palvelua ja aktivointia, sekä erilaisten sivutoimiyrittäjyyden ja spin-off -yrittäjyyden ratkaisujen kehittämistä mm. alueen työnantajayritysten ja palkkatöistä yrittäjäksi siirtyvien kanssa. Tähän ryhmään kuuluvat ammattikorkeakoulun alumnit. Kolmas kohderyhmä on Karelian oma henkilöstö ja korkeakoulukeksinnöt. Tämä vaatii mm. ns. R2B-, eli Research to Business -toiminnan aktivoimista ja kehittämistä.
Oman henkilöstön yrittäjyyden tukemisessa Karelia on ottanut viime vuosina merkittäviä askeleita. Työnantajana Karelia on joustavasti mahdollistanut sivutoimiyrittäjyyden sekä mm. tarjonnut mahdollisuutta työskennellä osa-aikaisesti. Viimeisen kahden vuoden ajan on jaettu mm. Henkilökunnan vuoden sivutoimiyrittäjä -tunnustuspalkinto.
Startup-harjoitteluihin systematiikkaa
On selvää, että sekä startup-yritykset, että opiskelijat voivat saada merkittävää hyötyä startup-yrityksessä toteutettavasta harjoittelusta tai opinnäytetyöstä. Karelialla voisi tulevaisuudessa systematisoida ja helpottaa startup-yritysten mahdollisuuksia saada harjoittelija tai opinnäytetyön tekijä.
Opiskelijan kannalta on tärkeää, että startup-yritys on edennyt alkuvaiheen karikoiden yli, mikä lisää todennäköisyyttä sille, että yritys voi palkata opiskelijan valmistumisen jälkeen. Erityisesti tässä korostuu Karelian kansainvälisten tutkintojen (International Business, Industrial Management, ICT) opiskelijat.
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Innokaupunki Joensuu 2 -projektia, jonka rahoituksesta vastaa Euroopan Unioni, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto.
Kirjoittaja:
Heikki Immonen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Anthony, S. D. (2014). The first mile: A launch manual for getting great ideas into the market. Harvard Business Review Press.
Azoulay, P., Jones, B. F., Kim, J. D., & Miranda, J. (2020). Age and high-growth entrepreneurship. American Economic Review: Insights, 2(1), 65–82. https://doi.org/10.1257/aeri.20180582