Suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen avoimuuden sitoumus eli avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus on päivitetty ja hyväksytty vuosille 2025-2030. Päivitystarpeen taustalla ovat olleet tutkimusympäristössä tapahtuneet muutokset. Näitä ovat mm. geopoliittisen ympäristön muuttuminen ja turvallisuuskysymykset. Päivitetty julistus julkistettiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivillä 26.5.2025.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2018 ja sitä on päivitetty edellisen kerran vuonna 2020. Nyt päivitetty julistus on linjassa kansainvälisten avoimuutta edistävien ohjaavien dokumenttien kanssa. Siinä on huomioitu Unescon avointa tiedettä ja oppimista koskevat määritelmät ja suositukset sekä laajasti eurooppalaista tutkimuksen avoimuutta edistävää ohjeistusta ja päätöksiä (Avoimen tieteen koordinaatio 2025).
Päivityksen johtavana ajatuksena on ollut se, että vaikka geopoliittinen maailma on muutoksessa, tulee tutkimuksen säilyä avoimena ja luotettavana. Tämä edellyttää, että kaikki tutkimusorganisaatiot sekä tutkimuksen rahoittajat ja hyödyntäjät hyväksyvät tämän yhteisen näkemyksen ja edistävät sitä omassa toiminnassaan.
Avoimesta tutkimuksesta avautuvaan tutkimukseen
Julistuksen yhteydessä avoimen tieteen kesäpäivillä Tieteellisten seurain valtuuskunnan pääsihteeri Henriikka Mustajoki totesi, että keskeisin muutos julistuksessa on sen kokonaisvaltaisuudessa. Avoimesta tutkimuksesta halutaan avautuvaan tutkimukseen, joka kattaa koko tutkimuksen elinkaaren ja sen vastuullisen hyödyntämisen yhteiskunnassa. Toisin sanoen, ”From Open Science to opening Science”. Tämä edellyttää yhteistä näkemystä sekä tutkimuksen tekijöiltä että tutkimustulosten hyödyntäjiltä.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteena on aina ollut ”Niin avointa kuin mahdollista – niin suljettua kuin tarpeellista”. Tätä perusajatusta on laajasti pohdittu julistuksen päivityksen yhteydessä esimerkiksi kysymällä, mitä on vastuullinen ja turvallinen avoimuus nyky-yhteiskunnassa ja tarvitseeko tutkimustiedon olla aina avointa. Ja jos on, niin kuka avoimuuden määrittelee? Lisäksi on pohdittu tutkimuksen huoltovarmuutta eli miten huolehditaan, että tutkimustulokset ovat käytettävissä myös haasteellisissa olosuhteissa. Mikä on tutkimuksen resilienssi eli selviytymiskyky haastavissa tilanteissa?
Suomalainen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus – periaatteet ja sitoumukset
Suomi on kansainvälisesti edelläkävijä avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisessä. Kaikki suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä laaja joukko tutkimuksen rahoittajia ovat allekirjoittaneet avoimen tieteen ja tutkimuksen julkistuksen eli sitoutuneet noudattamaan yhteisiä periaatteita omassa toiminnassaan. Näin on myös Karelia-ammattikorkeakoulu tehnyt. Sitoumuksen tavoitteena on, että avoimuudesta muodostuu luonnollinen osa korkeakoulun toimintaa, jota ei jatkossa tarvitse enää erikseen mainita. Lähtökohtana on, että toiminnassa huomioidaan korkeakoulun vastuullisuus ja resilienssi.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen 2025-2030 keskeiset elementit ovat vastuullisen avoimuuden visio, avoimuuden edistämisen ohjaavat periaatteet (4 kpl) sekä sitoumukset (4 kpl).
Avoimuuden edistämisen ohjaavat periaatteet ovat:
- yhteistoiminta ja osallistuminen,
- monimuotoisuus ja monikielisyys,
- läpinäkyvyys ja vastuunkanto, sekä
- kestävyys ja yhteinen hyvä.
Avoimuuden sitoumuksia puolestaan ovat:
- toimintakulttuurin avoimuus,
- julkaisemisen avoimuus,
- tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuus, sekä
- oppimisen avoimuus.
Kareliassa, kuten muissakin julistukseen sitoutuneissa organisaatioissa toimintatapoja tullaan arvioimaan myös päivitetyn julistuksen näkökulmasta. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulukentässä kiinnitetään erityistä huomiota tutkimusturvallisuuskysymyksiin sekä kaksoiskäyttötuotteisiin liittyvään sääntelyyn ja ohjeistukseen.
Päivitetty julistus tulee suomalaisille tutkimusorganisaatioille allekirjoitettavaksi kesän jälkeen. Karelia-ammattikorkeakoulun toimintaperiaatteet julistuksen ja tavoitteiden toteuttamiseksi löytyvät Karelian verkkosivuilta
Kirjoittaja:
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu