Miten esihenkilö voi tukea työntekijän työhön sitoutuvuutta? Entä työssä viihtymistä ja motivaatiota? Tunteita johtamalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää esihenkilötyötä. Tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden kokemuksia tunteiden johtamisesta, kartoittaa kehittämiskohteita sekä vahvistaa tunteiden johtamisen taitoja. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselyllä ja opinnäytetyön kehittämistehtävään vastasi kohderyhmää osallistava työpajatoiminta. Kohderyhmä muodostui toimeksiantajan eli Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen ikääntyneiden asumispalveluiden esihenkilöistä ympäri Pohjois-Karjalan maakuntaa.
Tunteiden vaikutus työhyvinvointiin on viime aikoina tunnistettu ja se on saanut enemmän näkyvyyttä johtamiskulttuurin muuttuessa autoritaarisesta demokraattisempaan suuntaan. Tunneosaamista kehittämällä on mahdollisuus ennaltaehkäistä työntekijöiden tunne-elämän häiriöitä ja henkistä pahoinvointia, joilla on merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Tunteiden johtamisella on tutkitusti todettu olevan yhteys työhyvinvointiin, erityisesti työhön sitoutumiseen, työssä jaksamiseen ja motivaatioon.
Työhyvinvoinnin kokemus on muuttuva tila, joka muuttuu työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden muuttuessa. On tärkeää tiedostaa, että tunteet voi kuulostaa asioilta jotka eivät kuulu työelämään, mutta niiden läsnäoloa ei voi kieltää tai sivuuttaa ja niihin vaikuttaminen on mahdollista. Tähän tarvitaan ihmiskeskeisen ja valmentavan johtamisen piirteitä sisältävää tunteiden johtamista, kun yhteisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin tukeminen.
Kohderyhmän esihenkilöiden kokemukset tunteiden johtamisesta rakentuvat itsensä johtamisen, vuorovaikutuksen ja organisaation tuen ympärille. Itsensä johtaminen on keskeistä, kun puhutaan tunteiden johtamisesta. Se on perusta tunteiden johtamisen taitojen oppimisessa.
Esihenkilöt tunnistavat tunteiden johtamisen taitoja, mutta niiden hyödyntäminen arkijohtamisessa on melko vähäistä. Esihenkilöt tunnistavat laajasti itsensä johtamisen taitoja, mutta kokevat tarvitsevansa tukea keskeytysten hallinnassa ja negatiivisten tunteiden käsittelyssä. He kokivat erityisesti turhautumisen tunteen käsittelyn haasteelliseksi. Vuorovaikutuksessa esihenkilöillä on valmentava ote ja positiivisen palautteen antaminen koettiin helpoksi. Esihenkilöt kokivat, että menetelmiä tunteisiin vaikuttamiseen ja keinoja tunteille turvallisen ilmapiirin rakentamiseen tarvitaan.
Tunteita johtamalla vahvistetaan työnantajan ja työntekijän välistä psykologista sopimusta joka lisää työntekijän työhön sitoutumista. Samalla edistetään psykologisesti turvallisen työyhteisön rakentumista, jossa voi olla oma itsensä ja esittää niitä hulluimpiakin ideoita ilman pelkoa naurunalaiseksi tulemisesta. Ilmapiiritekijät vaikuttavat myös sijaisten saatavuuden haasteisiin, joka on ilmiönä ajankohtainen sosiaali- ja terveysalalla. Vastaanottavaiseen ja avoimeen työympäristöön halutaan tulla töihin uudelleen.
Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt posteri vastaa tunnistettuihin kehitystarpeisiin ja se rakentuu kahden tunteiden johtamisen näkökulman äärelle. Niistä ensimmäinen on ”esihenkilön omien tunteiden johtaminen” jossa käsitellään itsetuntemusta, omien tunteiden johtamista sekä henkilökohtaisen energian vaikutusta tunneilmastoon. Toinen on ”työyhteisön tunnetaidokas esihenkilö” joka antaa eväitä työyhteisön tunteiden johtamiseen avoimen ja voimavarakeskeisen vuorovaikutuksen keinoin. Posteria on mahdollista hyödyntää työyksiköstä riippumatta.
Ikäosaamisen kehittämisessä tämän opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää johtamisen kehittämisessä, koska koulutustarve aiheesta on tunnistettu. Opinnäytetyön tuotos antaa ikäalueen esihenkilöille konkreettisia tunteiden johtamisen työkaluja arkijohtamisen tueksi. Niiden soveltaminen esihenkilötyössä tukee hyvinvointialueen strategian tavoitteita johtamisen kehittämisestä, henkilöstön hyvinvoinnista ja sitoutuvuudesta.
Kirjoittaja: Erika Haverila