Vetytalous ja uudet energiamuodot ovat vielä varsin uusia teemoja Pohjois-Karjalan alueella. Energiasiirtymä tuokin parhaillaan tullessaan lukuisia uusia työtehtäviä, ammattinimikkeitä ja sektorirajat ylittäviä osaamis- ja koulutustarpeita maakuntaan.
Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa Pohjois-Karjalan työvoiman sekä alueella jo olemassa olevien toimijoiden sekä alueelle sijoittumista harkitsevien uusien toimijoiden osaamis- ja koulutustarpeita vetytalouteen sekä energiasiirtymään liittyen. Yhtenä pääasiallisena kohderyhmänä ovat vetytalouden ja energiasiirtymän osaamista tarvitsevat yritykset ja yritysten henkilöstö.
Hankkeessa laadittiin keväällä 2025 vetytalouden osaamistarpeita kartoittava raportti. Raportissa todetaan, että useiden vetytaloutta koskevien selvitysten mukaan lähes kaikki vetytalouden arvoketjun osa-alueet kärsivät osaajapulasta. Osaamistarveraportin rinnalla toteutettiin hankkeen toimesta kysely Pohjois-Karjalan alueen yrityksille vetytaloudesta ja siihen liittyvästä osaamisesta. Lisäksi alueen vetytalouden arvoketjuihin tunnistettuja yksittäisiä yrityksiä haastateltiin asian tiimoilta.
Kyselyn pääasiallinen tarkoitus oli kartoittaa alueen yritysten valmiuksia, osaamista ja koulutustarpeita vetytalouteen ja vihreään siirtymään liittyen. Lisäksi kyselyn avulla pyrittiin selvittämään alueen yritysten näkemyksiä ja tuen tarvetta osallistumisesta energiasiirtymään sekä tunnistaa mahdollisuuksia yhteistyöhön koulutuksen ja kehittämistoiminnan saralla.
Kyselyn jakelu toteutettiin pääasiallisesti hankkeen eri sidosryhmien, kuten alueellisten kehittämisyhtiöiden ja kuntien kautta. Kyselyä jaettiin myös laaja-alaisesti Pohjois-Karjalan yrittäjien kautta sekä osittain olemalla myös suoraan yrityksiin yhteydessä. Kysely toteutettiin kokonaisuudessaan verkkokyselynä. Taustatietoja kysyttiin yrityksen toimialasta, henkilöstömäärästä sekä sijainnista maakunnassa. Itse kysymykset koostuivat likert-asteikolla vastattavista kysymyksistä, ennalta määritellyistä valintavaihtoehdoista sekä avoimista kysymyksistä. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 60 kpl.
Kyselyn tulokset
Seuraavassa käydään läpi kyselyn tärkeimpiä tuloksia muutaman keskeisimmän kysymyksen ja niihin saatujen vastausten kautta.
Kyselyssä tiedusteltiin yrityksiltä mm. seuraavaa: Koetteko vetytalouden ja vihreän siirtymän kytkeytyvän yritystoimintaanne nyt tai tulevaisuudessa?
Vastausten perusteella vetytalous ja vihreä siirtymä kytkeytyi yritystoimintaan vahvasti 17 % vastanneista yrityksistä. Vastaajista 51 % valitsi vaihtoehdon 1 tai 2, josta voidaan tulkita, että vetytalous ei kytkeydy noin puoleen yrityksistä. Kysely jaettiin kaikkien alojen yrityksille, joten luonnollisesti aihealue ei kosketa kaikkia yrityksiä.
Kyselyn analysoinnin perusteella vetytalous ja vihreä siirtymä kytkeytyi voimakkaimmin sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon yrityksiin sekä vesi- ja jätevesihuollon ja ympäristönhoidon yrityksiin. Suuremman henkilöstömäärän yritykset kokivat vetytalouden kytkeytyvän toimintaansa enemmän kuin pienemmät yritykset. Tosin suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksestä oli pieniä, henkilöstömäärältään alle kymmenen työntekijän yrityksiä. Suurempien yritysten edustus oli siis heikkoa, joten suoria johtopäätöksiä ei kyselyn perusteella voida muodostaa.
Yrityksiltä pyrittiin löytämään kyselyn avulla tiettyjä osa-alueita vetytalouden kannalta seuraavan kysymyksen avulla: Mitkä ovat tärkeimmät osaamisalueet, joita yrityksenne tarvitsee vetytalouden ja vihreän siirtymän kehittämiseksi?
Vetytalouden ja vihreän siirtymän kokonaisuus oli eniten vastattu osaamisalue. Vedyn tuotanto oli toiseksi yleisen vastaus, sen valitsi 45 % vastanneista yrityksistä. Selvästi aiheesta kaivataan perustason osaamista ja tietoa, mikä kävi ilmi myös hankkeen toteuttamasta sosiaalisen hyväksyttävyyden kyselyssä. Vetytalouden ja vihreän siirtymän kokonaisuus oli myös suosituin vastaus analysoinnin perusteella kaikilla toimialoilla.
Vetytalous kokonaisuudessaan on vielä uusi asia Pohjois-Karjalan alueella, joten perustason osaaminen kokonaisuudesta on melko odotettava vastaus. Voidaan siis olettaa, että kun perustason osaamisen kehittämistä edistettäisiin esimerkiksi koulutuksilla, voitaisiin mahdollisesti saada yritykset näkemään selkeämmin oma roolinsa ja mahdollisuutensa osana vihreää siirtymää ja vetytaloutta.
Kyselyn tarkoituksena oli myös tiedustella alustavasti vetytalouteen liittyvien eri koulutusmuotojen kiinnostavuutta ja sopivuutta yrityksille seuraavan kysymyksen avulla: Millainen koulutusmuoto kiinnostaisi eniten?
Webinaarimuotoiset koulutukset nousivat vastausten perusteella suosituimmaksi vaihtoehdoksi koulutusmuodoista. Täsmäkoulutus ja verkkokurssi olivat toiseksi suosituimmat vaihtoehdot. Koulutuksista kiinnostivat ja nousivat selvästi esille ne vaihtoehdot, joihin on helppo osallistua etänä.
Noin kolmasosa yrityksistä koki vastausten perusteella tarvetta lisätä vetytalouden ja vihreän siirtymän osaamista. Vastauksien perusteella voidaan tulkita, että enemmistö vastanneista yrityksistä ei ollut tällä hetkellä vielä kiinnostunut lisäämään osaamista liittyen vihreään siirtymään. Vastaus oli odotettavissa, koska aihealue ei suoraan kosketa kaikkia kyselyyn vastanneita yrityksiä.
Vetytalous voi olla pohjoiskarjalaisille yrityksille tulevaisuuden mahdollisuus
Hankkeessa toteutettiin muutamia haastatteluja paikallisiin yrityksiin osana paikkatietoanalyysin laatimista, missä samalla kartoitettiin yritysten valmiuksia, kiinnostusta sekä osaamistarvetta vetytaloudessa. Pohjois-Karjalan alueella on useampi konepajateollisuuteen keskittynyt yritys, joilla olisi mahdollisuuksia valmistaa esimerkiksi erilaisia laitteistoja tai komponentteja vetytalouden ja vihreän siirtymän tarpeeseen.
Yritykset toimivat kuitenkin alihankintaperiaatteella, joten tilaus valmistettaville tuotteille olisi tultava jostakin ulkopuolisesta yrityksestä. Konepajoilla löytyy paljon omia laitteita vedenkäsittelyyn, joita voitaisiin soveltaa mahdollisesti myös vetytalouden sovelluksissa elektrolyysissä käytettävän veden puhdistukseen. Oman tuotteen kehitys täysin alusta on kallis, vaativa ja paljon riskejä sisältävä prosessi, joten oman vedyn tuotanto, käsittely tai varastointilaitteiston valmistus vetytalouden alkuvaiheessa on melko epätodennäköistä vielä tässä vaiheessa.
Konepajat voisivat kuitenkin valmistaa esimerkiksi yhteistyössä joitain vetytalouden laitteistoihin vaadittavia komponentteja. Valitettava tosiasia on kuitenkin, että suuri osa vetytalouden laitteistosta ja komponenteista valmistetaan Aasiassa ainakin osittain halvemman hinnan takia. Euroopan sisäisesti voidaan valmistaa laadukkaita laitteistoja ja komponentteja, mutta hinta ratkaisee kaupallisessa tuotteessa valmistuspaikan. Tulevaisuudessa on yhä suurempi tarve Euroopan maiden omalle tuotannolle sekä energiariippumattomuudelle muista maista. Energiaturvallisuuden näkökulmat saattavatkin siirtää valmistusta enemmän Eurooppaan.
Vetytalous kiinnostaa, mutta sitä ei nähdä vielä ajankohtaisena
Paikkatietoanalyysin selvityksen yhteydessä oltiin myös yhteydessä kuntien teknisiin johtajiin ja tiedusteltiin vetytalouteen liittyviä suunnitelmia ja yleistä suhtautumista. Lähes kaikkien yhteyshenkilöiden suhtautuminen vetytalouteen ja uusiutuvaan energiaan oli positiivista, ja he olivat kiinnostuneet kuulemaan lisää aiheesta. Joensuun P2X-vetyhanketta ja Nurmekseen suunniteltua biometanolilaitosta lukuun ottamatta muita konkreettisia suunnitelmia ei alueella tällä hetkellä ole.
Uusiutuva energia on alueella vetytaloutta ajankohtaisempi aihe. Suunnitelmia teollisen mittakaavan aurinkovoimalapuistoista on joka kunnan ja kaupungin alueella ja suunnitelmia tuulivoimalapuistoista on usealle alueelle. Vetytaloutta ei koeta vielä ajankohtaiseksi, koska vetytalouden vaatimaa mittavaa uusiutuvan energian tuotantoa ei alueella käytännössä ole. Sähköverkon päivitys ja uusiutuva energiantuotanto ovat vetytalouden edellytyksiä, joten ajatukset siihen nähden ovat tällä hetkellä realistisia. Tuotanto on kuitenkin vain yksi osa vetytaloutta, joten vetytaloutta voitaisiin edistää monella muillakin keinoilla. Ehkä vetytaloutta ei nähdä vielä mahdollisuutena, koska suuren mittakaavan näyttöä on kovin vähän ja tietoisuus aiheesta ei ole kovinkaan korkea.
Yhteenveto
Kyselyn vastausten perusteella energia-alan sekä vesihuollon yritykset ovat kiinnostuneita lisäämään osaamistaan liittyen vetytalouteen. Noin kolmasosa kaikkien toimialojen yrityksistä on kiinnostunut saamaan lisää tietoa ja osaamista liittyen aiheeseen. Suurin osa yrityksistä ei kuitenkaan ole kiinnostunut kasvattamaan osaamistaan liittyen vetytalouteen. Kysely osoitti erityisesti, että perustason osaaminen kiinnostaa – etenkin joustavissa koulutusmuodoissa, kuten lyhyissä verkkokoulutuksissa sekä täsmäkoulutuksissa.
Vetytalous nähdään potentiaalisena ratkaisuna, mutta haastattelujen ja kyselyjen vastausten perusteella yrityksissä ei koeta, että sen aika olisi vielä. Tietoisuus on ylipäätänsä puutteellista, kuten kävi ilmi myös hankkeen toteuttamana sosiaalisen hyväksyttävyyden kyselyn vastausten perusteella. Tietoisuuden ollessa korkeammalla tasolla yritykset osaisivat kytkeä energiasiirtymän ja vetytalouden toimintaansa paremmin ja monipuolisemmin.
Monilla yrityksillä löytyy alueelta vetytalouteen liittyvää teknistä osaamista, mutta ei selkeää näkymää, miten lähteä mukaan vetytalouteen. Tähän ongelmaan pyritään löytämään vastauksia hankkeesta mm. case-pohjaisten sekä tietoisuutta lisäävien työpajojen kautta ja yleisen tiedottamisen kautta.
Koska useimmat alueen yritykset eivät vielä näe vetytaloutta ajankohtaisena tai oman liiketoimintansa kannalta relevanttina, on tietoisuuden lisäämistä vetytaloudesta ja sen mahdollisuuksista nostettava alueella merkittävästi. Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke jatkaa alueellisen vetytalouden tietoisuuden edistämistä hyödyntämällä hankkeessa karttuneita kokemuksia sekä tämän kyselyn tuloksena saatuja tietoja. Hanke painottaa aktiivista viestintää työpajojen, tilaisuuksien, benchmarking-matkojen ja suoran yhteydenpidon kautta.
Kirjoittajat:
Lauri Tikka, projektityöntekijä, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kim Blomqvist, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
