Karelia-ammattikorkeakoulussa on huomattu tuen tarpeen lisääntyminen tutkintoon kuuluvien pakollisten kieliopintojen suorittamisessa. Kareliassa on kehitetty opiskelijaohjausta ja kieliopo-hanke on jatkumoa tuen kehittämiselle. Opiskelijat tulevat kieliopintoihin hyvin erilaisin taustoin ja osalla on haasteita saavuttaa ammattikorkeakoulun kielten opintojaksojoilla vaadittu taso. Tason saavuttamiseen vaikuttaa mm. se, että oppimisen vaikeudet ovat lisääntyneet korkeakouluopintojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2021 julkaistun korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan 14,2 % korkeakouluopiskelijoista on todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma (kuva 1).
Tukea tarvitaan ja tuen kehittämiseen saimme rahoituksen William ja Ester Otsakorven Säätiöltä. Kieli-opo opintojen etenemisen haasteiden taklaajana -hanke toteutettiin ajalla 1.9.2023-30.6.2025 ja sen tavoitteena oli luoda kieliopo-toimintamalli. Toimintamallin ydinajatuksena on, että heti opintojen alkuvaiheessa tehtävän lähtötasotestauksen jälkeen heikon tuloksen testistä saaneet opiskelijat saisivat henkilökohtaista tukea. Kareliassa oli tarve löytää keinoja ohjata erityisesti kipeimmin tukea tarvitsevia, mutta hankkeen tuottamat mallit ja materiaalit hyödyntävät kaikkia Karelian opiskelijoita.
Kielten oppimisen tukitoimet hankkeessa
Hankkeessa pyrittiin löytämään konkreettisia keinoja edistää erityisesti niiden opiskelijoiden suoriutumista, jotka tarvitsevat tukea kielten oppimisessa englannin ja ruotsin alakohtaisilla kursseilla. Tukikeinoja testattiin sekä yleisellä tasolla että ryhmä- ja opiskelijakohtaisesti. Hankkeessa pilotoitiin mm. ryhmätukea, henkilökohtaista ohjausta, englannin kielen pajaa sekä ruotsin kielen opintojaksoa, jonka suorittamalla opiskelija voi saada arvosanan 1. Hankkeen aikana oltiin mukana ruotsin ns. rästipäivillä, jossa opiskelijan on mahdollista kerrata, tehdä puuttuvia tehtäviä ja suorittaa uusintatentti.
Hankkeessa tehtiin selvitystyötä sitä, kuinka kielten opiskelun tuki on järjestetty muissa ammattikorkeakouluissa. Lisäksi kerättiin tietoa tukeen liittyvistä toimista mm. osallistumalla erilaisiin webinaareihin ja koulutuksiin, joissa oli mahdollista verkostoitua ja saada vinkkejä tuen järjestämiseen.
Kieltenopettajien lisäksi opiskelijoita ohjaavat kieliopinnoissaan opinto-ohjaajat ja opetuutori. Heitä varten hankkeessa laadittiin kaavio kielten ohjaukseen, joka tukee opiskelijoiden ohjaamista kieliopinnoissa. Kielten opettajien käyttöön hanke tuotti Thinglink-kaavion kielten opiskelun tueksi ja järjesti koulutuksen, joka keskittyi tekoälyn hyödyntämiseen mm. eriyttämisessä.
Koulutuksissa on jo olemassa hyviä käytänteitä, jotka tukevat kieliopintojen suorittamista. Hankkeen aikana haluttiin jakaa hyviä käytänteitä. Esimerkiksi ns. rästipäivät toimintatapana levitettiin hankkeen aikana useisiin koulutuksiin.
Hankkeen aikana uusittiin ruotsin lähtötasotesti, joka otetaan käyttöön syksyllä 2025. Lähtötasotesti on tärkeä työkalu, jonka avulla opiskelijat ohjataan kertaaville opintojaksoille ennen tutkintoon kuuluvaa opintojaksoa.
Oikea-aikainen ohjaus ja toimivat tukikäytännöt
Tuen oikea-aikaisuus osoittautui keskeiseksi tekijäksi kielten opintojen tukemisessa. Opiskelijat tulisi ohjata kielten valmentaville kursseille ennen alakohtaisten opintojaksojen alkua, ja kesken jääneiden suoritukset tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti, jotta ne eivät kasaudu opintojen loppuun. Kieliopo-hankkeen ohjausmallin tavoitteena on, että suoritukset saadaan päätökseen vuoden kuluessa kurssin päättymisestä.
Englannin paja ei huolellisesta markkinoinnista huolimatta tavoittanut opiskelijoita siinä määrin, että käytäntöä kannattaisi jatkaa. Sen sijaan ryhmäkohtainen tuki on resurssitehokas vaihtoehto ja sen toteuttamista voisi tukea lukujärjestykseen sisällytetyillä lisätunneilla.
Yhteistyö opojen ja opetuutoreiden kanssa on tärkeää kielten ohjauksessa. Hyviä käytänteitä kielten tukeen on jo olemassa koulutuksissa ja niiden jakaminen sekä toiminnan yhdenmukaistaminen mahdollisuuksien mukaan tukee opiskelijoiden kieliopintojen suorittamista. Koska koulutukset ja opiskelijoiden lähtötasot vaihtelevat, myös tukimuotojen tulee olla joustavia. Yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa erilaisia tukimuotoja ja resurssien puitteissa valita kullekin ryhmälle sopiva ratkaisu.
Toimintamallin tulevaisuus
Kieli-opo -hanke tarjosi hyviä mahdollisuuksia testata erilaisia tukitoimia, ja hankkeen päätyttyä hyväksi havaitut käytänteet halutaan säilyttää. Jo hankkeen aikana kieltenopettajille, opoille ja opetuutoreille jaettu kielten ohjauksen kaavio toivottavasti löytää paikkansa muistilappuna tukiprosessin etenemisestä. Hyväksi havaittuja käytänteitä eri tukitoimista on tuotu esille mm. kieltenopettajien kokouksissa, ja tätä varmasti jatketaan myös tulevaisuudessa. Tuettu ruotsin kurssi, jolla pyritään läpäisemään minimivaatimukset, jää käyttöön rajatusti. Suoritusvaihtoehtoa tarjotaan opettajan suosituksesta, ja tuettu kurssi on tällä hetkellä käytössä tekniikan ja joissakin soten koulutuksissa, joissa tarve on suurinta.
Yksilöllisten opintojärjestelyjen tarve kielten opiskelussa ja opiskelijaryhmien taitotason monimuotoistuminen tuskin tulee vähenemään jatkossa, eli tarve ylläpitää ja kehittää toimivia tukikeinoja jatkuu. Yksilöllinen tuki vaatii niin paljon yksittäisen opettajan työaikaa, että sitä voidaan tarjota vain rajallisesti. Jatkossa tulee pohtia lisää keinoja siihen, kuinka opiskelijoita voidaan tukea kielten kurssien aikana mahdollisimman tehokkaasti ja käytettävissä olevilla resursseilla.
Kieli-opolle, eli kieltenopettajalle, jonka työaikaan kuuluu tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaaminen, on paikkansa, ja kieli-opon rooli varmasti vielä tarkentuu ja muotoutuu tulevaisuudessa. Tämän hankkeen aikana ei vielä ehditty juurikaan pohtia S2-opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemaa tukea kieliopinnoissa, ja nämä teemat varmasti näkyvätkin kehitystyössä jatkossa.
Kirjoittajat:
Sanna Lötjönen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanna Ronkainen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu