Rakennukset kuluttavat maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista neitseellisistä materiaaleista, ja niistä syntyy noin 35 % maailman jätteestä (World Green Building Council, 2022). Rakentamisen alalle on siis tyypillistä, että vain pieni osa materiaalista palautuu takaisin kiertoon ja suurin osa rakennusmateriaaleista päätyy jätteeksi rakennusten purkamisen yhteydessä. Kuitenkin keskimäärin jopa 83 % rakentamisen ja purkamisen jätteistä olisi mahdollista uusiokäyttää (European Commission 2024). Toisin sanoen rakennuksiimme on sitoutunut valtava kiertotalouden mahdollisuus.
Aurora Interreg -rahoitteinen EU-MAT: Effective Urban Material Mining in Cities -hanke keskittyy edistämään rakentamisen kiertotaloutta pohjoisissa kaupungeissa, joissa pitkät välimatkat, harva asutus ja kehittymättömät kiertotalouden käytänteet muodostavat haasteita materiaalien hyödyntämiselle. Hankkeessa pyrimme vastaamaan näihin haasteisiin hyödyntämällä rakennusten materiaalien laatua ja määrää tarkasti arvioivia laskelmia, koneoppimismenetelmiä, paikkatietoanalyysejä, kierrätettyjä materiaaleja hyödyntävää innovatiivista tuotekehitystä sekä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Karelia-ammattikorkeakoulu on hankkeen päätoteuttaja, ja mukana ovat hankekumppanit Aalto-yliopisto, RISE (Research Institutes of Sweden) Ruotsista ja Tromssan yliopisto (The Arctic University of Norway) Norjasta.
Kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen vaatii uusien ratkaisujen kehittämistä
Rakennuksista aiheutuu maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä (World Green Building Council, 2022), ja rakentamisen kiertotalousratkaisuilla onkin merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä. EU pyrkii vähentämään rakennusalan kasvihuonekaasupäästöjä esimerkiksi asettamalla uusia rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä resurssi- ja energiatehokkuutta koskevia vaatimuksia (Euroopan parlamentti 2023). Sekä Suomella että hankekumppanimailla Ruotsilla ja Norjalla on kaikilla myös kansallisia tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Kaikissa näissä maissa rakentamisen päästöjen vähentäminen on keskeinen tekijä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Kiertotalouden ratkaisujen laaja-alainen käyttöönotto edellyttää tutkimus- ja kehitystyötä sekä uusien toimintamallien testaamista ja vakiinnuttamista käytäntöön. EU-MAT-hankkeessa kehitetään menetelmäkokonaisuus, joka mahdollistaa rakennusmateriaalien pysymisen kierrossa. Menetelmä mahdollistaa purettavien rakennusten käyttökelpoisen materiaalin määrän ja laadun tarkan arvioinnin, tukee materiaalien tehokasta uudelleenkäyttöä ja jalostusta sekä tarjoaa paikkatietopohjaisen työkalun kuljetusten optimointiin, huomioiden materiaalin määrän, laadun ja kuljetusetäisyydet.
Uudella menetelmällä kohti parempaa materiaalien hyödyntämistä ja tehokkaampia kuljetuksia
Keskeinen osa menetelmää on tuottaa tarkkaa tietoa purettavien rakennusten sisältämistä materiaaleista. Näin jo rakennuksen purkamista suunniteltaessa päästään arvioimaan sitä, missä kohteissa purettavan rakennuksen materiaaleja voidaan hyödyntää. Purettavien rakennusten eri materiaalien määrien lisäksi materiaalin kunto ja laatu ovat keskeistä tietoa uusiokäytön mahdollisuuksia arvioitaessa.
Menetelmän toinen keskeinen osa-alue koskee materiaalien kuljetusta purkutyömaalta joko suoraan uusiokäyttökohteisiin tai jalostettavaksi. Pitkät kuljetusmatkat lisäävät kustannuksia ja päästöjä, joten rakennusmateriaaleista saatavan kierrätysmateriaalin paikallinen uudelleenkäyttö on sekä ympäristön että talouden kannalta hyödyllistä. EU-MAT-hanke pyrkii vastaamaan haasteeseen kehittämällä paikkatietopohjaista kuljetuksen optimoinnin menetelmää, joka huomioi kuljetettavan materiaalin määrän ja laadun sekä sen tarpeen uusiokäytön kohteissa ja materiaalia jalostavissa yrityksissä. Tavoitteena on luoda työkalu, jonka avulla materiaalit saadaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti uudelleenkäytettäväksi.
Projektiyhteistyötä kotimaassa, Ruotsissa ja Norjassa
Rajat ylittävä yhteistyö on hankkeessa keskeistä, sillä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten kaupunkien kiertotalouden haasteet ovat samankaltaisia ja siten myös yhdessä kehitetyt ratkaisut hyödyttävät kaikkia osapuolia. Jokainen hankekumppani tuo kokonaisuuteen oman erikoisosaamisensa, mikä mahdollistaa menetelmäkokonaisuuden kehittämisen sekä kattavaksi että monipuoliseksi. Myös kumppanien maantieteellinen sijainti palvelee hankkeen tavoitteita, sillä norjalaisten ja ruotsalaisten kumppanien kautta pääsemme keräämään hankkeessa käytettävää aineistoa ja pilotoimaan kehitettävää menetelmäkokonaisuutta yhteistyössä Skellefteån ja Sortlandin kuntien kanssa.
Joensuun kaupunki on hankkeen keskeinen yhteistyötaho, sillä Joensuu toimii tapaustutkimuskohteena materiaalien kuljetuksen optimoinnin kehittämisen ja testauksen aikana. Joensuun kaupungin purkukohteista kerätään myös reaaliaikaista aineistoa, jota hyödynnetään purettavien rakennusten materiaalien määrän ja laadun analysointimenetelmän tarkkuuden parantamiseksi. Yhteistyö kuntien ja yritysten kanssa on hankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevaa, sillä kumppaneilta saatu käytännön palaute auttaa muokkaamaan ratkaisuista toimivia ja skaalautuvia, mikä puolestaan edistää menetelmien ja käytäntöjen laajamittaista käyttöönottoa ja vakiintumista.
Tuotekehityksessä mukana opiskelijat, asiantuntijat ja yritykset
Rakennukset ovat hybridejä, eli toisin sanoen ne koostuvat monista eri materiaaleista ja rakennustuotteista. Materiaalien tehokkaan hyödyntämisen kannalta on toivottavaa kehittää uusia rakennusalan tuotteita, joissa hyödynnetään useita erilaisia kierrätysmateriaaleja. Kierrätysmateriaalien käytön lisäksi tulevaisuuden rakennustuotteissa huomioidaan tuotteen purettavuus ja uusiokäytön mahdollisuus jo tuotekehitysvaiheessa.
EU-MAT-hankkeessa etsitään uusia ideoita ja ratkaisuja hybridimateriaalien tuotekehitykseen yhdessä opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulu järjestää yhdessä Aalto-yliopiston ja Tromssan yliopiston kanssa intensiivikurssin, jolla opiskelijat pääsevät ideoimaan useita purkumateriaaleja samassa tuotteessa hyödyntäviä kiertotaloustuotteita rakennusalalle. Tavoitteena on paitsi luoda ideoita uusista kiertotalouden periaatteiden mukaisista ja kaupallistettavissa olevista rakennusalan tuotteista, myös rohkaista opiskelijoita tarkastelemaan rakennusalan tulevaisuutta luovasti ja uudistaen kiertotalouden näkökulmasta. Opiskelijoiden ideat tuodaan osaksi hankekumppani RISE:n tuotekehitystoimintaa ja paikallisten yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä.
Kiertotalousmenetelmillä taloudellista säästöä ja vahvempaa talouskasvua
Rakennus- ja purkujätteen uudelleenkäyttöpotentiaali on erittäin korkea. Tämän potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitsemme uusia kiertotalouden menetelmiä ja käytäntöjä, joita EU-MAT-hankkeessa kehitetään. Rakennuksien kiertotalouden potentiaalin hyödyntäminen ei ainoastaan vähennä rakentamisen ympäristövaikutuksia, vaan tarjoaa myös merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, esimerkiksi materiaalikustannusten säästöjä ja uusia liiketoimintamalleja. Lisäksi kiertotalouden ratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi logistiikka- ja rakennusalan palveluille, vahvistaen samalla alueellista työllisyyttä ja talouskasvua.
Kirjoittajat:
Venla Heiskanen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jouni Luoma, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Cristóbal-García, J., Caro, D., Foster, G., Pristerà, G., Gallo, F. & Tonini, D. (2024). Techno-economic and environmental assessment of construction and demolition waste management in the European Union. JRC Technical Report. Saatavilla: https://circulareconomy.europa.eu/platform/en/knowledge/new-report-confirms-importance-circularity-construction-reach-climate-goals (26.9.2025)
Euroopan komissio. (2021) Fit for 55 – U:n 2030 ilmastotavoitteen toteuttaminen. Saatavilla: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0550 (26.9.2025)
World Green Building Council. (2022). EU Policy Whole Life Carbon Roadmap. Saatavilla: https://worldgbc.org/article/eu-policy-whole-life-carbon-roadmap-for-buildings/ (26.9.2025)
