Suomalaisten lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn seuraaminen on tärkeä osa hyvinvoinnin edistämistä. Move! -järjestelmä on valtakunnallinen mittaus- ja palautejärjestelmä, jonka avulla kartoitetaan perusopetusikäisten fyysistä kuntoa ja tuetaan liikunnallista elämäntapaa. Move! -testit mittaavat kestävyyskuntoa, lihasvoimaa, motorisia taitoja ja liikkuvuutta. Mittaukset toteutetaan osana liikunnanopetusta, ja niiden tuloksia hyödynnetään niin opetuksen suunnittelussa kuin kouluterveydenhuollossa. (Opetushallitus 2025.) Peltola ym. (2025) nostavat kuitenkin esille haasteet tuloksien hyödyntämisestä. Vain vajaassa puolessa kouluista tuloksia oli käsitelty oppilaiden kanssa, ja vielä harvemmassa huoltajien kanssa. Lisäksi on tunnistettu haasteita kouluterveydenhuollon tarkastusten sekä mittausten ajankohdan välillä. (Peltola ym. 2025.)
Move!- mittaukset Joensuussa
Joensuun alueella Move! -mittausten toteuttamisessa ja tulosten arvioinnissa on tehty yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin kanssa syksyllä 2025. Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijat ovat olleet mukana toteuttamassa Move!-mittauksia viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille joissakin Joensuun alueen kouluissa osana kolmatta harjoitteluaan.
Move!-testit toteutettiin kouluilla luokittain, noin 20 oppilasta kerrallaan. Testeissä eri mittauspisteillä ohjattiin suoritustekniikka, annettiin kokeilumahdollisuus ja kirjattiin tulokset varsinaisesta suorituksesta.
Haasteet ja havainnot testitilanteessa
Haasteita oppilaiden testisuorituksiin ja tulosten luotettavuuteen toivat aikapaine, häiriötekijät ja oppilaiden erilaiset taustat. Monimuotoiset oppilasryhmät vaativat joustavia ohjauskeinoja. Erityisesti oppilaat, joilla oli kielellisiä tai tarkkaavuuden haasteita, tarvitsivat selkeää struktuuria ja visuaalisia ohjeita. Liikuntasalin äänimaailma ja muiden oppilaiden läsnäolo yksilösuorituksissa lisäsivät jännitystä joillekin oppilaille. Aikapaine ja vertaispaine näkyivät alisuoriutumisena tai yrityksinä kiertää ohjeita paremman pistemäärän toivossa. Tämä herättää kysymyksen: kertovatko tulokset aina todellisesta fyysisestä toimintakyvystä?
Valmistautuminen testeihin on avainasemassa. Testien osa-alueisiin tutustuminen jo ennen viidettä luokkaa voisi lisätä luottamusta testien onnistumiseen ja parantaa suorituksia. Näin mittaukset tukisivat oppimista, eivätkä aiheuttaisi turhaa stressiä.
Palautteen merkitys
Jokaiselle oppilaalle annettiin yksilöllinen palaute Move!-testien jälkeen. Palautetilaisuus oppilaiden kanssa koettiin tärkeänä ymmärryksen ja motivaation rakentamisessa. Tulevaisuudessa yksilöllisen palautteen antamiselle olisi hyvä varata riittävästi aikaa. Tämä mahdollistaisi liikkumisen määrän huolellisen kartoittamisen, toiveiden ja tavoitteiden asettamisen yhdessä lapsen tai nuoren kanssa.
Testien perusteella matalat pistemäärät (alle 11 pistettä) saaneet oppilaat saivat liikkumisreseptin ja heille tarjottiin yksilöllistä fysioterapeuttista ohjausta liikkumisen tukemiseksi ja lisäämiseksi. Ohjauksissa tuettiin mittausten perusteella heikoimpia osa-alueita. Osa oppilaista koki yksilöllisen ohjauksen merkityksellisenä, mutta toisille se aiheutti ulkopuolisuuden tunnetta. Viidennellä luokalla sosiaalinen yhteenkuuluvuus on tärkeää, ja yksilöohjaus voi tuntua leimaavalta. Joillekin oppilaille tuki järjestettiin liikuntatuntien yhteydessä, mikä vähensi eriarvoisuuden tunnetta. Tulevaisuudessa sopivan ohjausajankohdan löytäminen on keskeistä, jotta liikkumisen lisääminen koetaan myönteisenä.
Moniammatillisuuden mahdollisuudet toimivaan testaukseen
Move! -mittaukset ovat arvokas työkalu oppilaiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa. Mittausten onnistuminen vaatii huolellista valmistautumista ja yksilöllistä ohjausta.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) 2024-tutkimuksessa kävi ilmi, että perusopetuksesta lukioikään siirryttäessä osuus liikkumissuositusten saavuttaneista vähenee merkittävästi (Husu, Tokola, Vähä-Ypyä & Vasankari, 2025, 38). Matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa tulisi siis tarjota kaikille riippumatta Move!-testituloksesta, jotta kaikilla olisi mahdollisuus terveyttä edistävään ohjaukseen.
Tällä hetkellä Move! -mittausten vastuu on luokan- sekä liikunnanopettajilla. Isojen ryhmien kohdalla yksilöllinen ohjaus ja henkilökohtainen palaute on annetuissa aikarajoissa haastavaa toteuttaa. Karelian fysioterapeuttiopiskelijat mahdollistivat syksyllä 2025 isolle osalle Joensuun koulujen oppilaista yksilöllisen palautteen sekä lisäksi ohjausta vähän pisteitä saaneille. Toimintamallilla mahdollistetaan fysioterapeuttiopiskelijoille harjoitteluympäristö lasten ja nuorten parissa ja samalla toimintamallista hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret.
Liikkuvan elämäntavan edistäminen on välttämätöntä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Terveitä elämäntapoja edistetään yhdessä lapsen ja hänen lähipiirinsä kanssa.
Kirjoittajat:
Heidi Paakkanen, fysioterapeuttiopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Maiju Issakainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hilppa Mustonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T. 2025. Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. Teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1.
Opetushallitus. 2025. Mikä Move! on? https://www.oph.fi/fi/move/mika-move
Pelkonen, P., Wiss, K., Hietanen-Peltola, M. & Heikkilä N. 2025. Move!-tuloksia voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. https://blogi.thl.fi/move-tuloksia-voitaisiin-hyodyntaa-tehokkaammin/ viitattu 4.12.2025