Karelia-ammatikorkeakoulun kielituetussa sairaanhoitajakoulutuksessa toimitaan lähes kokonaan suomeksi, vaikka opiskelijoiden kielitaito on vasta kehittymässä. Opettajien lisäksi harjoittelupaikan ohjaajien ja muiden työntekijöiden täytyy hahmottaa, miten kehittyvällä kielitaidolla on mahdollista toimia ja missä asioissa opiskelija tarvitsee vielä tukea. Tässä artikkelissa kuvataan kielituetussa koulutuksessa opiskelevan sairaanhoitajaopiskelijan toiminnallista kielitaitoa tasolla B1.
Suomen kielen taidon kehittymisen tavoitteet opintojen aikana
Toiminnallisen kielitaidon kehittymistä voi tarkastella kielen sujuvuuden, tarkkuuden ja kompleksisuuden näkökulmista. Arjen viestintätilanteissa kielitaidon kehittyminen näkyy esimerkiksi seuraavalla tavalla:
| Kielitaidon kehittyminen alkuvaiheessa | Kielitaidon edistyminen |
| Tarvitsee aikaa valmistautua etukäteen. Kielen prosessointi vie aikaa. | Pystyy toimimaan spontaanimmin. Pystyy toimimaan nopeammin. |
| Pystyy keskustelemaan lyhyesti tai lukemaan lyhyen tekstin. | Pystyy osallistumaan pidempään keskusteluun tai lukemaan pidemmän tekstin. |
| Pystyy viestimään tutuista ja konkreettisista asioista. | Pystyy viestimään myös abstrakteista asioista. Pystyy osallistumaan keskusteluun tai ymmärtämään viestin, vaikka asia ei ole etukäteen tuttu. |
| Osaa käyttää yksinkertaisia kielen rakenteita. Rakennevalikoima on suppea. | Pystyy käyttämään erilaisia kielen rakenteita monipuolisemmin. |
| Ymmärtää pääasiat ja pystyy viestimään pääasioista. | Ymmärtää myös yksityiskohtia ja sävyjä ja pystyy ilmaisemaan niitä. |
Kielituetussa sairaanhoitajakoulutuksessa tavoitteena on, että suomen kielen taito kehittyy tasolta toiselle seuraavasti:
- ensimmäisenopiskeluvuoden jälkeen taso A2.2.
- toisen opiskeluvuoden jälkeen taso B1
- kolmannen opiskeluvuoden jälkeen taso B2
- koulutuksen lopussa vähintään taso B2, joillakin kielitaidon osa-alueilla (puhuminen, puheen ymmärtäminen) lähellä tasoa C1.
Kielen oppimisen tavoitteissa korostuu toiminnallinen kielitaito eli viestintä sairaanhoitajan työtehtävissä. Ymmärtäminen ja ymmärrettävyys ovat keskeisiä asioita esimerkiksi potilasturvallisuuden takia. On selvää, että kielitaito kehittyy yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat monet asiat. Kaikki kielitaidon osa-alueet (puhuminen, kuullun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja tekstin ymmärtäminen) eivät välttämättä ole samalla kielenkäyttäjällä keskenään samalla tasolla.
Mitä kielenoppija osaa tasolla B1?
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen pilottiryhmä opiskelee tällä hetkellä toista vuotta, ja opiskelijoiden kielitaito on lähellä tasoa B1 Eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen kuvausasteikon mukaan (Opetushallitus 2025). Seuraavaksi esitellään kielitaidon osa-alueittain, mitä harjoittelussa oleva opiskelija yleensä B1-tasolla osaa.
Puheen ymmärtäminen
Puheen ymmärtämisen taito korostuu harjoittelussa. B1-tasolla opiskelija ymmärtääpääasiat selkeästä puheesta erityisesti hoitotyön toistuvissa ja rutiininomaisissa tilanteissa. Ymmärtäminen voi sujua ongelmitta myös hoitotyöhön liittyvissä vaativammissakin tilanteissa, jos ne ovat tuttuja ja ennakoitavissa. Puheen ymmärtämisessä tarvitaan yleensä kuitenkin vielä paljon tukea, erityisesti jos viestintäkumppani puhuu murretta tai jos puhe on nopeaa. Keskustelussa yllättäen eteen tulevat uudet teemat ja aiheet voivat olla vaikeita ymmärtää. Arkinen jutustelu esimerkiksi kahvitauolla voi olla haastavaa, koska aihepiirit voivat olla keskustelussa mitä tahansa.
Harjoittelussa on tärkeää, että puhekumppani varmistaa ymmärtämisen eri tavoin. Sen sijaan, että kysyy opiskelijalta, onko hän ymmärtänyt ohjauksen, kannattaa opiskelijaa pyytää kertomaan, mitä hän tekee seuraavaksi. Puheen ymmärtämiseksi tarvitaan usein myös toistoa.
Puhuminen
B1-tasolla opiskelija hallitseearkiset keskustelut asiakkaiden, omaisten ja muiden työntekijöiden kanssa. Myös vaativammat keskustelut onnistuvat, jos keskustelussa on ennakoitava rakenne ja siihen on voinut valmistautua etukäteen. Puhumisessa vaikeaa on vielä sävyn ilmaiseminen, esimerkiksi käskyjen ja kehotusten pehmennyskeinot. Pitkät puhejaksot voivat olla vaativia. Puheen tuottaminen ei ole vielä kovin nopeaa vaativammissa tilanteissa, ja ilmaisu ei välttämättä ole vielä kovin tarkkaa. Myös ääntämisessä voi olla vielä epätarkkuutta esimerkiksi äänteiden a ja ä välillä.
Samoin kuin puheen ymmärtäminen, myös puheen tuottaminen voi olla vaikeaa yllättävissä tilanteissa, joissa aihe ei ole ollut ennalta tiedossa tai se voi olla mikä tahansa. Opiskelijan voi olla helpompi keskustella hoitotyöhön liittyvistä asioista kuin osallistua kahvipöytäkeskusteluun, koska hoitoyön sanasto on tutumpaa opintojen takia ja keskustelun rakenne voi olla ennakoitavampi kuin vapaamuotoisessa keskustelussa.
Lukeminen
Lukeminen on kehittynyt lyhyiden viestien ymmärtämisestähieman pidempien (noin 2 sivua) tekstien ymmärtämiseen. Opiskelija pystyy löytämään tekstistä pääasiat myös silloin, kun ei ole valmistautunut etukäteen. Hän pystyy etsimään ja yhdistämään tietoja selkeistä asiateksteistä. Harjoittelussa tämä tarkoittaa, että opiskelija ymmärtää esimerkiksi hoitosuunnitelmat, kirjaukset ja ohjeet, esimerkiksi Käypä hoito -suositusten potilasversiot. Opiskelija tarvitsee tukea ja yleensä aikaa valmistautua etukäteen silloin, kun luettavana on pitkä ja tieteellinen artikkeli ja kun tekstissä on paljon esimerkiksi lyhenteitä tai vaikeita kielen rakenteita.
Kirjoittaminen
B1-tasolla opiskelija osaa kirjoittaa jo hyvin lyhyitä ohjeita ja viestejä. Myös yhtenäisen hieman pidemmän (1 – 2 sivua) asiatekstin kirjoittaminen sujuu. Kielen perusrakenteet (esim. tavalliset lauseet, sivulauseet, aikamuodot) ovat hallussa. Hoitotyössä kirjaaminen onnistuu jo hyvin perustasolla. Kirjaamisessa haasteita tulee vielä siitä, että sanasto ei vielä ole riittävän laaja eikä tarkka kaikkien tarvittavien asioiden kuvaamiseen. Vaikeammat kielen rakenteet (esim. Omaisten käytyä..) vaativat vielä harjoittelua. Pitkien ja monisyisten tekstien kirjoittaminen ei vielä onnistu tai se vaatii runsaasti aikaa ja valmistautumista.
Kielisopimus harjoittelussa ohjaajan ja opiskelijan tukena
Harjoittelussa opiskelija kohtaa viestintätilanteita, joissa itsenäinen selviytyminen vaatisi kehittyneempää suomen kielen taitoa kuin hänellä on. Siksi on tärkeää pohtia, millaisessa roolissa opiskelija erilaisissa tilanteissa on (esimerkiksi havainnoija, perehtyjä, aktiivinen toimija) ja millaista kielellistä tukea hän voi ohjaajalta saada. Kielen kehittymisen kannalta on tärkeää, että opiskelija pääsee tuettuna harjoittelemaan myös niitä viestintätilanteita, jotka haastavat hänen kielitaitoaan. Ohjaamisen tukena on esimerkiksi ohjaajan ja opiskelijan yhdessä laatima kielisopimus. Ohjaaja ja opiskelija kirjaavat yhdessä kielisopimukseen, mitä tavoitteita kielen oppimisella harjoittelussa on, millä tavalla ohjaaja voi antaa palautetta opiskelijalle, milloin ohjaaja ja opiskelija keskustelevat kielestä ja mitä tukikeinoja opiskelija voi käyttää.
Kielen taso vaikuttaa osaamisen arviointiin
Opintojakson ja harjoittelun arvioinnissa täytyy huomioida se, että opittavan asian tavoitteet ovat suhteessa kielen osaamisen tasoon. Kielituetussa sairaanhoitajatutkinnossa kaikki sairaanhoitajatutkinnon keskeiset sisällöt opiskellaan, mutta ne voivat tulla hieman eri tahdissa muihin opiskelijoihin verrattuna ja vaatimustaso kasvaa opintojen edetessä kielen oppimisen tahdissa. Kehittyvän suomen kielen taidon vuoksi osaamista pitää arvioida niin, että ammatillinen osaaminen ei jää kielen osaamisen taakse piiloon. Opiskelija voi esimerkiksi käyttää hieman eri sanoja kuvatessaan asiaa, mutta asiasisältö on hallussa. Opintojakson osaamistavoitteiden täytyy tietenkin täyttyä.
Lähteet:
Opetushallitus. 2025. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/kielten_taitotasoasteikko.pdf . 9.12.2025.
Kirjoittajat:
Kaisa Peuhkurinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jonna Ihanainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tuulia Sunikka, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
