Pohjois-Karjala elää biohiilihurmoksessa ja biohiilelle on ladattu paljon odotuksia niin tuotannon näkökulmasta kuin myös itse tuotteen hyötykäytön kannalta. Biohiilen yleisesti tunnettuja käyttökohteita ovat muun muassa maanparannuskäyttö parantamaan viljelysmaan rakennetta ja vedenpidätyskykyä, kompostin koostumuksen ja hajoitustoiminnan edistäminen, metallinjalostuksessa korvaamaan fossiilista koksia sekä lukuisat erilaiset suodatussovellukset. Yhä enemmän esillä on myös biohiilen rakennusmateriaalien sovellukset ja biohiilen aktivoinnit sekä kovahiilen valmistus fossiilisen grafiitin korvaajaksi akkumateriaaleissa.
Kehittämistoimille tarve
Näyttö biohiilen kyvykkyyksistä on vaihtelevaa ja yhä enemmän on saatu tietoa ja kokemusta, että jalostamaton ja käsittelemätön biohiili ei juurikaan ole eduksi maanparannuskäytössä vedenpidätyskyvyn näkökulmasta. Niin ikään kasvua edistävät vaikutukset ovat riippuvaisia vahvasti maaperästä johon biohiiltä aiotaan sijoittaa. Myös suodatusominaisuudet normaalilla biohiilellä ovat rajoitettuja.
Tarkoittaako tämä, että hype on peruttu? Ei suinkaan, vaan biohiilitutkimuksella tähdätään kestäviin sovelluksiin muokkaamalla biohiilen ominaisuuksia haluttuun suuntaan, jotta odotukset saadaan lunastettua.
Biohiili toimii monessa sovelluksessa hiilialustana, joka esimerkiksi suodatussovelluksissa tarjoaa erinomaisen kasvualustan ravinteita syöville mikrobeille. Myös käyttö esimerkiksi istutettavien puutaimien juuripaakuissa voi edistää taimen selviytymismahdollisuuksia juuriston kehittyessä nopeammin. Biohiilellä on osansa myös SRF (Slow Release Fertilizer) -lannotteiden kehityksessä kun biohiilet ladataan halutulla ravinneseoksella kasville sopivaksi ja ne vapautuvat sieltä hallitummin kasvun eri vaiheissa. Kaikissa edellä kuvatuissa sovelluksissa biohiiltä käytetään alustana johon ominaisuudet ikään kuin räätälöidään tarpeen mukaan. BlackGreen -hankkeessa tiiviissä yhteistyössä UEF:n, Luken ja Oulun Yliopiston kanssa toteutetaan käytännön koejärjestelyitä joissa erilaisten funktionalisointien toimintaa konkretisoidaan.
Massiivinen markkinapotentiaali
VTT:n tuoreessa ”Biohiili osana suomalaista biotaloutta” -raportissa arvioitiin biohiilimarkkinoiden arvon olevan vuonna 2028 noin 350 MEUR. Aktiivihiilen osalta vuoden 2029 markkinaksi arvioitiin yli 9000 MEUR. Kun tähän lisätään hiilimustan, hiilikuidun, grafiitin ja muiden hiilisovellusten arvo, ollaan monien kymmenien miljardien markkinoissa kiinni. Biohiilen markkinapotentiaali siis kasvaa merkittävästi, kun se jatkojalostetaan korkeamman arvon tuotteiksi. Biohiilen potentiaalia pidetään merkittävänä erityisesti Suomessa sillä sen tuotanto on integroitavissa joko metsäteollisuuden prosesseihin tai vaikkapa osaksi aluelämpöverkkoa, jolloin biohiilen tuotannon ylijäämälämpö päätyisi lämmittämään alueen koteja ja rakennuksia. Tuotannon kilpailuedun saavuttamiseksi kaikki prosessissa vapautuvat massa- ja energiavirrat tulee saada hyötykäyttöön.
Karelia-ammattikorkeakoulun biohiiliteemainen hankekanta muodostuu BlackGreen -hankekokonaisuudesta sekä vuoden -26 alusta alkavista Akke-rahoitetusta ISKU-hankkeesta ja Suomen Akatemian rahoittamasta FORECASC -hankkeesta. Molemmat uudet hankkeet nojaavat Karelian laajaan yhteistyö- ja kumppanuusverkostoon.
Kirjoittaja:
Markus Hirvonen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin kansikuva: Markus Hirvonen
BlackGreen – Kestäviä sovelluksia biohiilestä Pohjois-Karjalassa -hanketta rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
