Olen ollut nyt kaksi vuotta Digivision sisäpiirissä toimimalla ammattikorkeakoulujen toisena edustajana projektin johtoryhmässä. Tämän lisäksi olen kuulunut useisiin muihinkin alaryhmiin kuten HEHF-asiakkuusryhmään, Heds/Hedi-johtoryhmään ja Hanketoimintasopimuksen seurantaryhmään. Näiden lisäksi tulevat myös Digivision yleiskokoukset ja niihin liittyvät iltakoulut ja demowebinaarit.
Aika vaihtaa hevosta
Täytyy sanoa, että tämä kaksivuotinen urakka on ollut eräs koko rehtoriurani työläimpiä. Kokouksia on ollut paljon, samoin niihin liittyvää omaksuttavaa materiaalia. Asiatkaan eivät ole olleet tällaiselle maallikolle aivan helpoimmasta päästä, sillä jo pelkän terminologian omaksuminen on vienyt aikaa. Erittäin antoisa ja opettavainen kaksivuotinen on nyt kuitenkin lopuillaan, ja hyvä niin, sillä uudet vikurit hevoset lähtevät nyt laukkaamaan rataa… On kuitenkin jonkinlaisen loppukoonnin aika ja sen teen tässä pitkässä blogissani.
Mitä on saatu aikaan
Koko Digivision suurena ideana on ollut rakentaa kansallinen digitaalinen palvelualusta, joka mahdollistaa digitaalisten palveluiden yhteensopivuuden korkeakoulujen välillä siten, että oppijat voivat hyödyntää korkeakoulurajat ylittävää laajaa opintotarjontaa ja hallita omaa dataansa. Tavoitteena on ollut järjestelmien saumaton yhteen toimivuus niin, että oppijan näkökulmasta koko käyttöliittymä on yhtenäinen kokonaisuus. Tällaista ei ole vielä missään muualla tehty.
Digivisio 2030 -hankkeessa on kolme ulottuvuutta: Digivision kehittämishanke, digitalinen alusta ja alustaa hallinnoiva yhtiö.
Digivisio 2030 kehittämishanke on nimensä mukaisesti korkeakoulujen yhteinen digitaalisen koulutuksen kehittämishanke. Sen puitteissa rakennetaan ja kehitetään yhteistä oppimisalustaa. Digivision kehittämisen päätökset ja linjaukset valmistellaan hanketoimistossa johtoryhmän avulla, ja varsinaiset päätökset tehdään yleiskokouksissa rehtorien toimesta.
Digitalinen alusta, eli opin.fi-palvelu on hankkeen kehittämä korkeakoulujen yhteinen oppimisalusta. Se on jo toiminnassa, joten voit mennä itse katsomaan miten se toimii. Opin.fi-palvelun versio 4.0 julkaistiin elokuussa 2025. Palvelua kehitetään nyt jatkuvasti käyttäjäpalautteen pohjalta.
Yhtiö, joka vastaa opin.fi alustan hallinnoinnista ja palvelujen operoinnista on nimeltään Higher Ed Hub Finland Oy (HEHF). Se on kaikkien korkeakoulujen yhteisesti omistama. Yhtiöllä on hallitus ja toimitusjohtaja. yhtiö vastaa palvelutuotannon skaalautuvuudesta, tietoturvasta ja tietosuojasta sekä kustannusten hallinnasta.
HEDS/HEDI: haasteita ja mahdollisuuksia
Suurin hankaluus tähän saakka on ollut opiskelijahallintajärjestelmien yhteensopivuuden haasteet. Korkeakouluilla on käytössä kaksi erilaista opiskelijahallintajärjestelmää Sisu ja Peppi, joista opintotarjonnan aineisto ajetaan Opin.fi-palveluun. Lisäksi näiden järjestelmien olisi pystyttävä myös vuorovaikutukseen Opin.fi-palvelun kautta tulevan datan kanssa. Lähdejärjestelmien datan yhteensopivuus ja erilaiset rajapinnat tuottavat paljon päänvaivaa. Tämä aiheuttaa ongelmia, kun tietoja yritetään yhdistää ja esittää yhtenäisesti Opin.fi-palvelussa.
Tätä hankaluutta yritetään ratkaista monilla tavoin. Merkittävä osa ongelmista voidaan selättää ns. HEDS- ja HEDI-rajapintojen rakentamisen kautta. Näistä HEDS (Higher Education Data Schema) kuvaa rajapintojen tietosisällöt ja säännöt, kun taas HEDI (Higher Education Data Integration) on rajapinnan tekninen toteutus. Tavoitteena on parantaa tiedon yhteen toimivuutta ja laatua sekä mahdollistaa korkeakoulujen tietojen tehokas hyödyntäminen Opin.fi-palvelussa sekä korkeakoulujen välillä. Rajapinnan rakentamisen ohella datan epäyhdenmukaisuus vaatii paljon työtä. Ja osa tästä työstä tulee korkeakoulujen omaksi tehtäväksi.
Varsinkin Peppi-järjestelmien kirjavuus on myös nostanut kiinnostusta rakentaa yhteinen Peppi SaaS-palvelu (Software as a Service), jonka perusajatuksena on tarjota käyttäjille pääsy ohjelmistoihin ilman tarvetta huolehtia ohjelmiston ylläpidosta, päivityksistä, infrastruktuurista, integraatiorajapinnoista tai muista teknisistä yksityiskohdista. Myös Karelia on tässä projektissa mukana.
HEDS ja HEDI-problematiikkaan liittyy myös Digivision tehtäväksi tullut Virta- opintotietopalvelun uudistushanke. VIRTA-opintotietopalvelu on OKM:n ylläpitämä valtakunnallinen tietovaranto, johon kootaan korkeakoulujen opiskelija- ja opintotiedot yhtenäisessä muodossa. Sen tehtävänä on tukea viranomaisten tiedonkeruita ja välittää tietoja kansallisille palveluille, kuten Yhteishaku ja Valvira. Palvelua ylläpitää CSC, ja se kattaa kaikkien suomalaisten korkeakoulujen opintosuoritukset, tutkinnot ja opiskeluoikeudet. Meillä se on oman Karelia Vipusemme keskeinen taustatiedon kokoaja. Nykyinen Virta on kuitenkin tullut käyttöikänsä ehtoopuolelle ja se on uusittava.
Kun Digivisio sai nykyisen jatkorahoituksen ministeriöltä, se määrättiin tekemään myös Virta-opintotietopalvelun uudistushanke eli Korkeakouluopiskelijan tietojen infrastruktuuri (KOTI). Tämä KOTI -hanke on käynnistynyt ja organisoitunut syksyn 2025 aikana. Digivision osaprojekti keskittyy korkeakoulusektorin tietoalustan viranomaiskäyttöön meneviin tietoihin. Uudistuksen tavoitteena on korvata nykyiset point-to-point-integraatiot yhteisillä tietorakenteilla ja rajapinnoilla (HEDS/HEDI-skeema). Toisin sanoen HEDS/HEDI-rajapinta on välttämätön myös korkeakoulujen virallisen tilastotiedon keräämisen ja tilastoinnin kehittämisen kannalta.
Ja vielä seteli kaupanpäälle…
Näyttää siltä, että Digivisio-hankkeesta on tullut myös kaiken korkeakouluihin kohdistuvan digitalisen kehittämisen yleishanke. Näin kävi mm. Orpon hallituksen lanseeraaman opintosetelin osalta. Kyseessähän on väline tai mekanismi, jonka avulla nuorille tarjotaan maksutonta 30 opintopisteen opintokokonaisuutta avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Seteli on suunnattu erityisesti niille, jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa yhteishaussa toisen asteen jälkeen. Opintoseteli mahdollistaa korkeakouluopintojen kokeilemisen ja opintopisteiden hyväksiluvun myöhempään tutkintoon. Sopimuksen ensimmäinen toteutusvaihe käynnistyy vuonna 2026.
OKM on pyytänyt ratkaisuehdotusta opintosetelin toteutuksesta Opin.fi-palveluun. Toteutuskelpoisiin ratkaisuehdotuksiin vaikuttaa erityisesti aikataulu, ja jos toteutukseen edetään, vaatii asia nopeita toimenpiteitä sekä hankkeelta että yhtiöltä. On hyvä huomata, että opintosetelin kaltainen asia ei ole koskaan ollut Digivision kehitysohjelmassa ja se tuli sinne pyytämättä ja yllättäen. Lisäksi aikataulu on erittäin tiukka. Tämä tuo omalta osaltaan monenlaisia haasteita ja resurssoinnin ongelmia, mutta tämä on toisaalta myös mahdollisuus kehittää tämän kaltaisen digitalisen setelin toimivuutta Opin.fi-palvelussa.
Nokka kohti tulevaisuutta
Digivisio 2030 -hanke on edennyt suunnitelmallisesti ja saavuttanut merkittäviä virstanpylväitä, kuten Opin.fi-palvelun lanseerauksen ja kansallisen tietoinfrastruktuurin kehityksen. Haasteita on edelleen, erityisesti aikataulun, resursoinnin ja lainsäädännön osalta. Hankkeen aikataulu on tiukka, ja riskinä on, että osa kokonaisuuksista jää toteuttamatta tai korkeakoulut etenevät eri tahtiin. Resursointi ja osaaminen muutosten toteuttamiseen vaihtelevat korkeakouluittain, mikä voi johtaa eritahtisuuteen. Riippuvuudet muihin kansallisiin hankkeisiin (esim. Virta/Koti) voivat hidastaa Digivision etenemistä. Seuraavan vaiheen rahoitus on epävarmaa, ja priorisointia joudutaan tekemään.
Lisäksi lainsäädäntö, kuten hankintalain ja sidosyksikkösääntelyn muutokset, voivat vaikuttaa HEHF-yhtiön ja hankkeen toimintamalleihin. Työnjako ja yhteistyö HEHF:n kanssa vaatii sekin jatkuvaa kehittämistä ja selkeyttämistä.
Hankkeen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, yhteen toimivuudelle ja oppijan näkökulman vahvistamiselle. Opin.fi kokoaa jo nyt suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen tehden opintojen vertailemisesta helppoa. Tutkinto-opetukseen on kuitenkin vielä matkaa.
Digivision kulmakivet korostavat oppijan ja osaamisen näkökulmaa, digipedagogista osaamista ja saavutettavaa digitaalista opintotarjontaa. Digivision toteuttaminen vaatii muutosjohtamista, kokeiluja ja riskienhallintaa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, joka tarjoaa laadukasta, monipuolista ja joustavaa oppimista.
Kirjoittaja: Petri Raivo, rehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu