Euroopan Unionin “Innovation for place-based transformation” -ohjelma tarjoaa alustan alueellisille kokeiluille ja muutosta edistäville toimille, joiden tavoitteena on rakentaa kestävämpää tulevaisuutta yhdessä. Ohjelman käynnistäjänä ja toteuttajana toimii Joint Research Center (JRC), ja se jatkuu vuoteen 2026 hyödyntäen JRC:n laajaa innovaatiopolitiikan asiantuntemusta. Tavoitteena on vahvistaa alueiden kykyä ratkaista yhteiskunnallisia haasteita, kuten luopua hiilestä ja sopeutua ilmastonmuutokseen, edistämällä tiedon jakamista, osaamisen kehittämistä ja resurssien mobilisointia. Yli 200 aluetta Euroopassa on jo osoittanut kiinnostuksensa osallistua ja tehdä yhteistyötä JRC:n kanssa. Pohjois-Karjalan alue on myös mukana ohjelmassa, ja edustajina toimivat Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki.
Ohjelma sai virallisen alkunsa 29.4.2025 Brysselissä pidetyssä “Territories in Action – the Journey Begins” -tapahtumassa, johon osallistui yli 150 edustajaa eri alueilta. Ensimmäinen osaamisen kehittämismoduuli järjestettiin etäyhteydellä kesäkuussa, ja siihen osallistui yli 70 aluetta. Lisäksi JRC on järjestänyt etäseminaareja, työpajoja sekä kaksi lähitilaisuutta, joiden tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä ja vertaisoppimista.
Ensimmäinen lähitapahtuma pidettiin Bulgarian Sofiassa 5.–6.11.2025, jossa osallistujat testasivat kehitettyjä työkaluja ja jakoivat käytännön kokemuksia fasilitaattoreiden tuella. Pääteemoina olivat digitalisaatio, ilmastonmuutos, kiertotalous sekä nuorten osallistuminen. Karelia-ammattikorkeakoulu osallistuu erityisesti ohjelman ”Climate Change Adaptation” -työryhmään.
Kaikki mukaan muutokseen
Ilmastonmuutos on laaja-alainen megatrendi, jonka vaikutukset ulottuvat myös arjen valintoihin. Esimerkiksi suomalaisille rakkaan kahvin ja suklaan hinnannousuun, sillä kahvi- ja kaakaopapujen tuotanto kärsii muuttuvista ilmasto-olosuhteista. Sopeutuminen tähän muutokseen vaatii kaikkien osallistumista. JRC:n lähitapaamisessa Sofiassa oli esillä myös kansalaistiede (citizen science), joka on yksi osallistamisen menetelmä ja ajankohtainen teema myös suomalaisella korkeakoulukentällä.
Kansalaistieteessä tavalliset ihmiset osallistuvat tutkimushankkeiden suunnitteluun, aineistojen keruuseen ja saadun tiedon hyödyntämiseen. Sofiassa oli vahva yhteisymmärrys siitä, että kansalaistiede on tärkeä osa muutosta, mutta sen toteuttaminen ei ole aina helppoa. Siksi on tärkeää löytää myös yksinkertaisempia tapoja aktivoida kansalaisia ja ottaa mukaan paikalliset asukkaat, viranomaiset, nuoret sekä ne ryhmät, jotka usein jäävät keskustelujen ulkopuolelle.
Kiertotalous ja muut ympäristöystävälliset ratkaisut ovat keskeisiä vihreämmän tulevaisuuden rakentamisessa, mutta niiden edistäminen vaatii laajaa osallistumista ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kun mukaan otetaan monipuolisesti eri ryhmiä nuorista johtajiin ja vähemmän kuuluvista äänistä viranomaisiin, voidaan löytää toimintamalleja, joista hyötyy koko yhteisö. Innovaatioleirit, verkostoitumis- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen auttavat kuntia ja yhteisöjä löytämään kestäviä ratkaisuja. Usea Kareliankin opiskelija on osallistunut esimerkiksi monialaisiin hackathoneihin, jotka ovat oivallinen tapa lisätä luovaa uteliaisuutta ja jotka kannustavat yhteispeliin ja vastuullisuuteen.
Uudet ratkaisut ja yhteinen tekeminen
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Lisäämällä tietoisuutta ja rohkaisemalla yrityksiä varautumaan muutoksiin voidaan tasapainottaa kasvua ja vakautta esimerkiksi ilmaston, teollisuuden, ruoan ja energian osalta. Hyvin suunniteltu kaupunkisuunnittelu, kuten veden palauttaminen ympäristöön, energian hallinta ja viheralueiden hyödyntäminen, kasvattaa sekä luonnon että yhteisöjen hyvinvointia. Uudistava matkailu puolestaan kehittää paikkoja ja yhteisöjä pelkän kestävyyden sijaan.
Keskustelut ja käytännön kokeilut eri ryhmien välillä ehkäisevät siiloutumista ja tuottavat uusia ideoita, joita voidaan testata käytännössä. Selkeät suunnitelmat ja tavoitteet tukevat muutoksen toteutusta, ja fiksu politiikka, älykkäät sääntelytoimet sekä hyvät toimintatavat luovat pohjan pitkäaikaiselle menestykselle.
Yhteistyön edistämiseksi tarvitaan työpajoja, joissa kokeillaan eri rooleja ja hyödynnetään empatiatyökaluja. Osaamisen ja paikallisen päätöksenteon kartoitus auttaa tunnistamaan, mitä taitoja ja valtuuksia merkittäviin muutoksiin tarvitaan. Paikallisen yhteistyön pohjalta voidaan kehittää malleja, joita voidaan soveltaa eri puolilla Eurooppaa, jokaisella alueella omalla tavallaan.
Vihreään siirtymään ei ole yhtä oikeaa reittiä. Onnistuminen edellyttää laajaa yhteistyötä, uusia ideoita ja monipuolisia näkökulmia. Kun paikalliset ihmiset ja organisaatiot jakavat tietoa ja yhdistävät resurssejaan, yhteisöt vahvistuvat ja kestävää kehitystä voidaan tukea tehokkaasti. Yhdessä tekeminen, riskien jakaminen ja joustava toimintatapa mahdollistavat sen, että muutos toteutuu ja siitä tulee pysyvää.
Kirjoittaja:
Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähde:
Innovation for place-based transformations. ACTIONbook: practices and tools. 2024. Luxemburg: Publications Office of the European Union. https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC135826