Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut Karelia-ammattikorkeakoulussa, mikä on tehnyt oppilaitoksesta hyvin monikulttuurisen työ- ja opiskeluympäristön. Tämä on lisännyt henkilökunnan keskuudessa pohdintaa esimerkiksi siitä, miten maahanmuuttaneita opiskelijoita kohdataan, miten heidän kotoutumistansa edistetään, ja miten monikulttuurista yhteistyötä oppilaitoksessa voidaan rakentaa.
Apua uusien asioiden kohtaamiseen tarjoaa Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa toteutettu mikrokoulutuskokonaisuus Monikulttuurisuuden osaaja korkeakoulussa. Tässä artikkelissa käsitellään, mitä monikulttuurisuusosaaminen tarkoittaa ja miten korkeakoulun henkilökunta voi kerryttää ja hyödyntää sitä omassa työssään. Artikkelissa annetaan viisi vinkkiä monikulttuurisuusosaamiseen korkeakoulun henkilöstölle.
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot etusijalla
Monikulttuurisuusosaaminen tarkoittaa laajasti katsottuna kaikkia niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan monikulttuurisessa yhteisössä toimimiseen. Se on ennen kaikkea taitoa kohdata eri kulttuuri- ja kieliryhmistä tulevia ihmisiä yhdenvertaisesti, taitoa käydä dialogia heidän kanssaan sekä kykyä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Monikulttuurisuusosaamisessa on myös kyse empaattisuudesta ja kuuntelutaidoista. Tarvitaan kykyä ottaa huomioon eri kulttuuritaustoista tulevien henkilöiden kokemuksia ja tarpeita, varsinkin silloin, kun lähdetään kehittämään heitä koskettavia asioita työ- tai opiskeluympäristössä.
Ymmärrys kotoutumisen ja ryhmäytymisen prosesseista on merkityksellinen monikulttuurisuusosaamisen osa-alue. Erityisesti ymmärrys kotoutumisen kaksisuuntaisuudesta on tärkeää; tiedostetaan, että uuden oppimista ja toiminnan mukauttamista tarvitaan myös suomalaisilta ja suomalaiselta yhteiskunnalta maahanmuuttaneiden kotoutumiseksi. Kotoutuminen ja kuuluvuuden tunteen vahvistaminen nähdään siis yhteisenä vastuuna, ei vain maahanmuuttaneen tehtävänä.
Väärinymmärryksestä uuden oppimiseen
On tavallista, että monikulttuurisessa ympäristössä voi syntyä väärinymmärryksiä, kun toisistaan eroavat normit ja toimintatavat törmäävät. Taito ja rohkeus lähestyä väärinymmärryksiä rakentavalla otteella on myös osa monikulttuurisuusosaamista. Ristiriitaisissa tilanteissa tulee osata kuunnella ja pyrkiä ymmärtämään eri kulttuureista kumpuavia toimintamalleja. Monikulttuurisen yhteisön toimivuuteen vaikuttaakin avoin ja kunnioittava viestintä. Lisäksi kyky reflektoida omaan kulttuuriin liittyviä toimintamalleja sujuvoittaa vuorovaikutusta. Onko meidän tapamme toimia ainut oikea, vai voisimmeko tutustua uudenlaisiin toimintamalleihin?
Kyse on osaamisalasta, jossa ei koskaan voi tulla täysin valmiiksi. Monikulttuurisuusosaamisen ylläpito ja kehittäminen vaatii kokeneilta asiantuntijoiltakin jatkuvaa uuden opettelua, sillä yhteiskunnalliset tilanteet ja kulttuuriset dynamiikat muuttuvat. Osaamista voi kerryttää ja kartuttaa monin tavoin, mutta tärkeintä on myönteinen asenne kulttuurista monimuotoisuutta kohtaan ja halu oppia uutta.
Monikulttuurisuusosaamisen edut opettajan työssä
Etenkin opettajien monikulttuurisuusosaamisen kerryttäminen on hyvin merkityksellistä, jotta jokainen opiskelija voisi kokea olevansa yhdenvertaisesti osallinen koulun arjessa. Toisaalta opettaja, jolla on monikulttuurisuusosaamista, pystyy välittämään sitä myös opiskelijoilleen. Tällöin voidaan kehittää eri taustoista tulevien opiskelijoiden keskinäistä yhteistyötä. Monikulttuurisuusosaaminen on myös opiskelijoille tärkeä työelämätaito nyt ja tulevaisuudessa, kun suomalainen yhteiskunta ja työelämä moninaistuvat.
5 keinoa, miten monikulttuurisuusosaamista voi kerryttää oppilaitoksen arjessa:
1. Monikulttuurisuuden laajentaminen oppilaitoksen toimintaan
Valitettavan usein monikulttuurisuusosaaminen jää yhden oppiaineen, projektin tai jopa yhden henkilön vastuulle oppilaitoksessa. Monikulttuurisuuden näkökulmia voi sisällyttää useampaan eri oppiaineeseen, jolloin teemaa tulee käsiteltyä useammin osana opiskelijoiden ja opettajien arkea. Toisaalta, kun vastuu monikulttuurisuusosaamisesta on kaikilla oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvilla, on todennäköisempää, että osaamista kerrytetään ja hyödynnetään tehokkaammin.
2. Toimiminen moninaisessa työyhteisössä
Monikulttuurisuusosaamista on helpompaa kerryttää tietysti monikulttuurisessa työyhteisössä. Eri kulttuureista tulevilla työntekijöillä voi olla paljon tärkeää kokemustietoa ja näkökulmia maahanmuuttaneiden kohtaamiseen ja kotoutumiseen liittyen, mitä voi hyödyntää oppilaitoksen kehittämisessä.
3. Yhteissuunnittelu opiskelijoiden kanssa
Se, miten hyvin oppilaitoksessa asiat hoituvat kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta, on erittäin hyödyllistä tietoa opettajien ja opiskelijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Opetus- tai arviointitoiminnan yhteissuunnittelu maahanmuuttaneiden opiskelijoiden kanssa on tärkeää. Tällöin heidän tarpeensa, toiveensa ja kulttuuriset taustansa tulevat huomioiduiksi. Myös esimerkiksi viestintätavoista olisi hyvä keskustella yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opettajat saavat näin tietoa, millaisista viestintätavoista tai -välineistä opiskelijat hyötyisivät eniten.
4. Kotoutumisen ja kotikansainvälistymisen edistäminen
Oppilaitokset voivat edistää sekä kotoutumista että kotikansainvälistymistä kannustamalla suomenkielisiä opiskelijoita työskentelemään kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Opettajat voivat tukea tätä yhteistyötä esimerkiksi suunnittelemalla heille yhteisiä projekteja, ryhmätöitä tai esimerkiksi kilpailuja. Äidinkielenään suomea puhuvat opiskelijat voivat monikulttuurisen yhteistyön myötä oppia tulevaisuuden työelämätaitoja ja uusia vuorovaikutustaitoja kohdatessaan eri taustoista tulevia. He saavat myös mahdollisuuden tutustua itselleen vieraisiin kulttuureihin. Samaan aikaan kansainväliset opiskelijat oppivat toimimaan suomalaisessa työ- ja opiskelukulttuurissa ja he voivat kasvattaa verkostojaan opiskelijayhteisössä.
5. Antirasistisen työn kehittäminen
Sekä opettajien että opiskelijoiden hyvinvoinnille on tärkeää, että koulu on turvallinen tila kaikille. Oppilaitoksen henkilökunnan tulee aktiivisesti osoittaa toimillaan, että epäasialliseen käytökseen ja syrjintään puututaan. Kaikki ovat tervetulleita huolimatta kulttuurista, ihonväristä, uskonnosta tai kielestä. Turvallisempaa tilaa luo tunne ja kokemus siitä, että opettajat ovat opiskelijoiden puolella, jos epäasiallisuutta joutuu kohtaamaan. Henkilökunnan tulee säännöllisesti viestiä myös siitä, miten antirasistista työtä oppilaitoksessa kehitetään.
Kirjoittaja:
Mirella Räisänen, harjoittelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mirella Räisänen on aikuiskasvatustieteen maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopistosta, joka toimi harjoittelijana Monikulttuuriset opintopolut -hankkeessa keväällä 2025.
Lähteet:
Tämän artikkelin lähteenä on käytetty Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen tuottamaa podcast-jaksoa Monikulttuurisuusosaaminen, jossa haastateltavina olivat monikulttuurisuustyön koordinaattori Katri Silvonen ja yhteisökehittäjä Anton Lumijoki. Podcast-jakso on osa hankkeessa toteutettua koulutuskokonaisuutta, johon voit tutustua tarkemmin osoitteessa: Monikulttuurisuuden osaaja – Karelia – Opin.fi
Arphattananon, T. (2021). Teaching migrant students from Myanmar: Professional development program to facilitate multicultural competence for teachers. Advances in Southeast Asian Studies, 14 (2), 213–226.
Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen päätoteuttajana on Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2023–30.9.2026.
