Perhevalmennukseen osallistuminen helpottaa merkittävästi tulevien vanhempien sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen. Karelia-ammattikorkeakoulun ja Diakonia AMK:n yhteistyönä tehdyssä ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimuksellisessa kehittämistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kartoitettiin asiakaskokemuksia neuvolan verkkovälitteisestä perhevalmennuksesta. Opinnäytetyössä toteutettiin määrällinen kyselytutkimus (n=130) keväällä 2025, jonka tuottamaa tietoa hyödynnettiin verkkovälitteisen perhevalmennuksen kehittämiseen hyvinvointialueella. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla perhevalmennusten kehittämiseen (Jakobsson & Mechlin 2025).
Perhevalmennuksella on merkittävä vaikutus vanhemmuuteen valmistautumisessa
Perhevalmennuksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia perheiden hyvinvointiin, terveyteen ja vanhemmuuden tasa-arvoiseen jakautumiseen. Perhevalmennuksen avulla voidaan vähentää tulevien vanhempien kokemaa stressiä ja antaa tietoa tulevasta vanhemmuudesta sekä lisätä vanhempien luottamusta kykyihinsä vanhempina. (Hakulinen ym. 2021, Australian Government 2025.) Perhevalmennus tukee myös imetyksen onnistumista sekä vähentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä. Valmennuksesta saatu psykososiaalinen tuki edistää äidin tyytyväisyyttä ja elämänlaatua sekä vahvistavaa kiintymyssuhteen syntymistä vauvan kanssa. Valmennuksista hyötyvät etenkinkin sosiaaliset tai lääketieteelliset riskiryhmät, hedelmöityshoitoja saaneet sekä nuoret odottajat (Hakulinen ym. 2021, Australian Government 2025, Kaljadin ym. 2022, JungMi & Hyun 2021.)
Opinnäytetyötutkimuksen kohteena olevaan, ennen tutkimusta verkkoon siirrettyyn perhevalmennukseen osallistuneista 90 % piti neuvolan perhevalmennusta hyödyllisenä. Noin 80 %:lle etänä toteutettava perhevalmennus oli mieluinen. Osa vastaajista olisi kuitenkin halunnut osallistua mieluummin neuvolan omaan pienryhmään, mikäli siihen olisi ollut mahdollisuus. Vastaajista yli 90 % arvioi perhevalmennuksen sisällön vastaavan heidän odotuksiaan. (Jakobsson & Mechlin 2025.)
Perhevalmennuksen sisältö vastasi pääsääntöisesti osallistujien tarpeisiin. Synnytyksen jälkeisiä mielialamuutoksia ja parisuhteeseen sekä seksuaalisuuteen liittyviä teemoja käsiteltiin riittävästi. Eniten lisätietoa toivottiin vastasyntyneen hoidosta sekä synnytyksestä palautumisesta. Vauvan hoitoon liittyen toivottiin enemmän tietoa esimerkiksi vauvan käsittelystä, pulloruokinnasta, pukemisesta, imetyksen haasteista sekä päivärytmin muodostamisesta. Yleisellä tasolla osallistujat toivoivat tarkempaa tietoa ja konkreettisia esimerkkejä kuvien sekä videoiden muodossa. (Jakobsson & Mechlin 2025.)
Perhevalmennuksia tulee arvioida ja kehittää jatkuvasti palautteen perusteella
Opinnäytetyötutkimuksessa tuotetut tulokset olivat saman suuntaisia aikaisempien perhevalmennukseen liittyvien tutkimustulosten suhteen. Perhevalmennuksen koetaan yleisesti tukevan vanhemmuuteen valmistautumista ja vanhemmilla on usein tarve saada enemmän käytännön tietoa erityisesti vauvanhoidosta. (Jakobsson & Mechlin 2025, JungMi & Hyun 2021, Kaljadin ym. 2022, Klemetti ym. 2018, Lojander ym. tulossa, Karlström & Rising-Holmström 2019, Kaljadin ym. 2022.)
Perhevalmennuksen toimivuutta on tärkeä arvioida säännöllisesti. Kehittämistyössä on hyvä huomioida sekä asiakkaiden alueelliset tarpeet että yhteiskunnan moninaisuus. Perhevalmennuksen sisältöä suunniteltaessa ja kehitettäessä on tärkeää huomioida tutkimuksissa esiin noussut tarve tarjota tuleville vanhemmille syvällisempää ja laajempaa tietoa vauvan perushoidosta sekä synnytyksestä palautumisesta. Valmennus kannattaa aloittaa myönteisillä teemoilla kuten vauvan hoito, ja siirtyä synnytyksestä toipumisen mahdollisiin haasteisiin vasta myöhemmin. Myös kumppanin roolin esiintuominen on tärkeää. (Hakulinen ym. 2021, Jakobsson & Mechlin, 2025.)
Perhevalmennuksen vaikuttavuutta voidaan kehittää monin keinoin
Perhevalmennuksen vaikuttavuutta voidaan lisätä ryhmämuotoisuudella, moniammatillisella toteutuksella, monipuolisilla ohjausmenetelmillä, käytännönläheisillä ohjeilla sekä vertaistuella. Verkkovälitteisissä valmennuksissa on suositeltavaa hyödyntää visuaalisia materiaaleja, kuten kuvia ja lyhyitä videoita. Osallistavat menetelmät edistävät oppimista ja lisäävät sitoutumista. Valmennuksen vuorovaikutteisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi osallistavilla verkkotyökaluilla kuten lyhyet kyselyt ja yhteistoiminta-alustat. (Hakulinen ym. 2021, Australian Government 2025, Jakobsson & Mechlin 2025.)
Verkkovälitteisiä valmennuksia kannattaa tauottaa riittävästi ja jakaa kokonaisuuksia useampaan valmennuskertaan aihealueiden syvällisemmän tarkastelun mahdollistamiseksi. Olisi hyvä, jos valmennuksen materiaaleihin olisi mahdollista palata myös valmennuksen jälkeen. Otollinen ajankohta perhevalmennuksen osallistumiseen näyttäisi olevan raskauden toisen kolmanneksen lopussa tai kolmannen kolmanneksen alussa. Valmennusta tulisi tarjota joustavasti perheiden erilaiset aikataulutarpeet huomioiden, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Perheille, jotka eivät pääse osallistumaan valmennuksiin, tulee varmistaa vastaavan tiedon saanti neuvolan yksilövastaanotoilla (Jakobsson & Mechlin, 2025, Hakulinen ym. 2021.)
Kirjoittajat:
Tea Jakobsson, opiskelija, Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja johtaminen, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marie Mechlin, opiskelija, Vaikuttava asiakas- ja palveluohjaus sosiaali- ja terveysalalla, Diakonia AMK
Titta Riihimäki, lehtori, Diakonia AMK
Elina Turunen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Australian Government, Department of Health. 2025. Preparing for pregnancy, childbirth and parenthood. Pregnancy Care Guidelines. https://files.magicapp.org/guideline/0e261253-0fb2-43e7-aef1- 1ece15904ed1/published_guideline_9748-6_0.pdf
Hakulinen T. Antila K. & Korpilahti U. 2021. Neuvolan perhevalmennus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00007/search/perhevalmennus#R1
Jakobsson T. & Mechlin M. 2025. Asiakaskokemukset neuvolan verkkovälitteisestä perhevalmennuksesta –kyselytutkimus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129010
JungMi C. & Hyun K. 2021. Internet-based prenatal interventions for maternal health among pregnant women: A systematic review and meta-analysis. https://doi.org/10.1016/j.childyouth.2021.106079
Kaljadin J. Kaunonen M. & Vuorenmaa M. 2022. Perhevalmennuksen hyödyllisyyttä arvioivan mittarin luotettavuus ja äitien arvio perhevalmennuksen hyödyllisyydestä. Hoitotiede 34(1), 40–50.
Karlström A. & Rising-Holmström M. 2019. Parental Groups During Pregnancy and the Child’s First Year: Swedish Parents’ Experiences. Journal of Perinatal Education 28(1), 19-27. https://doi.org/10.1891/1058-1243.28.1.19
Lojander J. Axelin A. & Niela-Vilen H. (tulossa). Perhemyönteinen raskaus, synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika- synnyttäneiden äitien näkemyksiä ja kokemuksia äitiysneuvolan ja synnytyssairaalan hoidon ja palveluiden toteutumisesta Helsingissä. Turun yliopisto.