Heinäkuussa 2025 matkustin Lundin yliopistoon Ruotsiin, jossa on Euroopan pulverimetallurgiajärjestön (EPMA) vuosittain järjestämä kesäkoulu. Matka toteutettiin osana hanketta Itseohjautuvat Hybridimateriaalit (HybriMat). Matkan tarkoituksena oli ajankohtaisten tietojen ja taitojen hakeminen pulverimetallurgiasta. Yleisesti pulverimetallurgia tarkoittaa valmistustekniikkaa, missä metallijauheesta valmistetaan muotin avulla valmiita metallikappaleita.
EPMA on jo pitkään järjestänyt pulverimetallurgian koulutuksia alan parissa työskenteleville. EPMA on itse rahoitettu järjestö, jonka tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi pulverimetallurgiaa alana sekä kouluttaa ja kehittää alan nykyisiä ja tulevia ammattilaisia. Lundin yliopistossa pidettävällä kesäkoululla on jo pitkä perinne. Sitä on toteutettu vuosittain, vuodesta 1998 lähtien. Tällä kertaa koulutukseen kuului luentoja, laboratoriokierroksia ja yritysvierailu Höganäsin rautajauheen valmistustehtaalle.
Tänä vuonna kesäkoulun tapahtumapaikkana olivat Lundin yliopiston konetekniikan tilat. Lundin yliopisto on perustettu vuonna 1666, mikä tekee siitä yhden Pohjoismaiden vanhimmista yliopistoista. Vuosien mittaan yliopisto on tuottanut ison määrän ammattilaisia eri aloille. Nykyään yliopistossa on noin 46 000 opiskelijaa ja noin 8600 työntekijää. Lundin yliopisto tarjoaa lähes 130 eri maisteriohjelmaa.
Kesäkoulusta uutta tietoa alan trendeistä
Kesäkoulun tarkoituksena oli tarjota ajantasaista tietoa alan nykyisistä trendeistä pulverimetallurgian parissa työskenteleville ja opiskeleville. Päivät olivat pitkiä, luennot alkoivat klo 8.15 ja jatkuivat klo 17.30 saakka. Jokainen luennoitsija oli alan parissa työskentelevä huippuasiantuntija. Esimerkiksi metallien ruiskuvalun luentoa piti tohtori Gemma Herranz, joka on pulveriruiskuvalamista ja 3D-tulostamista tutkivan DYPAM-ryhmän johtaja ja samoja tekniikoita käyttävän Blesol Tech-yrityksen omistaja. Lundin yliopisto järjesti myös esittelyjä konetekniikan laboratorioissa. Ohjelmaan sisältyi myös muutama esittely meneillään olevista pulverimetallurgiaan liittyvistä projekteista, kuten REPTIS, START ja RESQTOOL -projektit. Luentojen jälkeen oli myös mahdollista verkostoitua muiden opiskelijoiden ja luennoitsijoiden kanssa.
Koulutuskokonaisuuteen sisältyi myös vierailu Höganäsin rautajauheen valmistustehtaalle, joka sijaitsee tunnin bussimatkan päässä Lundista. Höganäs on maailman suurin metallijauheiden valmistaja. Yritys käyttää DRI-prosessitekniikkaa (Direct Reduced Iron) raudan valmistukseen. DRI-tekniikassa raudan oksidit pelkistetään puhtaaksi raudaksi käyttäen pelkistäviä kaasuja kuten vetyä ja hiilimonoksidia. Valmistettu rauta lopuksi murskataan jauhemaiseen muotoon. Kierrokseen kuului myös vierailuja yrityksen laboratorioissa ja sintrausuunien tiloissa.
Mitä opin kesäkoulussa?
Minulle pulverimetallurgia alana oli hieman tuntematon entuudestaan. HybriMat-hankkeessa työskentelen aiheen parissa, joten tämän matkan tavoitteena itselleni oli syventää osaamistani aiheesta. Painotus kesäkoulussa oli luennoissa, joissa esiteltiin laitteiden toimintaperiaatteita. Luennoilla oli myös minulle työstäni tuttuja aiheita, kuten metallin ruiskuvalu ja sintraus.
Mieleenpainuvinta itselleni koulutuksesta oli Höganäsin yritysvierailu, kun pääsimme kävelemään 265 metriä pitkän tunneliuunin vierellä. Uunin lämpötila on korkeimmillaan noin 1200 °C. Opin myös paljon uutta sintrauksesta. Viikon aikana oli jonkin verran aikaa tutustua sintrauksen teoriaan vähän syvemmin, kuten sintratun kappaleen huokoisuuden käyttäytymiseen sintrauksen aikana. Metallien ruiskuvalamisesta oli vähemmän luentoja. Niissä mielenkiintoisimmat aiheet olivat ruiskuvalettujen metallikappaleiden tuotantoketjun läpikäyminen metallijauheiden valmistamisesta kappaleiden sintraukseen asti ja uudet trendit pulvereilla ruiskuvalamisesta.
Opiskelijoita kesäkoulussa oli noin 60, pääasiallisesti eri puolilta Eurooppaa kuten Ruotsista, Saksasta, Italiasta ja Itävallasta. Opiskelijoita oli taustoiltaan myös Euroopan ulkopuolelta esim. Marokosta, Kiinasta ja Uudesta-Seelannista, mutta he tekivät töitä tai opiskelivat Euroopassa. Luentojen asiantuntijat tulivat myös eri puolilta Eurooppaa ja eri yrityksistä. Verkostoituminen ja keskusteleminen näiden ihmisten kanssa oli todella mielenkiintoista ja silmiä avaavaa.
Kirjoittajat:
Kari Mönkkönen, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tommi Tiainen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
